Peltovalvonnassa valvotaan kaikki tilan lohkot. Myös viljelijän tukihakemuksella ilmoittamat alle 0,05 ha rekisteröimättömät maatalouskäytössä olevat alat on valvottava. (Asetus (EU) N:o 1306/2013 91 artikla; MMMA 344/2015 2 §) Näiltä aloilta tarkastetaan täydentävien ehtojen noudattaminen, mutta pinta-alaa ei tarvitse mitata.
9.1 Peruslohko
Peruslohkolla (MMMA 344/2015 2 §) tarkoitetaan aluetta, joka on
a) yhden tai useamman hakijan viljelemä
b) saman omistajan omistuksessa oleva
c) maantieteellisesti yhtenäinen
d) yhtä korvauskelpoisuutta
e) yhteen tukialueeseen kuuluva
f) yhtä maankäyttölajia ja
g) kokonaan Natura-aluetta.
Peruslohkon rajan määrittämisestä tilanteessa, jossa peruslohkoa rajaa reunaoja, kerrotaan kohdassa 9.3.
Peruslohkolta tarkastetaan digitoinnin oikeellisuus sekä peruslohkon oikea rajaus. Kaikki lohkon digitointikorjaukset tehdään Tukisovelluksessa.
Kasvihuonealaan luetaan mukaan kasvien viljelyyn käytetty kasvihuoneala. Ruukkusalaatin, -tillin ja -persiljan viljelyksessä käytetyt idätystilat voidaan lukea kasvihuonealaan. Pakkaus- ja varastotilat eivät kuulu kasvihuonealaan. Yli 2 m leveät käytävät ja välit on poistettava perustukeen oikeuttavasta pinta-alasta. Vierekkäin olevista kasvihuoneista voidaan muodostaa yksi peruslohko yhdyskäytävän avulla. Kasvihuoneen sisällä olevat yli 2 m käytävät ja muut tukikelvottomat yli 0,01 ha alueet voidaan jättää digitoidun peruslohkon sisään. Viljelijä huomioi tällöin tukikelvottomat alat vuosittaisessa ilmoituksessa.
Peruslohkojaot
Jos valvonnassa todetaan, että edellä esitetyt peruslohkon vaatimukset eivät täyty jollakin lohkon osalla, täytyy lohkon rajausta korjata. Aiempia ilmakuvia voi käyttää apuna, kun tarkastellaan onko poistettava osa ollut peltoa aiemmin.
Peruslohko on jaettava, jos
– osa lohkosta poistuu maatalouskäytöstä esimerkiksi tonttimaaksi tai tien alle
– aiemmin viljeltynä ollut osa lohkosta on pusikoitunut ja se todetaan viljelemättömäksi
– voidaan esimerkiksi vanhemman ilmakuva-aineiston perusteella selvästi todeta, että alue on raivattu ja se ei ole liitettävän lohkon kanssa korvauskelpoisuudeltaan samanlaista alaa.
Peruslohkoa ei tarvitse jakaa, vaan muutos voidaan tehdä rajakorjauksena, jos
– kysymys on pusikoituneesta sarkaojasta
– poistettava osa lohkosta ei ole koskaan ollutkaan peltoa (esimerkiksi lohkon alasta poistetaan saareke, joka on ollut siinä aina).
Peruslohkojaot tehdään seuraavan vuoden vuositasolle (uusi vuositaso 2016 avataan kesäkuussa 2015). Valvonnassa havaitut virheelliset maankäyttölajit tulee korjata kunnassa vuoden 2016 puolelle, jolloin viljelijä saa seuraavana keväänä lohkon maankäyttölajin oikein esitäytettynä. Valvonnassa perustuki hylätään alalta toteamalla alalta perustukeen oikeuttamaton kasvikoodi.
Karttakorjauksista on ohjeistettu tarkemmin luvussa 19 Valvontakorjausten tekeminen.
