11 Suorat tuet

Tuki­kel­poi­sia loh­ko­ja vi­her­ryt­tä­mis­tu­es­sa, pe­rus­tu­es­sa ja nuo­ren vil­je­li­jän EU-tu­es­sa ovat vil­je­li­jän tuki­ha­ke­muk­sel­la il­moit­ta­mat maa­ta­lous­käy­tös­sä ole­vat loh­kot, jot­ka ovat maan­käyt­tö­la­jil­taan pel­toa tai luon­non­lai­dun­ta ja niit­tyä.

Tuki­kel­poi­suus edel­lyt­tää, että loh­kon on ol­ta­va vil­je­ly­kel­poi­nen ja maa­ta­lous­käy­tös­sä koko ka­len­te­ri­vuo­den ajan eli vii­meis­tään 1.1.2015. Vil­je­ly­kel­poi­suu­del­la tar­koi­te­taan sitä, että loh­kol­la ei tar­vit­se teh­dä pe­rus­kun­nos­tus­toi­men­pi­tei­tä ja että sil­lä pys­ty­tään tuot­ta­maan ta­van­o­mai­nen sato. Mi­kä­li loh­ko pois­tuu maa­ta­lous­käy­tös­tä ko­ko­naan ka­len­te­ri­vuo­den ai­ka­na, loh­kol­ta hy­lä­tään edel­lä mai­ni­tut tuet tal­len­ta­mal­la ky­sei­sen vaa­ti­muk­sen koh­dal­le puu­te.

Seu­raa­vat maan­käyt­tö­la­jil­taan pel­toa ole­vat kas­vi­koo­dit ei­vät ole tuki­kel­poi­sia:

9101 20 v. eri­tyis­tuki­so­pi­mus, pel­to
9642 Kas­vi­huo­ne­ala (py­sy­vät kas­vit)
9620 Ti­la­päi­ses­ti vil­je­le­mä­tön

Ham­pun tuki­kel­poi­suus pe­rus­tu­es­sa ei edel­ly­tä so­pi­mus­ta/si­tou­mus­ta, mut­ta käy­te­tyn la­jik­keen tu­lee olla tuki­kel­poi­sek­si hy­väk­syt­ty. Eri­kois­tu­kien val­von­ta­oh­jees­sa (Dnro 848/61/2015) on ker­rot­tu li­sää ham­pun tuki­eh­to­jen val­von­nas­ta.

HUOM! Täs­sä kap­pa­lees­sa esi­te­tyt eh­dot ei­vät kos­ke pel­to­kas­vi­palk­ki­o­ta.

11.1 Viherryttämistuki

Val­von­ta­lis­tal­le on mer­kit­ty­nä ti­lat, joil­la ha­ke­mus­tie­to­jen pe­rus­teel­la on suu­rin ris­ki sil­le, että vi­her­ryt­tä­mi­sen vaa­ti­muk­set ei­vät täy­ty. Nämä ti­lat on val­vot­ta­va säi­lyt­tä­mis­ajan­jak­son ai­ka­na.

Vil­je­lyn moni­puo­lis­ta­mi­nen

Val­von­ta on teh­tä­vä kas­vien säi­lyt­tä­mis­ajan­jak­so­na 30.6.–31.8.  Tänä ai­ka­na ti­lan on täy­tet­tä­vä vil­je­lyn moni­puo­lis­ta­mi­sen vaa­ti­muk­set pel­to­a­lal­laan. Jos val­von­ta teh­dään en­nen 30.6. eikä kaik­kia vil­je­ly­kas­ve­ja ole vie­lä kyl­vet­ty, on kas­vit käy­tä­vä to­te­a­mas­sa 1.7.–31.8. vä­li­se­nä ai­ka­na.

