15.1 Yleistä
Ympäristökorvauksen valvontaan kuuluu vähimmäisvaatimusten, perustasojen, ravinteiden tasapainoisen käytön (RTK), lohkokohtaisten toimenpiteiden ja sopimusten ehtojen tarkastaminen. Ympäristökorvaukseen sitoutuneen tilan on lisäksi noudatettava täydentäviä ehtoja.
Ympäristösitoumuksen vähimmäisvaatimukset kuuluvat kokonaan RTK:n ja osittain toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu perustasoon. Vähimmäisvaatimukset kuuluvat myös ympäristösopimuksen kurki-, hanhi- ja joutsenpeltojen ylläpito perustasoon. Näissä toimenpiteissä ja ympäristösopimuksessa perustasoon kuuluu myös vähimmäisvaatimusten noudattaminen muiden perustason vaatimusten lisäksi. Vähimmäisvaatimukset eivät koske muita toimenpiteitä tai sopimuksia. RTK on kaikille ympäristökorvaukseen sitoutuneille tiloille pakollinen toimenpide, joten vähimmäisvaatimukset valvotaan ympäristökorvauksen valvonnassa olevilta tiloilta eli valvonta koskee vähintään 5 % tiloista. Seuraamus kohdistuu sekä ympäristökorvaukseen että luonnonmukaisen tuotannon korvaukseen. Vähimmäisvaatimuksissa on lannoitukseen ja kasvinsuojeluaineisiin liittyviä ehtoja.
Ympäristökorvauksen valvonnassa olevilta tiloilta on tarkastettava perustasossa olevien ehtojen noudattaminen. Perustasoilla tarkoitetaan ympäristökorvauksen toimenpiteiden pohjana olevia täydentävien ehtojen ja muiden asetusten vaatimuksia, joiden yli ympäristökorvauksen toimenpiteiden ehtojen tulee mennä. Perustasot on määritetty maaseutuohjelmassa ja niistä on säädetty toimenpidekohtaisesti valtioneuvoston asetuksessa 235/2015. Jokaisen toimenpiteen kohdalla on erikseen kerrottu, mitä perustason vaatimuksia toimenpiteeseen kuuluu.
Valvonta laajennetaan koskemaan myös täydentäviä ehtoja, jos tila ei ole täydentävien ehtojen valvonnassa ja toimenpiteen perustason täydentävien ehtojen vaatimuksissa todetaan puutteita. Tilalta valvotaan se täydentävien ehtojen vaatimus, jossa laiminlyönti todetaan. Täydentävien ehtojen valvonnasta on kerrottu tarkemmin kohdassa 17.
Ympäristökorvaus jakaantuu RTK:ön, lohkokohtaisiin toimenpiteisiin ja ympäristösopimuksiin. RTK on kaikille ympäristökorvaukseen sitoutuneille tiloille pakollinen toimenpide. Lohkokohtaisia toimenpiteitä tila voi valita vapaasti. Osa näistä on sellaisia, että niitä ei tarvitse toteuttaa vuosittain ja osa sellaisia, että vuosittaista toteuttamista edellytetään. Ympäristösopimuksen tekeminen ei edellytä ympäristökorvaukseen sitoutumista eli tilalla voi olla ympäristösopimus, mutta ei ympäristökorvaussitoumusta. Ympäristökorvauksesta on kerrottu tarkemmin sitoumusehdoissa, jotka ovat Hakuoppaan liitteenä vuonna 2015 sivulta 115 alkaen.
Ympäristökorvauksen ehdot tarkastetaan pääosin kasvukauden aikana paikalla tehtävien valvontojen yhteydessä, mutta on myös ehtoja, jotka tarkastetaan vasta talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa hallinnollisesti. Tällaisia ehtoja ovat mm. päivämäärärajoitusten noudattamisen tarkastaminen muistiinpanoista. Tarkastus ei koske vain tarkastushetkellä tarkastettavissa olevia ehtoja, vaan tilalla on tarkastettava kaikki korvauksen ehdot joko uusintakäynnein tai hallinnollisin tarkastuksin.
15.2 Ympäristösitoumuksen vähimmäisvaatimukset
Ympäristösitoumuksen vähimmäisvaatimukset ovat RTK:n, osittain toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu ja kokonaan ympäristösopimuksen kurki-, hanhi ja joutsenpeltojen ylläpito perustasoa. Vähimmäisvaatimuksiin kuuluvat integroidun torjunnan yleisten periaatteiden noudattaminen, kasvinsuojeluaineisiin liittyvän koulutuksen tai tutkinnon suorittaminen ja kasvinsuojeluaineruiskun testaaminen. Maatilalla on lisäksi noudatettava lannoitevalmistelain (539/2006) nojalla annettuja säännöksiä fosforin käytöstä.
Ympäristösitoumuksen vähimmäisvaatimukset valvotaan kaikilta ympäristökorvaukseen sitoutuneilta tiloilta, koska vähimmäisvaatimukset ovat RTK:n perustasossa (VNA 235/2015 18 §) ja RTK on kaikille tiloille pakollinen tilakohtainen toimenpide. (VNA 235/2015 13 §) Vähimmäisvaatimuksista tiloilta valvotaan taulukossa 1 olevat ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri ehdot tarkastetaan.
Taulukko 1. Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset.
Lannoitteiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset
Lannoitteiden käyttöön liittyvä vähimmäisvaatimus tarkastetaan erillisenä kasvukauden ulkopuolella tehtävänä talviaikaisena asiakirjavalvontana. Talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä tarkastetaan myös ne ympäristökorvauksen toimenpiteet, joissa on lannoitukseen liittyviä ehtoja tai lohkokohtaisista muistiinpanoista tarkastettavia ehtoja. Paikan päällä tilalla kerätään jo osa asiakirjavalvonnassa tarvittavista tiedoista täyttämällä Ravinneliite.
Maaseutuvirasto tekee talviaikaisesta asiakirjavalvonnasta valvontaohjeen, keskitetyn valvontaotannan ja valvontalistat syksyllä 2015.
Kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset
Kasvinsuojeluaineita levittävällä henkilöllä on tutkinto tai koulutus
Ehdon noudattaminen valvotaan tilalla tarkastamalla suoritetusta tutkinnosta tai käydystä koulutuksesta saatu kirjallinen todistus. Asiakirjasta tarkastetaan, että tutkinto tai koulutus on voimassa.