9.2 Kasvulohko
Kasvulohkolla tarkoitetaan aluetta, joka voi olla enintään peruslohkon kokoinen, liittyä vain yhteen peruslohkoon ja jolla voi olla vain yhtä viljelykasvia tai hyväksyttäviä yhdistelmiä. Kasvulohkot piirretään tukihakemuksen yhteydessä.
Kasvulohkon tukeen oikeuttava vähimmäiskoko on kaikissa tuissa 0,05 ha. Pienin ala, joka hyväksytään mukaan viherryttämistuen, ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, ja kansallisten tukien minimialoihin on 0,01 ha. Alle 0,05 ha lohkoille ei makseta tukea, mutta ne voidaan laskea mukaan vähimmäispinta-aloihin. (VNA 234/2015 5 §; VNA 235/2015 4 §;VNA 236/2015 3 §)
Kasvulohkojen pinta-ala on tarvittaessa määritettävä valvonnassa digitaalisesta kartta-aineistosta tai GPS-laitteella maastossa. (VNA 712/2015 4 §) Mittanauhaa voidaan käyttää vain tarkistusmittauksiin, esimerkiksi ojan, suojakaistan tai tien leveyden mittaamiseen.
9.2.1 Kasvulohkojen mittaaminen
Tilalla tarkastetaan, että viljelijän ilmoittamien kasvulohkojen rajat vastaavat maastossa olevia kasvulohkoja. Siinä tapauksessa, että rajat ovat oikein, kasvulohkojen pinta-aloja ei tarvitse erikseen mitata. Jos ilmoitettujen ja maastossa todettujen kasvulohkojen välillä on eroa, kasvulohkojen pinta-alat on määritettävä.
GPS-laitetta on käytettävä kasvulohkojen mittauksessa seuraavissa tapauksissa:
• peruslohko on uusi, aikaisemmin digitoimaton lohko
• peruslohko tai osa siitä on raivattu ilmakuvan ottamisen jälkeen
• lohkolla on tukikelvottomia alueita, jotka eivät näy uusimmalla ilmakuvalla
• lohkon reunassa on huomattavalla (yli 200 m) matkalla metsän aiheuttamaa varjostumaa tai muuten lohkon rajaa ei tarkkaan nähdä uusimmaltakaan ilmakuvalta.
Jos peruslohkon rajat ovat karttatarkastelun ja maastossa tehdyn havainnoinnin perusteella oikein, voidaan valvonnassa keskittyä tukikelvottomien alueiden mittaamiseen.
Lohkolla olevat tukikelvottomat alueet, vaikka ne olisivat pieniäkin, on kirjattava esimerkiksi valvontakarttaan (etenkin silloin jos niistä ei tehdä digitoinnin korjauspyyntöä).
Pellon ulkopuolella olevien erityistukisopimusten ja ympäristösopimusten mittaamisesta on kerrottu tarkemmin luvussa 9.7.
9.2.2 Samaan kasvulohkoon todettavat kasvit
Valvontatilanteessa määrättyyn kasvulohkoon tulee hyväksyä kaikki peruslohkolla vierekkäin olevat samaa kasvia ja käyttöä koskevat alat, vaikka ne olisi ilmoitettu erillisinä kasvulohkoina. Kuitenkin siinä tapauksessa, jos kasvulohkoille on valittu erilaiset ympäristökorvauksen toimenpiteet, ei kasvulohkoja voi yhdistää. Pienin kompensaatiossa huomioon otettava yhtenäinen ala on 0,05 ha.
Jos lohkolla todetaan eri kasvilajiryhmän kasvia kuin sille on ilmoitettu, lohko hylätään niiden tukien osalta, joissa todettu kasvi ei ole tukikelpoinen. Tukisovelluksen laskenta hylkää todetun kasvikoodin perusteella kasville kuulumattomat tuet. Lohko ei voi valvonnan perusteella saada tukea, jota sille ei ole alkujaan haettu.