Loh­kol­la to­de­taan vil­je­lyn moni­puo­lis­ta­mi­sen kas­vik­si se kas­vi, mikä loh­kol­la on val­von­ta­het­kel­lä ja kas­vi mer­ki­tään tar­kis­tus­lis­tauk­seen koh­taan ”Moni­puo­lis­ta­mi­sen kas­vi”, jos se on eri kuin il­moi­tet­tu kas­vi. Tuen­mak­sun pe­rus­tee­na on kui­ten­kin il­moi­tet­tu kas­vi, jos sitä on siel­lä kas­va­nut. Kas­vi voi­daan to­de­ta myös kas­vin­jään­teis­tä, jos kas­vi on luo­tet­ta­vas­ti tun­nis­tet­ta­vis­sa. Kas­vi voi­daan to­de­ta mm. sän­ges­tä tai muis­ta kas­vin­o­sis­ta, jois­ta kas­vi voi­daan tun­nis­taa. Kas­vin­jään­tei­tä on ol­ta­va ha­vait­ta­vis­sa koko kas­vu­loh­kol­la.

Kas­vin­jään­tei­tä ei voi­da tun­nis­taa esi­mer­kik­si

• pel­käs­tään maa­han tip­pu­neis­ta sie­me­nis­tä/jy­vis­tä,
• jos loh­ko on kyn­net­ty ja mah­dol­li­set kas­vin­jään­teet ovat ”rik­kou­tu­neet” eikä kas­via voi­da tun­nis­taa vaa­dit­ta­val­la tark­kuu­del­la tai
• loh­kol­la on hy­vin pie­nel­lä alal­la ha­vait­ta­vis­sa kas­vin­jään­tei­tä

Jos loh­kol­le il­moi­tet­tu kas­vi on jo kor­jat­tu ja loh­kol­le ei ole kyl­vet­ty/is­tu­tet­tu seu­raa­vaa kas­via eikä kas­vin­jään­teis­tä voi­da tun­nis­taa ai­kai­sem­paa kas­via, pi­tää vil­je­lyn moni­puo­lis­ta­mi­sen kas­vik­si to­de­ta avo­ke­san­to.  Em. ti­lan­tees­sa avo­ke­san­nos­ta ei ai­heu­du täy­den­tä­vien eh­to­jen seu­raa­mus­ta.

Jos val­von­taa ei eh­di­tä te­ke­mään 31.8. men­nes­sä ja tila­käyn­ti teh­dään tä­män jäl­keen, voi­daan vil­je­lyn moni­puo­lis­ta­mi­sen kas­vik­si to­de­ta loh­kol­la ole­va kas­vi tai kas­vi, joka tun­nis­te­taan kas­vin­jään­teis­tä. Täl­löin on esi­mer­kik­si loh­ko­kor­teis­ta to­det­ta­va ko. kas­vin ol­leen loh­kol­la suu­rim­man osan kas­vien säi­lyt­tä­mis­ajan­jak­soa (yli 1 kk). Esi­mer­kik­si val­von­ta teh­dään 15.9. ja loh­kol­la kas­vaa syys­ryp­siä. Loh­ko­kor­tin mu­kaan kas­vi on kyl­vet­ty 17.7., jo­ten vil­je­lyn moni­puo­lis­ta­mi­sen kas­vik­si voi­daan to­de­ta syys­ryp­si. Muis­sa ta­pauk­sis­sa loh­kol­le to­de­taan vil­je­lyn moni­puo­lis­ta­mi­sen kas­vik­si il­moi­tet­tu kas­vi.

Esi­merk­ki 2:

Loh­kol­le on il­moi­tet­tu ruis. Loh­kol­le kyl­ve­tään ke­rää­jä­kas­vik­si nur­mea. Val­von­ta on

1. 14.7. ja ruis on vie­lä kor­jaa­mat­ta –> vil­je­lyn moni­puo­lis­ta­mi­sen kas­vi on ruis
2. 31.8. ruis on kor­jat­tu ja kas­vin­jään­teis­tä ei voi­da to­de­ta sitä luo­tet­ta­vas­ti (loh­ko kyn­net­ty ja ke­rää­jä­kas­vi kyl­vet­ty 13.8.) –> loh­kon kas­vik­si vil­je­lyn moni­puo­lis­ta­mi­ses­sa to­de­taan nur­mi.