Ehtojen mukaan maatilalla kasvinsuojeluaineita saa levittää vain henkilö, joka on suorittanut kasvinsuojeluaineita koskevan tutkinnon (Laki 1563/2011 10 §) tai saanut oikeuden kyseisen tutkinnon järjestämiseen tai jolla on voimassa ympäristötuen ohjelmakauden 2007–2013 ehdoissa mainittu koulutus. (VNA 366/2007 28 §)
Kasvinsuojeluaineita koskevalla tutkinnolla osoitetaan kasvinsuojeluaineen turvallisen ja asianmukaisen käsittelyn ja käytön hallitseminen. Tutkinnon hyväksytystä suorittamisesta annetaan todistus ja tutkinto on voimassa viisi vuotta. Tutkinnon järjestäjät ovat Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä. (Laki 1563/2011 10 §)
Edellisen ohjelmakauden ympäristötuen ehdoissa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutuksia pystyi suorittamaan vielä vuonna 2014. Näiden koulutusten voimassa olevia kirjallisia todistuksia viljelijöillä on siis esittää vuoteen 2018 asti. Jos viisi vuotta umpeutuu tutkinnon tai käyttökoulutuksen osalta kasvukauden päätyttyä, on tutkinto suoritettava ennen seuraavan kasvukauden alkua.
Uusien sitoumuksen antaneiden viljelijöiden on suoritettava kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto viimeistään 30.4.2016, jos uudella viljelijällä ei ole voimassa olevaa tutkintoa tai kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutusta.
Valvonnassa on huomioitava, että viljelijällä ei tarvitse olla voimassa olevaa kasvinsuojeluainetutkintoa tai -koulutusta, jos hän ei itse levitä kasvinsuojeluaineita. Hän siis voi hankkia kasvinsuojeluaineita ja päättää torjuntatarpeesta ilman kasvinsuojeluainetutkintoa tai -koulutusta.
Käytetty ruisku on testattu ja uusi ruisku täyttää ehdot (VNA 235/2015 11 §)
Ehdon noudattaminen valvotaan tilalla tarkastamalla kasvinsuojeluruiskussa oleva merkintä hyväksytystä testauksesta sekä testauksesta saatu kirjallinen pöytäkirja. Ruiskun testaustodistuksesta tarkastetaan, että testaus on voimassa. Uudesta kasvinsuojeluruiskusta tarkastetaan, että siinä on CE-merkintä tai viljelijältä pyydetään lisäksi nähtäville ruiskun vaatimustenmukaisuusvakuutus. Ennen 15.12.2011 hankitusta ruiskusta tarkastetaan vaatimuksenmukaisuus koneeseen kiinnitetystä merkinnästä. Tarkastettavista ehdoissa on kerrottu alla tarkemmin.
Ammattimaiseen kasvinsuojeluaineiden levitykseen saa käyttää vain levitysvälineitä, joiden asianmukainen toiminta on varmistettu viiden vuoden välein testaamalla. Levitysvälineen testauksesta viljelijällä on pöytäkirja, ja hyväksytty levitysväline on merkitty hyväksymismerkinnällä. (Laki 1563/2011 12 §)
Uutta kasvinsuojeluaineen levitysvälinettä ei tarvitse testata ensimmäisten viiden vuoden aikana välineen hankinnasta, jos se täyttää koneiden turvallisuudelle säädetyt vaatimukset. (VNA 400/2008) Vaatimusten täyttymisen valmistaja osoittaa koneeseen kiinnitetyllä CE-merkinnällä ja koneen mukana toimitetulla vaatimustenmukaisuusvakuutuksella.
Jos kasvinsuojeluruisku on hankittu uutena ennen 15.12.2011, ruiskun on täytettävä SFS-EN 12761 -standardisarjan määräykset, kun se otetaan käyttöön. Ruiskua ei tarvitse testauttaa ensimmäisten viiden vuoden aikana välineen hankinnasta, jos ruiskussa on pysyvä merkintä, joka osoittaa sen olevan em. standardisarjan mukainen. Merkintä voidaan tehdä ruiskun tyyppikilpeen tai ruiskun runkoon voidaan kiinnittää erillinen tarra tai kilpi, jossa vaatimuksenmukaisuus todetaan.
Käytetyn ruiskun ostajan ei tarvitse testauttaa ruiskua, jos ruiskun mukana seuraa voimassa oleva testauspöytäkirja ja ruiskussa on testauksesta ilmoittava tarra. Käytetty ruisku on testautettava, kun ruiskun testauksesta on kulunut viisi vuotta. Testaus koskee muitakin kuin ympäristökorvaukseen sitoutuneilla maatiloilla käytettäviä ruiskuja. Valvonnassa on huomioitava, että kaikki tilat eivät käytä kasvinsuojeluaineita tai kasvinsuojeluaineita ei käytetä joka vuosi. Kasvinsuojeluruiskua ei tarvitse testata, jos sillä levitetään vain esim. lehtilannoitteita ja ei levitetä kasvinsuojeluaineita.
Ruiskun testausvaatimus ei koske ns. reppuruiskua, koska vaatimus koskee vain itse kulkevia ja traktorikäyttöisiä ruiskuja. Sen sijaan reppuruiskulla kasvinsuojeluaineita maatalousmaalle levittävällä henkilöllä on oltava suoritettuna kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutus tai kasvinsuojeluainetutkinto.
Kasvinsuojeluaineiden käytössä on noudatettu integroidun torjunnan yleisiä periaatteita (VNA 235/2015 11 §)
Ehto tarkastetaan talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä. Lohkokohtaisista muistiinpanoista tarkastetaan, että muistiinpanoihin on merkitty kasvinsuojeluaineen nimi, käyttöaika, kohdeala, viljelykasvi, käyttömäärät ja käytön syy.
15.3 Ravinteiden tasapainoinen käyttö
RTK on tilakohtainen vuosittain toteutettava toimenpide, jonka ehdot koskevat kaikkia ympäristökorvaukseen sitoutuneita. RTK:n ehtoina ovat lannoittaminen valtioneuvoston asetuksen 235 liitteiden mukaisesti, 5-vuotinen viljelysuunnitelma, vuosittain laadittava viljelysuunnitelma, viljavuustutkimukset, lohkokohtaiset muistiinpanot, peltomaan laatutesti, koulutusvaatimus sekä suojakaistat ja monimuotoisuuskaistat.
Ympäristösitoumuksen antaneen viljelijän on noudatettava maatilan koko peltoalalla ravinteiden tasapainoisen käytön toimenpidettä.
Tilakohtaista toimenpidettä on noudatettava siis kaikilla sitoumuksen ulkopuolisillakin lohkoilla. Toimenpiteeseen sitoutuminen on edellytyksenä ympäristösitoumuksen lohkokohtaisiin toimenpiteisiin sitoutumiselle.
Toimenpiteen perustaso
RTK:n perustasoon kuuluu vaatimuksia täydentävistä ehdoista. Perustasoon kuuluu taulukossa 2 olevien vaatimusten noudattaminen. (VNA 235/2015 18 §) Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan.
Taulukko 2. RTK:n perustaso.
Taulukon kaksi ensimmäistä (Tilalla on käytetty vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita ja Tilalla on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä) kasvinsuojeluaineisiin liittyvää vaatimusta valvotaan Eviran kasvinsuojeluaineita koskevan valvontaohjeen mukaisesti.