Tukikelvottomista alueista voidaan muodostaa yksi kasvulohko, vaikka alue ei olisi yhtenäinen.
Jos viljellään esimerkiksi riveittäin porkkanaa ja sipulia, kasvulohkot muodostetaan siten, että yhteenlasketuista sipuliriveistä muodostuu sipulin kasvulohko ja porkkanariveistä porkkanan kasvulohko. Myös muissa vastaavanlaisissa tapauksissa erillään olevat avomaanvihannekset voidaan todeta yhtenä kasvulohkona, vaikka yhden kasvin yksittäinen viljelyalue (esim. rivi) on alle 0,05 ha.
Mikäli viljelykasviksi on ilmoitettu kasvutiheysehdot täyttävä marjapensas tai hedelmäpuu ja sen alla kasvaa jotain muuta viljelykasvia, ei alla kasvavaa muuta viljelykasvia tarvitse jakaa omaksi erilliseksi kasvulohkoksi.
9.3 Hyväksyttävät ojat
9.3.1 Reunaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan
Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva enintään 3 m leveä reunaoja voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan peruslohkon rajalle asti. (MMMA 344/2015 5 §) Peruslohkon raja on reunaojan keskikohdassa. Reunaojan leveys mitataan ojan ja pellon taitekohdan eli ojan niskan siitä kohdasta, jossa ojan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.
Peruslohkon rajalta mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys saa olla enintään 2 m, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan. Viljelemättömällä pientareella tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia. Jos reunaojan leveys pientareineen on yli 2 m, mitattuna kasvulohkon reunasta reunaojan keskikohtaan, reunaoja on digitoitava pois kasvulohkon alasta. Kasvulohkon alaan voidaan hyväksyä 2 m leveämpikin viljelemätön alue, jos lohkon reunassa on piennar, monimuotoisuuspiennar, suojakaista tai kohdassa 9.7 tarkoitettu viljelytekninen päiste.
Pientareen, monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen, monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta, jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.
Keskimäärin yli 3 m leveää reunaojaa ei hyväksytä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan. Peruslohkon raja on yli 3 m leveän ojan ja pellon taitekohdassa eli ojan niskassa. Yli 3 m leveät ojat digitoidaan pois peruslohkon pinta-alasta.
9.3.2 Sarkaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan
Sarkaojalla tarkoitetaan ojaa, joka on peruslohkon sisällä ja joka johtaa pääasiassa vain kyseiseltä peruslohkolta kertynyttä vettä. (MMMA 344/2015 6 §)
Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva sarkaoja ja sen viljelemätön piennar voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan kasvulohkon sisällä tai rajalla, jos ojan ja sen pientareen leveys yhteensä ei ylitä 3 m. Ojan ja sen pientareen leveys mitataan kohdasta, jossa niiden yhteinen leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.
Pientareineen yli kolmemetriset sarkaojat voidaan käsitellä tilapäisesti viljelemättömänä alana, jos pientareet ovat viljelyteknisistä syistä tilapäisesti normaalia leveämpiä. Jos sarkaojan leveys ojan taitteesta ojan taitteeseen mitattuna on yli 3 m leveä, sarkaojat käsitellään viljelemättöminä ja niistä tehdään digitointikorjaus.
9.3.3 Puustojen ja pensoittuneiden alueiden vähentäminen ojista
Peruslohkoon kuuluvassa ojassa tai viljelemättömällä pientareella olevat puita tai pensaikkoa kasvavat alueet on vähennettävä peruslohkon alasta. Tällöin peruslohkon raja on puustoisen alueen viljellyn puoleisessa reunassa.