Esi­merk­ki 3:

Loh­kol­le on kyl­vet­ty nur­mi suo­ja­vil­jaan ja se on il­moi­tet­tu vi­han­ta­vil­ja­na

1. 2.7. ja sa­toa ei ole vie­lä kor­jat­tu –> vil­je­lyn moni­puo­lis­ta­mi­sen kas­vi on vi­han­ta­vil­ja
2. 30.8. ja loh­kol­ta on kor­jat­tu 2 sa­toa ja vil­jan sän­keä ei ole ha­vait­ta­vis­sa –> vil­je­lyn moni­puo­lis­ta­mi­sen kas­vik­si to­de­taan nur­mi

Py­sy­vä nur­mi

Jos ti­lal­la on Na­tu­ra-alu­et­ta, jon­ka kas­vik­si on il­moi­tet­tu jo­kin py­sy­vän nur­men kas­vi­koo­deis­ta ja loh­kol­la on py­sy­vän nur­men ”täp­pä”, tar­kis­te­taan, ett­ei alaa ole siir­ret­ty muu­hun käyt­töön tai kyn­net­ty. Na­tu­ra-alu­een py­sy­vän nur­men saa uu­dis­taa vain eri­tyi­ses­tä syys­tä, mut­ta sil­loin­kaan alaa ei saa kyn­tää. Jos Na­tu­ra-alu­een py­sy­vää nur­mea on uu­dis­tet­tu esi­mer­kik­si suo­ra­kyl­vä­mäl­lä, on vil­je­li­jän pi­tä­nyt il­moit­taa asi­as­ta kir­jal­li­ses­ti kun­nan maa­seu­tu­elin­kei­no­vi­ran­o­mai­sel­le en­nen uu­dis­ta­mi­sen aloit­ta­mis­ta. Jos vil­je­li­jän mu­kaan il­moi­tus on teh­ty, on asia tar­kis­tet­ta­va kun­nas­ta.

Jos val­von­nas­sa ha­vai­taan vil­je­li­jän kyn­tä­neen tai ot­ta­neen Na­tu­ra-alu­een py­sy­viä nur­mia muu­hun käyt­töön, pi­tää asi­as­ta il­moit­taa kun­taan. Kun­ta il­moit­taa vii­meis­tään vuo­den lo­pus­sa vil­je­li­jäl­le vel­vol­li­suu­des­ta en­nal­lis­taa ala py­sy­väk­si nur­mek­si 30.6. men­nes­sä.

Lai­min­lyön­ti­ta­pauk­sis­sa on ar­vi­oi­ta­va, onko ky­sees­sä myös täy­den­tä­vien eh­to­jen lai­min­lyön­ti (lin­tu- tai luon­to­di­rek­tii­vin lai­min­lyön­ti).

Esi­merk­ki 4:

Na­tu­ra-alu­eel­la ole­vas­ta 1,4 ha py­sy­vän lai­dun­nur­men loh­kos­ta on kyn­net­ty 0,8 ha ja alal­le on kyl­vet­ty ruis­ta. Py­sy­vän nur­men ala 0,6 ha to­de­taan py­sy­väk­si lai­dun­nur­mek­si ja 0,8 ha ru­kiik­si. Las­ken­ta vä­hen­tää vi­her­ryt­tä­mis­tu­en mää­rää.

Eko­lo­gi­nen ala

Ti­lal­la, joka si­jait­see Uu­del­la­maal­la, Var­si­nais-Suo­mes­sa tai Ah­ve­nan­maal­la pi­tää olla il­moi­tet­tu­na vä­hin­tään 5 % pel­to­a­las­ta eko­lo­gi­se­na ala­na (EFA-ala).