Kasvinsuojeluaineiden käyttö valvotaan kaikilta RTK:n ja siis ympäristökorvauksen valvonnassa olevilta tiloilta eli noin 5 % tiloista. Perustasossa olevien kasvinsuojeluaineisiin liittyvien vaatimusten valvonnassa ei voi käyttää lohko-otantaa, joten kasvinsuojeluainevalvonta koskee kaikkia tilan lohkoja. Valvonta siis poikkeaa täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnasta, jossa on tukea hakeneista tiloista noin 1 % ja valvonnassa käytetään lohko-otantaa. Lisäksi täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnassa kasvinsuojeluaineiden käyttö lohkoittain valvotaan jo paikan päällä tilalla.
Perustason vaatimuksen Tilalla on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä tarkastukseen ei kuulu varastoinnin valvonta. Tiloilta ei siis tarvitse tarkastaa, että kasvinsuojeluaineet säilytetään erillään elintarvikkeista ja rehuista, lasten ulottumattomissa myyntipäällyksessä annettujen ohjeiden mukaan. Varastointi valvotaan vain niiltä tiloilta, jotka ovat täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnassa.
Tukiehdot
Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 3 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri ehdot tarkastetaan.
Taulukko 3. RTK:n tarkastettavat tukiehdot.
Lohkolla on ehtojen mukainen kirjallinen viljelysuunnitelma (VNA 235/2015 18 §)
Tilalla tarkastetaan peruslohkoittain, että on olemassa viljelysuunnitelma, joka kattaa koko peruslohkon alan. Jos peruslohkolla on kasvulohkoja, niin kasvulohkojen yhteenlasketun alan pitää olla yhtä suuri kuin peruslohkon pinta-alan. Jos suunnitelmaa ei ole tehty koko alalle, niin Tukisovellukseen tallennetaan ala, jolta suunnitelma on tehty.
Viljelysuunnitelma on laadittava myös lohkoista, joilla ei ole tarkoitus toteuttaa mitään viljelytoimia. Viljelysuunnitelma voi olla vapaamuotoinen, mutta siinä on esitettävä vähintään ympäristökorvauksen sitoumusehdoissa kohdassa 4 (hakuopas s. 122) kerrotut tiedot.
Luomutilojen viljelykiertosuunnitelma hyväksytään ympäristökorvauksen ehtojen mukaiseksi viljelysuunnitelmaksi, mikäli siinä esitetään ehdoissa vaaditut asiat.
Tarkastetuista viljelysuunnitelmista tulee lohkokohtaisesti merkitä havainnot peltovalvonnan lohkokohtaiselle tarkistuslistalle.
Viljelijä on aloittanut lohkokohtaisten muistiinpanojen tekemisen
Tilalla tarkastetaan, että viljelijä on aloittanut muistiinpanojen tekemisen. Viljelijällä on oltava esittää aloitetut muistiinpanot tai materiaalia, joiden perusteella muistiinpanot pystyy tekemään. Viljelijän esittämät tiedot sähköisestä viljelysuunnitteluohjelmasta ovat riittävät. Muistiinpanoja ei tarvitse tarkastaa paikan päällä tilalla lohkokohtaisesti, koska tarkempi tarkastelu tehdään talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä. Peltovalvonnan yhteydessä ei edellytetä valmiita muistiinpanoja, koska useimmiten kaikkia viljelytoimia ei ole vielä valvontaan mennessä tehty.
Tilalla on voimassa olevia viljavuustutkimuksia
Tilalla tarkastetaan, onko viljelijällä esittää viljavuustutkimuksia viljelyssä olevista lohkoista. Tarkastus tehdään pyytämällä viljavuustutkimukset nähtäville. Peltovalvonnan yhteydessä riittää, että viljelijällä on esittää yhdenkin lohkon osalta voimassa oleva viljavuustutkimus. Viljavuustutkimusten tarkempi lohkokohtainen tarkastelu tehdään vasta talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä. Peltovalvonnan yhteydessä on tarkoituksena antaa seuraamukset vain niistä tapauksista, joissa viljavuustutkimuksia ei ole ollenkaan tai ne ovat kaikki vanhentuneet.
Uusi viljavuustutkimus on tehtävä, kun edellisestä analyysistä on kulunut 5 vuotta paitsi linjanäytteenotossa, jossa näytteet on otettava joka kolmas vuosi. Uuden viljavuustutkimuksen tuloksen on pitänyt olla käytettävissä ennen lannoituksia. Aiemmin ympäristötukijärjestelmään sitoutuneen maatilan viljavuustutkimusten on oltava ympäristökorvausjärjestelmän ehtojen mukaiset sen jälkeen, kun edellisestä analyysistä on kulunut 5 vuotta. Viljelijällä, joka antaa ympäristösitoumuksen, eikä hän ole aiemmin ollut sitoutuneena ympäristötukijärjestelmässä, on oltava ehdot täyttävä viljavuustutkimus ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä. (VNA 237/2015 6 §)
Seuraamusta annettaessa huomioidaan se, jos vanhat viljavuustutkimukset ovat olleet voimassa viljelysuunnitelmaa ja lannoituksia tehtäessä, mutta eivät ole enää voimassa valvontahetkellä. Tällaisessa tapauksessa tilalle voidaan antaa lievempi seuraamus.
Vesistön varrella on vähintään 3 m leveä nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämä suojakaista (VNA 235/2015 18 §)
Ehdon perustasona on tarkastettava, että vesistön varrella on vähintään 1 m piennar. Täydentävien ehtojen valvonnasta on kerrottu kohdassa 17.
Ennen tilalle ja lohkoille menemistä on tarkasteltava alustavasti Tukisovelluksesta tai Kartturista, rajoittuvatko tilan lohkot vesistöihin ja onko tilalla suojakaistatarvetta. Vesistöt voidaan tarkastaa Syken uomaverkostosta, joka on omana tasonaan Tukisovelluksessa ja Kartturissa.
Tilalla tarkastetaan kasvulohkokohtaisesti, onko suojakaista ehtojen mukainen. Lohkon vesistön puoleisella reunalla on oltava keskimäärin vähintään 3 m leveä monivuotisen nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämä suojakaista. (VNA 237/2015 11 §) Suojakaista hyväksytään, vaikka sen leveys olisi yksittäisissä kohdissa alle vaaditun, jos se kuitenkin enimmäkseen on kunnossa.
Suojakaistan kasvillisuudessa olevat puutteet voidaan hyväksyä, jos kasvillisuus on tuhoutunut rikkakasvien pesäketorjuntaa tehtäessä, ojien kunnostustyötä tehtäessä tai valtaojien perkauksen yhteydessä tai muulla vastaavalla tavalla ja olosuhteet eivät ole sallineet uuden kasvuston kylvöä. Näissä tapauksissa on oltava lohkokohtaisissa muistiinpanoissa merkintä tehdyistä toimenpiteistä. (VNA 237/2015 11 §) Merkintä tmv. kirjallinen tieto on oltava jo tilalla tehtävän tarkastuksen yhteydessä ja se tarkastetaan tilalla poiketen muista lohkokohtaisista muistiinpanoista. Jos uutta suojakaistaa ei ole kylvetty lohkolle heti olosuhteiden salliessa ja merkintää ei ole, niin lohkon suojakaista ei ole ehtojen mukainen ja havainto kirjataan tarkistuslistalle. Talven aikana tuhoutunut suojakaistan kasvusto on pitänyt kylvää uudestaan jo keväällä. Suojakaistaa ei saa uusia suojaviljaan kylväen.