Vesakoituneet ojat vähennetään aina pinta-alasta ojan leveydestä riippumatta. Vesakko on poistettava reunaojista ja sarkaojista siten, että se ei ehdi kasvaa yli 1,5 m korkeaksi. Ojissa olevat yksittäiset pusikot voidaan sallia, mutta maiseman pitää pysyä avoimena.(MMMA 344/2015 7 §)
9.4 Tukeen kelpaamattomat alueet
Tukeen kelpaamattomilla alueilla tarkoitetaan tilapäisesti viljelemätöntä ja viljelemätöntä aluetta. Pienin todettava tukikelvoton ala on 0,01 ha. Pienistä (<100 m²) tukeen kelpaamattomista aloista on tehtävä vähennyksiä vain, jos niiden yhteenlaskettu pinta-ala on merkittävä. Tätä sovelletaan silloin, jos näiden pienten (<100 m²) tukeen kelpaamattomien pinta-alojen summa lohkolla on suurempi kuin käytettävän mittalaitteen toleranssi. Mittapoikkeama on aina enintään 1 ha. Vähennyksiä ei tarvitse tehdä esimerkiksi kivistä, yksittäisistä puista, kaivoista tai muista vastaavista tukikelvottomista alle aarin kokoisista yksittäisistä alueista. Pienet alle aarin kokoiset alueet, joita ei saa piirretyksi valvontakarttaan, pitää merkitä kuitenkin tarkistuslistalle. (VNA 712/2015 7 §)
Jos tilalla havaitaan viljelemättömiä alueita, siitä voi aiheutua aiheetta maksetun tuen takaisinperintä aiemmille vuosille. Takaisinperinnöistä on kerrottu enemmän luvussa 24.6
Maisemapiirteet (Asetus (EU) N:o 640/2014 9 artikla; VNA 4/2015)ovat tukikelpoisia alueita. Maisemapiirteistä on kerrottu enemmän luvuissa 17.
Alla on esimerkkejä siitä, millaisissa tilanteissa lohko todetaan tilapäisesti viljelemättömäksi, viljelemättömäksi tai milloin voi tulla puute täydentävien ehtojen tai maatalousmaan avoimena säilyttämisen ehdon kautta.
Tilapäisesti viljelemätön
– Ei ollenkaan pensaita tai puun taimia
– Pienet mulloksella olevat / kylvämättömät alueet
– Jäänyt vain 1-2 vuonna viljelemättä
– Mm. lautataapeleita/paalikasoja/puukasoja
Täydentävien ehtojen seuraamus
– Korkeintaan 1-2-vuotiaita taimia tai esim. vadelman versoja kasvaa siellä täällä viljelykasvin seassa. Taimet eivät yllä viljelykasvin yläpuolelle.
– Kasvustossa on runsaasti rikkakasveja, esim. mesiangervoa, koiranputkea tai horsmaa.
Maatalousmaata ei ole säilytetty avoimena (peltoala ja pysyvien kasvien ala)
– Siellä täällä kasvaa korkeampia puiden taimia,
– Lohkolla on jonkin verran suurempia vadelmapensaita tai useamman vuoden ikäistä pensaikkoa, esim. pajua yksittäisinä puskina. Kasvuston on kuitenkin oltava hyväksyttävää viljelykasvia. (HUOM! Tähän ei tule seuraamusta, jos vain ojissa on puita. Silloin ojat rajataan pois kohdan 3.3.3. mukaisesti)
– Pysyvien nurmien osalta tätä kohtaa ei voi käyttää. Jos siellä on liikaa puustoa tai pensaita, lohko on viljelemätöntä.
Viljelemätöntä (peltoala, pysyvät kasvit ja pysyvät nurmet)
– Yksittäisiä puita/pensaita kasvaa koko lohkon/lohkon osan alueella (ei tarkoita pysyviä kasveja), eikä lohkolla ole hyväksyttävää viljelykasvia.
– Iso osa puista on yli 2 m.
– Lohko on muussa kuin maatalouskäytössä, esim. metsämaata, tonttia tai tietä.