EFA-ke­san­to

Tar­kis­te­taan, ett­ei EFA-ke­san­nol­la ole ol­lut maa­ta­lous­toi­min­taa en­nen 16.8. Alaa saa lai­dun­taa tai sil­tä voi­daan kor­ja­ta sato 16.8. läh­tien. Täy­den­tä­vien eh­to­jen ra­joi­tuk­set kas­vin­suo­je­lu­ai­nei­den käy­tös­tä ke­san­noil­la on huo­mi­oi­ta­va. Jos koko loh­kon alal­la ha­vai­taan ol­leen maa­ta­lous­toi­min­taa en­nen 16.8., on ky­sees­sä tuki­ehto­puu­te, ja loh­koa ei voi­da hy­väk­syä EFA-alak­si. Jos puu­te kos­kee vain osaa loh­kos­ta, teh­dään kas­vu­loh­ko­jako. Ne ti­lat, jot­ka ovat il­moit­ta­neet EFA-ke­san­toa, on val­vot­ta­va 15.8. men­nes­sä. Ti­lat ovat mer­kit­ty­nä val­von­ta­lis­toil­le.

Ty­pen­si­to­ja­kas­vien ala

Tar­kis­te­taan, että loh­kol­la on EFA-alak­si hy­väk­syt­tä­viä ty­pen­si­to­ja­kas­ve­ja tai nii­den sän­keä. Näi­tä ovat her­neet, pa­vut, lu­pii­nit (ei alas­kan­lu­pii­ni eikä ko­me­a­lu­pii­ni), vir­nat, soi­ja­pa­vut, me­si­kät, mai­la­set, api­lat ja näi­den kas­vien se­ok­set. Mui­ta se­ok­sia, esi­mer­kik­si vil­ja + her­ne ei hy­väk­sy­tä, ei edes si­ten, että vil­jaa on vain tuki­kas­vi­na. Loh­kol­la on ol­ta­va ty­pen­si­to­ja­kas­via 30.6.–31.8. Jos kas­vi kor­ja­taan en­nen 31.8., alaa ei saa muo­ka­ta en­nen 1.9. Kas­vus­ton tai sen sän­gen saa päät­tää ke­mi­al­li­ses­ti ai­kai­sin­taan 1.9. Jos loh­kol­le kyl­ve­tään syys­kyl­vöi­siä kas­ve­ja, kas­vus­ton saa päät­tää, loh­kon muo­ka­ta ja kyl­vää jo 15.7. läh­tien. Jos em. eh­dot ei­vät täy­ty, on ky­sees­sä tuki­ehto­puu­te, ja loh­koa ei voi­da hy­väk­syä EFA-alak­si. Ne ti­lat, jot­ka ovat il­moit­ta­neet ty­pen­si­to­ja­kas­vien EFA-alaa, on val­vot­ta­va 31.8. men­nes­sä.

Ly­hyt­kier­toi­set ener­gi­a­puut

Ly­hyt­kier­tois­ten ener­gi­a­pui­den EFA-alal­le hy­väk­syt­tä­viä kas­ve­ja ovat haa­pa ja paju (kas­vi­koo­dit 4820, 4913, 5442 ja 5443). Asia­kir­jois­ta tar­kis­te­taan, ett­ei ener­gi­a­pui­den alaa ole lan­noi­tet­tu ki­ven­näis­lan­noit­teil­la ja ett­ei mui­ta kuin rik­ka­kas­vien tor­jun­taan tar­koi­tet­tu­ja kas­vin­suo­je­lu­ai­nei­ta ole käy­tet­ty kas­vus­ton pe­rus­ta­mis­vuon­na eikä en­nen 1.9. kas­vus­ton lo­pet­ta­mis­vuon­na. Jos em. eh­dot ei­vät täy­ty, on ky­sees­sä tuki­ehto­puu­te, ja loh­koa ei voi­da hy­väk­syä EFA-alak­si.

Mai­se­ma­piir­teet

Jos ti­lal­la on EFA-alak­si il­moi­tet­tu­ja mai­se­ma­piir­tei­tä (kas­vi­koo­di 9830), tar­kis­te­taan, ett­ei sitä ole va­hin­goi­tet­tu tai hä­vi­tet­ty. Mah­dol­li­ses­ta lai­min­lyön­nis­tä tu­lee myös täy­den­tä­vien eh­to­jen seu­raa­mus.