Suojakaistan nurmen kylvö on todettava uudella käynnillä, jos nurmi ei ole kylvettynä tarkastushetkellä. Uusintakäynti tehdään vain, jos olosuhteet eivät ole sallineet kylvöä. Muissa tapauksissa suojakaista hylätään.
Seuraavissa tapauksissa suojakaistaa ei tarvitse jättää, koska peruslohko ei rajoitu vesistöön:
1) pellon ja vesistön välillä on metsää, pensaikkoa, tonttimaata, tiealuetta, jouto- tai kitumaata tai muuta aluetta aina vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse maatalousmaalle;
2) pelto sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla tai muulla vastaavalla tavalla. (VNA 235/2015 18 §)
Lohkon etäisyys vesistöstä mitataan vaakatasossa eli mittausta ei tehdä luiskan suuntaisesti. Suojakaista on jätettävä, jos vesistön ja lohkon välinen etäisyys on keskimäärin alle 10 m.
Lohkolla voi olla suojakaistatarve, vaikka uomaverkoston mukaan lohko ei rajoitu vesistöön. Uomaverkosto ei ole täydellinen aineisto ja siinä voi olla puutteita. Uomasta tmv. kysytään lisätietoja ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, jos valvonnassa tulee vastaan mahdollisesti vesistöksi luokiteltava uoma tmv. Jos uoma tmv. todetaan vesistöksi, niin uomaverkostossa todetusta puutteesta lähetetään ELY-keskuksen toimesta korjauskehotus osoitteeseen vipu.uomat@ymparisto.fi. Viljelijää kehotetaan perustamaan suojakaista mahdollisimman pian, jos uoma todetaan valvonnassa vesistöksi. Seuraamuksia puuttuvasta suojakaistasta ei anneta, ellei kyseessä ole niin selvä tapaus, että viljelijän olisi pitänyt ymmärtää, että uomaverkostossa on virhe ja jättää lohkolle suojakaista.
Uomaverkoston käyttöönoton jälkeen aiemmin valtaojaksi luokiteltu uoma on saattanut muuttua vesistöksi. Viljelijä ei välttämättä ole muutoksesta tietoinen, jos viljelijä ei käytä Vipu-palvelua tai ei ole katsonut päivitettyjä uomaverkoston tietoja. Suojakaista on oltava, vaikka viljelijä ei ole tietoinen tapahtuneesta muutoksesta. Seuraamusta annettaessa voidaan kuitenkin huomioida se, että viljelijä ei ole ollut tietoinen tapahtuneesta muutoksesta, eikä ole sen takia suojakaistaa perustanut. Tällöin valvonnassa on pystyttävä toteamaan, että uoma on aiemmin luokiteltu valtaojaksi.
Keskimäärin yli 3 metriä leveästä suojakaistasta on muodostettava oma kasvulohko, jonka kasvikoodi voi olla suojakaista tai se voi vastata pellonkäyttömuotoa (esimerkiksi nurmi tai viherkesanto). Huomioitava on, että viherkesannolle ei makseta ympäristökorvausta. Suojakaista ei saa olla keskimäärin yli 10 metriä leveä eli suojakaistakasvikoodia ei voi käyttää keskimäärin yli 10 metriä leveissä suojakaistoissa.
Suojakaistalla on oltava nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuutta, joten sen kasvillisuus voi olla hyvin monilajista. Suojakaistan kasvillisuus arvioidaan valvonnassa ja tarvittaessa se hylätään, jos kasvillisuus ei ole ehtojen mukaista. Tällöin suojakaista kehotetaan uusimaan mahdollisimman pian.
Suojakaistasta tehdyt havainnot kirjataan lohkotasolla tarkistuslistaukseen, josta havainnot siirretään Tukisovellukseen. Suojakaistojen seuraamuksen laskentaa varten on laadittu Excel-taulukko, johon tallennetaan peruslohkon nimi, vaaditun suojakaistan määrä ja todetun suojakaistan määrä. Taulukko laskee suojakaistojen seuraamuksen annettujen tietojen perusteella.
Suojakaistaa ei ole lannoitettu (VNA 237/2015 11 §)
Tilalla tarkastetaan, onko suojakaistalle levitetty lannoitteita. Suojakaista hylätään, jos sille on levitetty lannoitteita.
Suojakaistaa ei ole käsitelty kasvinsuojeluaineilla (VNA 237/2015 11 §)
Suojakaistan kasvillisuutta ei lähtökohtaisesti saa käsitellä kasvinsuojeluaineilla.
Jos valvonnassa todetaan suojakaistalla käytetyn kasvinsuojeluaineita pesäketorjuntana, niin ennen seuraamuksen antamista varmistetaan lohkokohtaisista muistiinpanoista, onko kasvinsuojeluaineiden käyttö merkitty muistiinpanoihin ja onko käytölle ollut jokin ehdoissa mainittu peruste. Kasvuston hävittäminen ja uusiminen ovat sallittuja vaikeissa rikkakasvitapauksissa kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti pesäketorjuntana.
Vaikealla rikkakasvitilanteella tarkoitetaan tuulen mukana tai muuten helposti muille peltolohkoille leviävien rikkakasvien laajamittaista esiintymistä, puuvartisten kasvien tai pensaiden taimettumista lohkolle, haitallisten vieraslajikasvien esiintymistä tai muuta vastaavaa tilannetta. Hukkakauran torjunta voidaan toteuttaa suojakaistalla hukkakauran torjuntasuunnitelman mukaisesti kasvinsuojeluaineilla tai mekaanisesti. (VNA 237/2015 11 §)
Lohkon suojakaista hylätään, jos kasvinsuojeluaineiden käyttöä ei ole merkitty muistiinpanoihin, eikä käytölle ole ollut perustetta. Jos suojakaistan kasvusto on tuhottu kauttaaltaan, niin on arvioitava, onko koko kasvuston tuhoamiselle ollut perustetta.
Monimuotoisuuskaista on ehtojen mukainen
Ennen maastotarkastusta viljelijältä kysytään, onko tilalla monimuotoisuuskaistoja. Monimuotoisuuskaistat on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Merkitsemättömiä monimuotoisuuskaistoja ei hyväksytä ja niistä aiheutuu RTK:n seuraamus.
Monimuotoisuuskaistoista tarkastetaan maastossa sijainti, kasvillisuus, hoito ja sadon korjaaminen. Monimuotoisuuskaistaa on hoidettava samalla tavalla kuin suojakaistaa.