9.4.1 Tilapäisesti viljelemätön alue
Viljelijä voi ilmoittaa tilapäisesti viljelemättömiksi lohkot tai lohkon osat, jotka ovat viljelykelpoista maatalousmaata, mutta jotka on hakuvuonna jätetty tilapäisesti viljelemättä. Nämä lohkot voidaan todeta tilapäisesti viljelemättömäksi myös valvonnassa.
Lohkolla olevat, ilmoittamattomat, tilapäisesti viljelemättömät lohkon osat voidaan todeta valvonnan kasvulohkona tilapäisesti viljelemättömäksi. Jos koko lohko on jätetty tilapäisesti viljelemättä, täytyy lohko todeta avokesannoksi. Avokesannolle täytyy olla peruste, ja jos sitä ei ole, on määrättävä täydentävien ehtojen seuraamus.
Valvonnassa hyväksyttäviä syitä todeta kasvulohko tilapäisesti viljelemättömäksi ovat esimerkiksi lohkolla oleva viljelyyn liittyvä este, kuten säilörehuauma, lautataapeli tai muut vastaavanlaiset syyt, joiden vuoksi lohko ei voi olla kasvipeitteinen. Useita vuosia peräkkäin ilman em. hyväksyttävää syytä tilapäisesti viljelemättömäksi ilmoitetut lohkot tai lohkon osat todetaan viljelemättömiksi.
Kaikki samalla peruslohkolla olevat tilapäisesti viljelemättömät alueet voidaan todeta ja piirtää yhtenä kasvulohkona. Kasvulohko piirretään siihen kohtaan, missä suurin tilapäisesti viljelemätön alue on.
Tilapäisesti viljelemättömillä aloilla on noudatettava täydentäviä ehtoja, lukuun ottamatta kasvipeitteisyysvaatimusta.
Lohkon viljelykelpoisuus on tarkastettava kaikkien kokonaan tilapäisesti viljelemättömiksi ilmoitettujen peruslohkojen osalta.
9.4.2 Maatalousmaan säilyttäminen laiduntamiseen ja viljelyyn soveltuvassa kunnossa
Maatalousmaan avoimena säilyttämisen vaatimus kohdistuu tilan koko maatalousmaahan. Maatalousmaalla tarkoitetaan peltoalaa, pysyviä kasveja ja pysyvää nurmea. (Asetus (EU) N:o 1307/2013 4 artikla) Käytännössä tätä ehtoa ei voi soveltaa pysyvällä nurmella, koska jos puiden ja pensaiden määrä ylittää sallitus, lohko hylätään viljelemättömänä.
Peltoala
Peltoalalla tarkoitetaan lohkoa, jolla kasvatetaan viljelykasveja tai korkeintaan 5 v. samalla paikalla olleita heinä- ja nurmirehukasveja. Myös kesannot ja tilapäisesti viljelemättömät alat kuuluvat peltoalaan, lukuun ottamatta viherkesantoa, joka muuttuu pysyväksi nurmeksi oltuaan yli 5 v. samalla paikalla. Peltoa ovat myös sellaiset yli 5 v. nurmella olleet lohkot, jotka eivät muutu pysyväksi nurmeksi ympäristökorvauksen toimenpiteen vuoksi.
Pysyvien kasvien ala
Pysyvällä kasvilla tarkoitetaan lohkoa, jossa on viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Tarkka lista pysyvistä kasveista löytyy hakuoppaasta.
Pysyvän nurmen ala
Pysyvää nurmea on lohko, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinä- ja nurmikasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvien nurmien alaan sisältyvät myös pysyvät laitumet. Tarkistuslistalle tulee automaattisesti kasvulohkokohtainen pysyvän nurmen merkintä, kun sille on ilmoitettu 6 vuonna peräkkäin pysyväksi nurmeksi luettavaa kasvia tai se on ollut aiemmin pysyvää laidunta. Tarkka lista kasveista, jotka huomioidaan pysyvien nurmien laskennassa, löytyy hakuoppaasta.