Esi­merk­ki 5:

Tila on il­moit­ta­nut yh­den 1,8 ha vi­her­ke­san­to­loh­kon EFA-alak­si. Ti­lan pel­to­ala on 30 ha ja vaa­dit­ta­va EFA-ala on si­ten 1,5 ha. Val­von­nas­sa 2.8. ha­vai­taan, että loh­kol­la lai­dun­taa lam­pai­ta. Alaa ei voi­da hy­väk­syä EFA-alak­si ja si­ten tila ei täy­tä EFA-alan vaa­ti­mus­ta (ala 0 ha EFA-alan osal­ta).

11.2 Peltokasvipalkkio

Pel­to­kas­vi­palk­ki­on val­von­nas­sa tar­kas­te­taan, että kas­vi­la­jit ovat palk­ki­oon oi­keut­ta­via ja että muut palk­ki­on myön­tä­mi­sen edel­ly­tyk­set täyt­ty­vät.

Pel­to­kas­vi­palk­ki­os­sa hy­väk­syt­tä­viä kas­ve­ja ovat val­ku­ais­kas­vit, ruis, so­ke­ri­juu­ri­kas, tärk­ke­lys­pe­ru­na sekä ih­mis­ra­vin­nok­si käy­tet­tä­vät avo­maan­vi­han­nek­set. (VNA 137/2015 22 §) Tar­kem­mat kas­vit löy­ty­vät haku­op­paas­ta (Haku­opas 2015; kpl 16.1). Pel­to­kas­vi­palk­ki­o­ta voi­daan mak­saa myös tuki­oi­keu­det­to­mal­le pin­ta-alal­le.

Val­ku­ais­kas­vei­hin kuu­lu­vien lu­pii­nin ja öljy­ham­pun hy­väk­sy­tyt la­jik­keet mää­ri­te­tään EU:n alu­eel­la vuo­sit­tain. La­ji­ke­lu­et­te­lo löy­tyy EU:n vi­ral­li­sen leh­den nu­me­ros­ta C 450, joka on jul­kais­tu 16.12.2014. Lu­pii­ni on koh­dis­sa 35–37 ja hamp­pu koh­das­sa 63.  Lu­pii­nin tuki­kel­vot­to­mat kar­vaat (kit­ke­rät) la­jik­keet on mer­kit­ty la­ji­ke­lu­et­te­loon koo­dil­la 13. Leh­ti on saa­ta­vil­la in­ter­ne­tis­tä osoit­tees­ta http://eur-lex.eu­ro­pa.eu/le­gal-con­tent/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2014:450:FULL&from=FI

Lu­pii­ni

Tila­käyn­nil­lä on tar­kas­tet­ta­va lu­pii­nin­sie­men­ten va­kuus­to­dis­tus tai osto­kuit­ti, jot­ta kyl­ve­tyn sie­me­nen alku­perä ja la­ji­ke voi­daan sel­vit­tää. Lu­pii­nin la­ji­ke on sel­vi­tet­tä­vä myös seos­kas­vus­tos­ta. Mi­kä­li va­kuus­to­dis­tus­ta tai osto­kuit­tia ei löy­dy, voi­daan sie­men­ten alku­perä osoit­taa muul­la luo­tet­ta­val­la ta­val­la.

Lu­pii­nin la­ji­ke oi­keut­taa palk­ki­oon, jos se on hy­väk­syt­ty jon­kin EU:n jä­sen­maan vi­ral­li­ses­sa la­ji­ke­lu­et­te­los­sa ja on ma­kea.

Tuki­kel­poi­sia la­jik­kei­ta ovat esi­mer­kik­si Ami­ga, Bo­ru­ta, Bo­re­gi­ne, Haags Blaue, Ener­gy, Mis­ter, Sa­na­bor ja So­net.
Jos lu­pii­nin sie­me­nen alku­pe­rää ei saa­da luo­tet­ta­vas­ti sel­vi­tet­tyä tai lu­pii­ni­la­ji­ke ei ole tu­keen oi­keut­ta­va, ei ky­sei­sel­le loh­kol­le mak­se­ta pel­to­kas­vi­palk­ki­o­ta.