Monimuotoisuuskaista voi olla peruslohkon muilla kuin vesistöihin rajoittuvilla reunoilla ja sen leveys voi olla keskimäärin enintään 3 m. Monimuotoisuuskaista sisältyy varsinaisen viljelykasvin pinta-alaan. Yli 3 m leveät kaistat on jaettava omiksi kasvulohkoikseen samalla tavoin kuin jos suojakaista todetaan yli 3 m leveäksi. Kasvulohkolle todetaan kasvi, joka vastata pellonkäyttömuotoa (esimerkiksi nurmi tai viherkesanto).
Monimuotoisuuskaista voidaan perustaa nurmi-, heinä-, niitty-, riista- tai maisemakasvien siemenillä kylväen. Monimuotoisuuskaistalla voi myös kasvaa samaa viljelykasvia kuin lohkon muulla osalla, mutta tällöin monimuotoisuuskaistaa hoidetaan jättämällä keskimäärin enintään 3 m leveältä kaistalta lohkon reunalla tai reunoilla sato korjaamatta. (VNA 237/2015 11 §) Jos monimuotoisuuskaistalla kasvaa samaa kasvia kuin lohkon muulla osalla ja sato on korjattu, niin monimuotoisuuskaistasta aiheutuu seuraamus.
15.4 Lohkokohtaiset toimenpiteet
15.4.1 Lietelannan sijoittaminen peltoon
Toimenpiteen ehtona on, että lietelanta, virtsa, lietelannasta erotettu nestejae tai nestemäinen orgaaninen lannoitevalmiste on levitettävä peltolohkolle sijoittavilla tai multaavilla laitteilla. Ainetta on levitettävä vähintään 20 m3/ha vuodessa.
(VNA 235/2015 19 §)
Toimenpiteen perustaso
Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 4 olevien vaatimusten noudattaminen. (VNA 235/2015 19 §) Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan.
Taulukko 4. Toimenpiteen lietelannan sijoittaminen peltoon perustaso
Perustason vaatimuksena on, että talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätetty vähintään 30–100 metriä leveä lannoittamaton vyöhyke. Vaatimus ei ole täydentävien ehtojen vaatimus, mutta on perustasossa. Tilalla tarkastetaan silmämääräisesti, onko lohkolla olevan kaivon tai lähteen ympärille jätetty riittävä vyöhyke, jota ei ole lannoitettu lannalla tai orgaanisilla lannoitevalmisteilla. Vyöhykkeen vähimmäisleveysvaatimus riippuu maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Vyöhykkeen leveyden riittävyyden arvioinnissa voi käyttää apuna ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualuetta.
Tukiehdot
Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 5 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä ehdot tarkastetaan. Osan tukiehdoista YTA-alue tarkastaa hallinnollisesti kaikilta viljelijöiltä ottaessaan vastaan viljelijöiden hakemuksen.
Taulukko 5. Toimenpiteen lietelannan sijoittaminen peltoon tarkastettavat tukiehdot
Lietelanta on sijoitettu tai mullattu ehtojen mukaisella tavalla
Tilalla tarkastetaan levitykseen käytettävä laite, jos viljelijä käyttää levitykseen omaa kalustoa ja on valinnut toimenpiteen. Urakoitsijan käyttämää laitetta ei tarvitse tarkastaa, koska urakoitsija ei välttämättä ole tiedossa peltovalvontaa tehtäessä. Käytössä voi olla myös eri urakoitsijoita, joita käytetään satunnaisesti. Valvontakäynnin yhteydessä myös todetaan, jos se käynnin yhteydessä on mahdollista, onko lietelannan levitys tehty peltolohkolla ehtojen mukaisesti.
Ehtojen mukaan lietelanta, virtsa ja vastaavat aineet on levitettävä laitteella, joka leikkaa lohkon pintaan viillon ja valuttaa tai ruiskuttaa lietelannan tai virtsan viiltoon. Hyväksyttävää on myös käyttää multaavaa laitetta, joka on kytketty aineita levittävään yksikköön. (VNA 237/2015 12 §)
Toimenpiteen muissa tukiehdoissa todetuista noudattamatta jättämisistä annetaan seuraamukset jo peltovalvonnassa, jos käy ilmi, että ehtoja ei ole noudatettu. Havainnot kirjataan tarkistuslistauksen kasvulohkokohtaisiin lisätietoihin. Seuraamuksen antamisessa on huomioitava että alat, joille on levitetty tai levitetään lietettä, ilmoitetaan vasta syksyllä.
15.4.2 Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen
Toimenpiteen ehtona on, että lohkolle on lisättävä vähintään 15 m3/ha/vuosi ravinnepitoista orgaanista materiaalia, jonka orgaanisen aineksen kuiva-ainepitoisuus on vähintään 20 prosenttia. Käytettävien materiaalien on oltava lannoitevalmistelain (539/2006) mukaisia orgaanisia lannoitteita, maanparannusaineita tai kasvualustoja, toiselta maatilalta hyötykäyttöön hankittua kuivalantaa tai lannasta erotettua kuivajaetta. (VNA 235/2015 20 §)
Toimenpiteen perustaso
Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 6 olevien vaatimusten noudattaminen. (VNA 235/2015 20 §) Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan.
Taulukko 6. Toimenpiteen ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen perustaso
Perustason vaatimuksena on, että talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätetty vähintään 30–100 metriä leveä lannoittamaton vyöhyke. Vaatimus ei ole täydentävien ehtojen vaatimuksena, mutta tulee asetuksesta 1250/2014 perustason vaatimukseksi. Tilalla tarkastetaan silmämääräisesti, onko lohkolla olevan kaivon tai lähteen ympärille jätetty riittävä vyöhyke, jota ei ole lannoitettu lannalla tai orgaanisilla lannoitevalmisteilla. Vyöhykkeen leveys riippuu maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Vyöhykkeen leveyden riittävyyden arvioinnissa voi käyttää apuna ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualuetta.
Tukiehdot
Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 7 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä ehdot tarkastetaan. Osan tukiehdoista YTA-alue tarkastaa hallinnollisesti kaikilta viljelijöiltä ottaessaan vastaan viljelijöiden hakemukset.
Taulukko 7. Toimenpiteen ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen tarkastettavat tukiehdot.
Toimenpiteessä ei ole varsinaisia tilalla tarkastettavia tukiehtoja. Toimenpiteen muissa tukiehdoissa todetuista noudattamatta jättämisistä annetaan seuraamukset jo peltovalvonnassa, jos käy ilmi, että ehtoja ei ole noudatettu. Havainnot kirjataan tarkistuslistauksen kasvulohkokohtaisiin lisätietoihin. Seuraamuksen antamisessa on huomioitava että alat, joille on levitetty tai levitetään orgaanista ainesta, ilmoitetaan vasta syksyllä.