Pysyvän nurmen kasvulohkolla voi kasvaa puita korkeintaan 50 kpl/ha. (VNA 234/2015 5 §) Puuksi katsotaan yli 2 m korkuiset, puuvartiset kasvit sekä yli 0,5 m korkuiset tuotantoeläinten ravinnoksi soveltumattomat puuvartiset kasvit (esimerkiksi katajat). Puiden on sijaittava lohkolla hajanaisesti, eikä siellä voi olla puuryhmiä. Puuryhmät täytyy digitoida pois peruslohkon pinta-alasta.
Hajanaisesti sijaitsevien puiden lisäksi pysyvän nurmen kasvulohkolla saa olla tuotantoeläinten ravinnoksi sopivia, korkeintaan 2 m korkuisia, yksittäisiä tai pieninä ryhminä kasvavia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia. Näitä saa kuitenkin olla korkeintaan 50 % tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta.
Jos lohkolla on sekä puita että lehtipensaita tai vain jompaakumpaa, on yli 50 % kasvulohkon pinta-alasta kuitenkin oltava heinä- ja nurmikasveja.
Ehdon valvonta
Tilalla on tarkastettava, että lohko on säilytetty avoimena, laiduntamiseen ja viljelyyn soveltuvassa kunnossa. (Asetus (EU) N:o 639/2014 4 artikla; VNA 234/2015) Lohko on voitava ottaa käyttöön tavanomaisin maataloustoimenpitein. Myös osalle kasvulohkosta voidaan antaa seuraamus avoimena säilyttämisestä, jolloin lohkolle tehdään valvonnan kasvulohko ja merkitään puute kohtaan Maatalousmaan säilyttäminen avoimena.
Peltoala
Tarkastetaan, että lohkolla ei kasva puun taimia eikä pensaita. Sarkaojissa ja piennaralueilla se on kuitenkin rajoitetusti sallittua. Lue lisää kappaleesta 9.3. Lisäksi tarkastetaan, että kasvusto on hyväksyttävää viljelykasvia.
Jos lohkolla kasvaa siellä täällä puuntaimia, mutta kasvusto on kuitenkin hyväksyttävä, lohkon tuet hylätään tältä vuodelta tallentamalla Tukisovellukseen puute kohtaan Maatalousmaan säilyttäminen avoimena.
Jos lohkolla kasvaa siellä täällä puuntaimia tai pensaita, mutta kasvusto on heikkoa (pelkästään rikkakasveja). Seuraamus täytyy määrätä tapauskohtaisesti joko täydentävien ehtojen kautta tai lohko täytyy todeta viljelemättömäksi. Pääsääntö on, että maatalousmaan avoimena säilyttämisen ehdon kautta ei voi määrätä seuraamusta, jos kasvusto ei ole hyväksyttävää viljelykasvia.
Pysyvien kasvien ala
Pysyvien kasvien ala katsotaan avoimeksi, jos siellä ei kasva pysyvien kasvien lisäksi muita puita tai pensaita. Sarkaojissa ja piennaralueilla se on kuitenkin rajoitetusti sallittua. Lue lisää kappaleesta 9.3
Jos lohkolla kasvaa muita kuin pysyväksi kasviksi hyväksyttäviä puuntaimia tai pensaita, toimi kuten peltoala-kohdassa on ohjeistettu.
Pysyvän nurmen ala
Tarkastetaan, että lohkolla ei kasva puita eikä pensaita enempää kuin on sallittu ja että kasvusto on heinä- ja nurmirehukasvustoa. Jos puita tai pensaita on enemmän tai kasvusto ei täytä vaatimuksia, todetaan lohko viljelemättömäksi.
9.4.3 Viljelemätön alue
Lohkolle tallennetaan valvonnassa viljelemätön-kasvikoodi, jos alue on poistunut viljely- tai laidunkäytössä. Tällaisia ovat mm. vesakoituneet alueet ja lohkolle rakennetut tiet tai rakennukset. Viljelemättömäksi ilmoitettu tai valvonnassa todettu lohko on tukien ulkopuolella.