Hamp­pu

Ham­pun sie­me­nes­tä on aina toi­mi­tet­ta­va va­kuus­to­dis­tus kun­taan. Jos va­kuus­to­dis­tus­ta ei toi­mi­te­ta 30.6.2015 men­nes­sä, kun­ta hyl­kää pel­to­kas­vi­palk­ki­on ky­sei­sel­tä loh­kol­ta.

Tila­käyn­nil­lä ham­pun va­kuus­to­dis­tus­ta ei tar­vit­se tar­kas­tel­la.

So­ke­ri­juu­ri­kas ja tärk­ke­lys­pe­ru­na

So­ke­ri­juu­rik­kaas­ta ja tärk­ke­lys­peru­nas­ta täy­tyy olla vil­je­ly­so­pi­mus, joka on toi­mi­tet­ta­va kun­taan 15.6.2015 men­nes­sä. Kun­ta tar­kas­taa ne hal­lin­nol­li­ses­ti ja mää­rää tar­vit­ta­es­sa seu­raa­muk­set. Tärk­ke­lys­pe­ru­nan osal­ta palk­kio mak­se­taan sen pin­ta-alan mu­kaan, mikä on pie­nin seu­raa­vis­ta (il­moi­tet­tu ala, val­von­nas­sa hy­väk­syt­ty ala tai vil­je­ly­so­pi­muk­ses­sa ole­va ala). (VNA 137/2015 23 §) Tärk­ke­lys­pe­ru­nan sie­men­li­säys­ala ei ole palk­ki­o­kel­pois­ta, jo­ten jos sel­lai­sia alu­ei­ta löy­tyy, täy­tyy ne to­de­ta oma­na val­von­nan kas­vu­loh­ko­naan, kas­vi­koo­dil­la 3190 (tärk­ke­lys­pe­ru­nan oma sie­men­li­säys)

Tila­käyn­nil­lä vil­je­ly­so­pi­muk­sia ei tar­vit­se tar­kas­tel­la.

Val­ku­ais­kas­vin ja vil­jan se­ok­set

Val­ku­ais­kas­vien ja vil­jan se­ok­set ei­vät ole tuki­kel­poi­sia, jo­ten maas­tos­sa täy­tyy tar­kas­taa, että loh­kol­la ei ole ky­seis­tä seos­kas­vus­toa. Jos sel­lai­nen löy­tyy, to­de­taan kas­vik­si seos­kas­vus­to, val­ku­ais­kas­vit + vil­ja (2185), jol­loin las­ken­ta hyl­kää tuen. Her­neel­le on kui­ten­kin sal­lit­tua käyt­tää pien­tä mää­rää vil­jaa tuki­kas­vi­na. Pie­ne­nä mää­rä­nä voi pi­tää alle 10 % osuut­ta kas­vus­tos­ta. Mää­rä kat­so­taan pää­sään­töi­ses­ti sil­mä­mää­räi­ses­ti kas­vus­tos­ta, mut­ta tar­vit­ta­es­sa sie­men­ten kyl­vö­suh­teen voi tar­kis­taa loh­ko­kir­jan­pi­dos­ta.

11.3 Nuoren viljelijän tuki (EU)

Kun­ta tar­kas­taa ha­ki­jaa kos­ke­vat tuki­eh­dot hal­lin­nol­li­ses­ti kai­kil­ta nuor­ten vil­je­li­jöi­den tu­kia ha­ke­neil­ta vil­je­li­jöil­tä. Nuo­ren vil­je­li­jän EU-tu­kea mak­se­taan tuki­oi­keuk­sien pe­rus­teel­la, kui­ten­kin kor­kein­taan 90 ha, kor­kein­taan 5 vuo­den ajan.

Vil­je­lyyn liit­ty­vät tuki­eh­dot:

– maa­ta­lous­maa on säi­ly­tet­tä­vä avoi­me­na lai­dun­ta­mi­seen tai vil­je­lyyn so­vel­tu­vas­sa kun­nos­sa
– loh­kon on ol­ta­va maa­ta­lous­käy­tös­sä 1.1.-.31.12.
– täy­den­tä­viä eh­to­ja täy­tyy nou­dat­taa.