15.4.3 Valulmavesien hallinta
Toimenpiteen ehtona on, että korvauskelpoiselle lohkolle on rakennettu säätösalaojitus, säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä. Toimenpidettä voidaan toteuttaa lohkolla, jolla on ollut maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus valumavesien käsittelystä. Lisäksi toimenpidettä voidaan toteuttaa lohkolla, jonka on analyysin perusteella todettu olevan suurimmaksi osaksi maalajiltaan turve- tai multamaata tai hapanta sulfaattimaata. Toimenpidettä voidaan toteuttaa hapanta sulfaattimaata olevalla korvauskelpoisella lohkolla, jos se sijaitsee Sirppujoen valuma-alueella, Liminganlahteen laskevien jokien valuma-alueilla ja näiden valuma-alueiden välisellä alueella. (VNA 235/2015 21 §)
Säätösalaojitetulla lohkolla vedenpinnan säätöä on toteutettava nostamalla tai laskemalla padotuskorkeutta kokoojaojaan asennetuissa säätökaivoissa tai muilla padotuslaitteilla. Viljelijän on säädettävä padotuskorkeutta ja huolehdittava laitteiden kunnosta. Säädön toteutuksesta on pidettävä kirjaa. (VNA 235/2015 14 §)
Säätökastelussa peltoalueen vesitaloutta on säädeltävä salaojaojastojen kautta tapahtuvan kastelun ja säädetyn kuivatuksen avulla. Kuivatusvesien kierrätyksessä peltoalueelta kertyvät valumavedet on varastoitava kevätvalunnan ja rankkasateiden aikana erilliseen altaaseen, josta ne kuivana kautena johdetaan kasteluvetenä takaisin pellolle. Hoitotoimenpiteenä salaojaojastoon on johdettava kasteluvettä luonnonvesistä pumppaamalla tai painovoimaisesti johtamalla. Vesi on padottava säätökaivojen tai muiden padotuslaitteiden avulla alueen salaojaojastoihin, joista se imeytyy maaperään. Säädön toteutuksesta on pidettävä kirjaa, johon on merkittävä säätö-, hoito- ja huoltotoimenpiteet. (VNA 237/2015 21 §)
Toimenpiteen perustaso
Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 8 olevien vaatimusten noudattaminen. (VNA 235/2015 14 §) Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan.
Taulukko 8. Toimenpiteen valumavesien hallinta perustaso
Tukiehdot
Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 9 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä ehdot tarkastetaan. Muut toimenpiteen tukiehdot YTA-alue tarkastaa hallinnollisesti ottaessaan vastaan viljelijän hakemuksen.
Taulukko 9. Toimenpiteen valumavesien hallinta tarkastettavat tukiehdot
Lohkolla on säätökaivot ja/tai laitteisto
Tilan lohkoilla tarkastetaan, että lohkolle on rakennettu säätösalaojitus, säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä. Valvonnassa on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, onko kaivot tai laitteistot sellaisia, että niillä päästään toimenpiteen tavoitteisiin.
Säätösalaojituksessa lohkolla on oltava kaivoja, joiden avulla voidaan säädellä padotusta. Säätökastelussa tai kuivatusvesien kierrätyksessä lohkolla on oltava joko pumput kasteluveden johtamiseen salaojastoon tai mahdollisuus johtaa kasteluvettä painovoimaisesti. Lohkolla on oltava myös säätökaivoja tai muuta laitteistoa, jolla kasteluvesiä voidaan padottaa. (VNA 237/2015 14 §)
Kuivatusvesien kierrätyksessä vaatimuksena on erillinen lisäveden hankintapaikka tai varastoallas, josta vesi johdetaan lohkolle säätökastelujärjestelmän avulla. (VNA 237/2015 14 §)
Muista toimenpiteeseen liittyvistä tukiehdoista annetaan seuraamukset maastotarkastuksen yhteydessä, jos niissä todetaan noudattamatta jättämisiä.
15.4.4 Ympäristönhoitonurmet
Ympäristönhoitonurmien toimenpiteessä viljelijän on perustettava ja ylläpidettävä sitoumusalalla monivuotinen nurmikasvusto. Toimenpide voi koskea joko suojavyöhykettä, monivuotista ympäristönurmea tai luonnonhoitopeltonurmea.
Suojavyöhykkeet voidaan perustaa lohkoille, jotka sijaitsevat Natura-alueella, pohjavesialueella, vesistöjen tai valtaojien varsilla tai jotka rajautuvat ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon. (VNA 235/2015 22 §) Suojavyöhykkeellä on oltava monivuotinen, lannoittamaton ja kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön nurmi. Kasvusto on niitettävä vuosittain kasvukauden aikana ja niitetty kasvimassa on korjattava pois. (VNA 237/2015 15 §) Suojavyöhykkeiden tarkoituksena on köyhdyttää maata ravinteista ja vähentää siten ravinteiden huuhtoumia vesistöön.
Monivuotiseksi ympäristönurmeksi voidaan ilmoittaa nurmea kasvava kasvulohko, joka sijaitsee joko pohjavesialueella tai happamalla sulfaattimaalla tai jonka maalaji on turvetta tai multamaata. (VNA 235/2015 22 §) Happamilla sulfaattimailla ympäristönurmia voi perustaa kohdentamisalueella, josta on kerrottu tarkemmin ympäristökorvauksen sitoumusehdoissa kohdassa 5.3 ja liitteessä 5. Monivuotisella ympäristönurmella on kasvatettava nurmi- ja heinäkasveja koko sitoumuskauden ajan. Kasvusto on korjattava vuosittain ja sen saa käyttää hyödyksi. (VNA 237/2015 15 §)
Luonnonhoitopeltonurmi voidaan perustaa uutena nurmena tai sellaiseksi voidaan ilmoittaa monilajiseksi kehittyneitä vanhoja nurmia. Luonnonhoitopeltonurmi on säilytettävä samalla lohkolla vähintään 2 kasvukautta. (VNA 235/2015 22 §) Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on niitettävä joka toinen vuosi. Vaikeissa rikkakasvitilanteissa niitto on tehtävä vuosittain ja sellaisena ajankohtana, että rikkakasvien leviäminen voidaan estää. (VNA 237/2015 15 §)
Toimenpiteen perustaso
Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 10 olevien vaatimusten noudattaminen. (VNA 235/2015 22 §) Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan.
Taulukko 10. Toimenpiteen ympäristönhoitonurmet perustaso
Tukiehdot
Suojavyöhyke
Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 11 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä ehdot tarkastetaan.
Taulukko 11. Suojavyöhykkeiden tarkastettavat tukiehdot.