Maatalousmaan ulkopuoliset alueet ja viljelemättömäksi valvonnassa todetut alueet on erotettava peruslohkon alasta ja lohko on tarvittaessa jaettava. Katso tarkemmin lohkojaoista kohdasta 9.1
9.5 Viljelytekniset päisteet
Kasvulohkon viljelyalaan mukaan laskettava päiste voi viljelyteknisistä syistä olla keskimäärin enintään 3 m leveä. (MMMA 344/2015 9 §) Edellytyksenä hyväksymiselle on, että päiste kuuluu kasvin normaaliin viljelytapaan. Päisteet eivät kuulu viljojen, valkuaiskasvien ja öljykasvien viljelyyn. Alueen leveys mitataan kasvuston laidasta ojan ja pellon taitekohtaan tai lohkon reunaan.
Jos viljelyteknisistä syistä jätetty päiste on leveämpi kuin 3 m, on koko päistealue erotettava omaksi kasvulohkokseen. Yli 3 m leveälle päisteelle voidaan maksaa ympäristökorvaus, jos alue on nurmipeitteinen. Päistealue voidaan todeta tällöin nurmeksi.
Jos päisteessä on keskimäärin 3 m levyinen suojakaista ja sen lisäksi viljelyteknisistä syistä jätetty yli 3 metrin päistealue, on ne kumpikin erotettava omiksi kasvulohkoikseen, jos viljelyteknisistä syistä jätettävälle alueelle ei ole kylvetty nurmikasvien siementä.
9.6 Hoito- ja ajokäytävät puutarhakasveilla
Monivuotisilla puutarhakasveilla kasvien viljelytapaan kuuluvat hoitokäytävät. (MMMA 344/2015 9 §) Viljely- tai sadonkorjuukoneiden liikkumisen kannalta välttämättömät ajokäytävät sisällytetään viljellyn kasvulohkon alaan, jos ne ovat kyseisen kasvin viljelyn kannalta välttämättömiä. Hoitokäytävien on oltava kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia. Hoito- ja ajokäytävät on erotettava tukikelpoisen kasvulohkon alasta, jos ne ovat tarpeettoman leveitä, ne ovat pysyviä perustettuja viljelyteitä tai jos niistä johtuen kasville määritelty kasvutiheys kasvulohkolla ei täyty. Viljeltyyn peltoalaan kuulumattomat alueet (esimerkiksi varastopaikat, kastelulammikot, viljelemättömät alueet) on kaikki erotettava pois tukikelpoisen kasvulohkon alasta.
Hoito- ja ajokäytävän on oltava kasvulohkon reunan mukaisesti päädyssä, sivussa tai keskellä.
Yksivuotisilla puutarhakasveilla ajo- ja hoitokäytävät hyväksytään viljellyn kasvulohkon alaan vain poikkeuksellisesti, jos ne ovat kyseisen kasvin kannalta välttämättömiä ja ovat kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia viljelyn kannalta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi kasveilla, joilla satoa korjataan useaan kertaan kesän aikana (esimerkiksi keräkaali). Viljelyalaan hyväksyttävien käytävien tulee olla tilapäisiä ajouria. Pysyvät viljelystiet on vähennettävä viljellystä alasta.
Yksi- ja monivuotisten kasvien viljelytapaan kuuluvien hoitokäytävien on oltava pääsääntöisesti täydentävien ehtojen mukaisesti nurmipeitteisiä tai siitä poikkeamiseen pitää olla perusteltu syy.
9.7 Sopimusten pinta-alavalvonta
Ympäristösopimusten ja erityisympäristötukisopimusten (ohjelmakausien 1995–2013 sopimukset) osalta on valvottava kaikki voimassaolevien sopimusten alaiset lohkot.