Suojavyöhyke rajoittuu vesistöön, valtaojaan tai kosteikon hoito ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon tai sijaitsee pohjavesialueen tai Natura 2000 -alueen peltolohkolla (VNA 235/2015 22 §)
YTA-alue on tarkastanut ja hyväksynyt hallinnollisesti, että viljelijän ilmoittama suojavyöhyke rajoittuu vesistöön, valtaojaan tai kosteikon hoito ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon tai sijaitsee pohjavesialueen tai Natura-alueen peltolohkolla. Valtaojaa ei kuitenkaan pysty kaikissa tapauksissa todentamaan hallinnollisesti, koska kaikkia valtaojia ei ole piirretty saatavilla oleviin kartta-aineistoihin. Lisäksi kartta-aineistoissa saattaa olla virheitä, koska valtaojat perustuvat osittain viljelijän omiin ilmoituksiin. YTA-alue kuulee tarvittaessa viljelijää valtaojista ja kuulemisen jälkeen joko hyväksyy tai hylkää suojavyöhykkeen.
Vesistöistä, kosteikoista, pohjavesialueista ja Natura-alueista on saatavilla kattavaa ja luotettavaa viranomaistietoa, joten valvonnassa tarkastelu kohdistuu erityisesti valtaojan varrella oleviin suojavyöhykkeisiin. Tilalla tarkastetaan, sijaitseeko suojavyöhykkeeksi ilmoitettu ja YTA-alueen suojavyöhykkeeksi hyväksymä lohko valtaojan varrella. Lisäksi tarkastetaan, onko suojavyöhyke valtaojan tai vesistön läheisyydessä ehtojen mukaisesti.
Valtaojaan liittyvä tarkastelu aloitetaan katsomalla valvontakartalta, Kartturista tai Tukisovelluksesta, onko suojavyöhykkeeksi ilmoitetun lohkon valtaojan varressa valtaojaviivatyyppi. Viivatyyppi on muutettava, jos valvonnassa todetaan, että kyseessä ei ole valtaoja. Valtaojaviiva on lisättävä, jos valvonnassa lohkon todetaan olevan valtaojan varrella ja viivaa ei entuudestaan ole. Ennen tilakäyntiä voidaan tarkastaa myös peruskartoista, onko valtaoja merkitty niille. Lohkolla arvioidaan, sijaitseeko suojavyöhykkeeksi ilmoitettu ala valtaojan varrella. Arvioinnissa voi käyttää apuna valtaojan määritelmää: Valtaojalla tarkoitetaan kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta.
Tarvittaessa valtaojasta voi kysyä lausunnon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. Suojavyöhykkeen lohkokohtainen korvaus hylätään, jos on perustellusti todettavissa, että kyseessä ei ole valtaoja. Vuodesta 2016 alkaen seuraamukset viedään takautuvasti myös aiemmille vuosille.
Suojavyöhykkeen voi perustaa valtaojan tai vesistön välittömään läheisyyteen. (VNA 235/2015 22 §) Tilalla tarkastetaan, sijaitseeko lohko riittävän lähellä valtaojaa tai vesistöä. Lohkon voi hyväksyä suojavyöhykkeeksi, jos etäisyys vesistöön tai valtaojaan on joltain matkalta alle 10 metriä. Koko lohko voi olla suojavyöhykettä, jos osalla lohkosta etäisyysvaatimus täyttyy. Etäisyys mitataan käyttäen keskimääräistä vedenkorkeutta ja mittaus tehdään vaakatasossa. Tulvan on noustava pellolle kerran 20 vuodessa, että ala voi olla tulvan perusteella suojavyöhykettä.
Suojavyöhykkeellä kasvaa monivuotinen ja lannoittamaton nurmi (VNA 237/2015 15 §)
Suojavyöhykkeen kasvusto voidaan perustaa käyttämällä valmiita nurmi- ja heinäkasvien siemenseoksia. Suojavyöhyke voi olla myös aiemmin perustettu nurmi tai suojavyöhykkeen kasvusto voidaan perustaa suojaviljaan jo edellisenä kasvukautena. Vuodesta 2015 eteenpäin kylvettävän suojavyöhykkeen siemenseoksessa voi olla enintään 20 % typensitojakasvin siemeniä. Valvonnassa tarkastetaan typensitojakasvien määrä ensisijaisesti silmämääräisesti ja tarvittaessa tarkastetaan lohkokohtaisiin muistiinpanoihin merkityt siemenmäärät tai siemenkuitit.
Suojavyöhykettä ei saa lannoittaa lukuun ottamatta kasvuston perustamisvaihetta, jolloin vähäinen lannoitus on mahdollista lannoitustaulukkojen mukaisesti peittävän kasvuston aikaansaamiseksi.
Suojavyöhykkeillä on sallittua käyttää kasvinsuojeluaineita vain vaikeiden rikkakasvien torjuntaan. Hukkakauraa tai valvattia, pujoa, pelto-ohdaketta ja muita vastaavia tuulen mukana leviäviä vaikeita rikkakasveja voidaan torjua suojavyöhykkeeltä kemiallisesti kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti tai mekaanisesti.
Kasvusto on niitetty ja korjattu pois tai suojavyöhyke on laidunnettu (VNA 237/2015 15 §)
Kasvusto on niitettävä vuosittain kasvukauden aikana. Niiton ajankohdassa on otettava huomioon luonnonvaraiset linnut ja nisäkkäät. Niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä ja sen voi käyttää hyödyksi. Kasvukautta seuraavana keväänä tehtävä niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide.
Niitto ja sadon korjaaminen pois lohkolta on todettava uusintakäynnillä, mikäli ensimmäisellä käynnillä toimia ei ole tehty.
Niitetty kasvimassa on käsitelty ja varastoitu asianmukaisesti (VNA 237/2015 15 §)
Niitetty kasvimassa on käsiteltävä ja varastoitava niin, että suojavyöhykkeen vesiensuojelutavoitteet eivät vaarannu. Kasvimassasta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä sitä saa kuljettaa metsään tai joutomaalle. Tilalla ehto tarkastetaan kysymällä viljelijältä, että mihin tarkoitukseen kasvimassa on käytetty.
Laidunnus on toteutettu niin, ettei se aiheuta eroosiota eikä vaaranna luonnon monimuotoisuutta tai sille ei ole vesiensuojelullista estettä (VNA 237/2015 15 §)
Suojavyöhykettä voidaan laiduntaa, jos siitä ei aiheudu eroosiota ja se tehdään luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta eikä sille ole vesiensuojelullista estettä.
Lohkolta hylätään suojavyöhykkeen korvaus, jos lohkolla todetaan eroosiota esim. laiduntamisen takia. Hylkäykseen ei kuitenkaan johda yksittäiset karjan tekemät polut, jotka eivät vaaranna toimenpiteen tavoitteita.
Suojavyöhykkeen kasvusto on säilytetty perustamisvuodesta alkaen (VNA 237/2015 15 §)
Tilalla tarkastetaan, että viljelijä on säilyttänyt suojavyöhykkeen ehtojen mukaisesti. Tarkastelu kohdistuu siihen, ettei viljelijä ole muokannut suojavyöhykkeen kasvustoa valvontavuoden aikana. YTA-alue tekee vuosittain hallinnollisen ristiintarkastuksen siitä, että suojavyöhyke on ilmoitettu perustamisen jälkeen joka vuosi suojavyöhykkeenä.