Luvussa 9.1 on kerrottu lohkorajojen tarkastamisesta. Sopimukseen sisältyvien pellon ulkopuolisten alueiden osalta tarkastetaan alueen rajaus ja poistetaan sopimukseen kuulumattomat alueet, kuten rakennukset ja tiet.
Vesialueet ja uomat, joiden valuma-alue on yli 10 km, näkyvät Tukisovelluksessa tasolla Uomarekisteri. Vesistöjen rajat on siinä määritetty keskivesirajan mukaisesti. Sopimusalueiden rajat, jotka rajoittuvat vesistöön, määritetään myös keskivesirajan mukaan. Kaikilla vesialueilla (erityisesti matalilla merenrannoilla) tieto ei välttämättä ole kovin tarkka, joten tietojärjestelmistä saatava tieto on näissä tapauksissa lähinnä suuntaa-antava.
Alueen sopivuus sopimuskohteeksi on selvitetty sopimuksen tekovaiheessa. Jos valvonnassa kuitenkin todetaan, ettei lohko tai merkittävä osa siitä voi kuulua sopimukseen, tulisi asiasta neuvotella sopimuskäsittelijän ja mahdollisen lausunnon antaneen viranomaisen kanssa ennen valvonnan loppuunsaattamista.
Ennen päätöstä siitä, onko kyseessä sopimusrikkomus vai pienennetäänkö sopimuksen pinta-alaa, on hyvä pohtia ainakin alueen kelvollisuutta sopimusalaksi ja sitä, milloin alueella on viimeksi tehty hoitotoimenpiteitä.
Jos selkeärajainen alue on maastotarkastuksen perusteella arvioitu olleen hoitamatta yli 3 vuotta sopimuskauden alusta lukien, se rajataan pois sopimusalasta. Tällaisissa tapauksissa on perusteltua epäillä, että viljelijä ei tule jatkossakaan hoitamaan aluetta. Jos alue on ollut tarkastajan arvion mukaan hoitamatta vähemmän aikaa, seuraamukset ulotetaan aiempiin sopimusvuosiin, mutta aluetta ei poisteta sopimusalasta. Selkeästi sopimusalueeseen kelpaamattomat alueet täytyy kuitenkin tässäkin tapauksessa rajata pois (esim. sopimusalassa on mukana talousmetsää). Erityisympäristötukien takautuvista seuraamuksista on kerrottu lisää vuoden 2014 Peltovalvontaohjeessa luvussa 16.4.
Perustelut havaituista puutteista täytyy aina lisätä uuteen Tukisovellukseen kasvulohkokohtaiseen tekstikenttään ja vanhaan Tukisovellukseen kyseisen erityistukisopimuksen kohdalle valvontakerran lisätietoihin.
Jos digitoitu pinta-ala valvonnan jälkeen poikkeaa sopimuksessa määritellystä pinta-alasta, sopimusta koskevaa päätöstä on muutettava siten, että sopimusala vastaa digitoitua alaa. Muutos voidaan tehdä sen jälkeen, kun tuen saaja on hyväksynyt digitoidun pinta-alan. Jos lohkon pinta-ala vähenee digitoinnin perusteella, sopimusta ei tarvitse kuitenkaan muuttaa, jos digitoidun pinta-alan ja sopimusalan välinen ero on vähäinen.
Sopimusten osalta on säädetty erilaisia vähimmäispinta-aloja. Jos vähimmäispinta-ala ei valvonnan jälkeen enää täyty, sopimus täytyy purkaa. Sopimus täytyy purkaa myös silloin, jos sopimuksen pinta-ala pienenee valvonnan seurauksena vuosina 2000–2011 tehdyissä sopimuksissa yli 20 % ja vuonna 2012 ja sen jälkeen tehdyissä sopimuksissa yli 10 %. (VNA 366/2007 21 §)
Erityistukisopimuksiin kohdistuvat pinta-alavirheistä aiheutuvat seuraamukset lasketaan luvussa 22 kerrotun mukaisesti.
Peltovalvontaohje 2015kesäkuu16.6.2015