Huomioitava on, että nurmikasvillisuus on ehtojen mukaan mahdollista kylvää uudestaan tietyissä tapauksissa. Jos suojavyöhykkeen kasvillisuus on vaurioitunut tai tuhoutunut talven aikana, salaojien kaivamisen vuoksi, hukkakauran torjunnan takia tai muusta vastaavasta syystä, vaurioituneelle alalle on pitänyt kylvää uusi nurmikasvillisuus saman kasvukauden aikana heti olosuhteiden salliessa.
Monivuotinen ympäristönurmi
Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 12 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä ehdot tarkastetaan.
Taulukko 12. Monivuotisten ympäristönurmien tarkastettavat tukiehdot.
Monivuotisella ympäristönurmella kasvatetaan nurmi- ja heinäkasveja (ml. ruokohelpi) (VNA 237/2015 16 §)
Kasvillisuus todetaan lohkolla ensisijaisesti silmämääräisesti ja tarvittaessa siemenkuiteista tai lohkokohtaisista muistiinpanoista. Ehtojen mukaan monivuotisella ympäristönurmella on kasvatettava nurmi- ja heinäkasveja. Ruokohelpi hyväksytään myös tukikelpoiseksi kasviksi.
Kasvusto on niitetty ja korjattu pois tai lohko on laidunnettu (VNA 237/2015 16 §)
Kasvusto on niitettävä vuosittain kasvukauden aikana. Niiton ajankohdassa on otettava huomioon luonnonvaraiset linnut ja nisäkkäät. Niitetty kasvimassa on korjattava pois monivuotiselta ympäristönurmelta ja sen voi käyttää hyödyksi. Kasvukautta seuraavana keväänä tehtävä niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide.
Niitto ja sadon korjaaminen pois lohkolta on todettava uusintakäynnillä, mikäli ensimmäisellä käynnillä toimia ei ole tehty.
Laidunnus on toteutettu niin, että lohko on säilynyt heinä- ja nurmipeitteisenä (VNA 237/2015 16 §)
Monivuotisen ympäristönurmen voi laiduntaa, mutta lohkon on pysyttävä nurmipeitteisenä. Lohkolta hylätään monivuotisen ympäristönurmen korvaus, jos lohkolta on laaja-alaisesti tuhoutunut heinä- ja nurmikasvillisuus. Hylkäykseen ei kuitenkaan johda yksittäiset karjan tekemät polut, jotka eivät vaaranna toimenpiteen tavoitteita.
Nurmi on säilytetty perustamisvuodesta alkaen (VNA 237/2015 16 §)
Tilalla tarkastetaan, että viljelijä on säilyttänyt monivuotisen ympäristönurmen ehtojen mukaisesti. Tarkastelu kohdistuu siihen, ettei viljelijä ole muokannut kasvustoa valvontavuoden aikana. YTA-alue tarkastaa hallinnollisesti vuosittain, että monivuotinen ympäristönurmi on ilmoitettu perustamisen jälkeen joka vuosi monivuotisena ympäristönurmena.
Huomioitava on, että nurmikasvillisuus on ehtojen mukaan mahdollista kylvää uudestaan tietyissä tapauksissa. Jos suojavyöhykkeen kasvillisuus on vaurioitunut tai tuhoutunut talven aikana, salaojien kaivamisen vuoksi, hukkakauran torjunnan takia tai muusta vastaavasta syystä, vaurioituneelle alalle on pitänyt kylvää uusi nurmikasvillisuus saman kasvukauden aikana heti olosuhteiden salliessa.
Luonnonhoitopeltonurmet
Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 13 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä ehdot tarkastetaan. Ehtojen mukaan kohdentamisalueella voi olla yhteensä enintään 20 % sitoumusalasta luonnonhoitopeltonurmia ja muulla alueella 5 %. Taulukossa esitetyt vaatimukset koskevat kaikkia viljelijän luonnonhoitopeltonurmiksi ilmoittamia aloja, vaikka koko alalle ei toimenpiteen korvausta maksettaisi. Rajat ylittävää osaa ei katsota viherkesannoksi, vaan luonnonhoitopeltonurmeksi.
Taulukko 13. Monivuotisten luonnonhoitopeltonurmien tarkastettavat tukiehdot.
Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on perustettu ehtojen mukaisesti (VNA 237/2015 17 §)
Luonnonhoitopeltonurmien kasvusto on perustettava viimeistään 30.6. Tilalle aiheutuu täydentävien ehtojen seuraamus sen lisäksi, että lohkolta hylätään toimenpiteen tuki, jos ehtojen mukainen kasvusto on perustettu 30.6. jälkeen.
Luonnonhoitopeltonurmien kasvusto on perustettava monivuotisten nurmi- tai heinäkasvien siemenillä kylväen. Siemenseoksessa saa olla enintään 20 % typensitojakasvien siementä. Typensitojakasvien määrä tarkastetaan ensisijaisesti silmämääräisesti maastossa ja tarvittaessa varmennetaan lohkomuistiinpanoista/siemenkuiteista.
Kasvusto voidaan perustaa jo edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa tai sänkeen kylvämällä. Luonnonhoitopeltonurmet voivat myös olla aiemmin perustettuja monivuotisia ja monilajisiksi kehittyneitä nurmia tai vuosina 2009–2014 niittykasveilla perustettuja monimuotoisuuspeltoja. Valvonnassa on huomioitava, että aiemmin perustetun monivuotisen nurmen kasvillisuus voi merkittävissä määrin koostua luonnonvaraisista heinistä ja ruohovartisista kasveista, jotka ovat syrjäyttäneet aiemmin perustettua nurmikasvustoa.
Laidunnus on toteutettu niin, että lohko on säilynyt heinä- ja nurmipeitteisenä (VNA 237/2015 17 §)
Luonnonhoitopeltonurmi voidaan laiduntaa, jos pellon pinta säilyy heinä- ja nurmipeitteisenä ympäri vuoden. Lohkolta hylätään lhp-nurmen korvaus, jos lohkolta on laaja-alaisesti tuhoutunut heinä- ja nurmikasvillisuus. Hylkäykseen ei kuitenkaan johda yksittäiset karjan tekemät polut, jotka eivät vaaranna toimenpiteen tavoitteita.
Luonnonhoitopeltonurmia on hoidettu niin, että rikkakasvien leviäminen estyy (VNA 237/2015 17 §)
Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on niitettävä joka toinen vuosi. Vaikeissa rikkakasvitilanteissa niitto on tehtävä vuosittain ja sellaisena ajankohtana, että rikkakasvien leviäminen voidaan estää. Vaikeina rikkakasveina voidaan pitää esim. rikkakasveja, joiden siemenet leviävät tuulen mukana. Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lajien elinolot, minkä vuoksi niitto on toteutettava siten, ettei lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia vaaranneta. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin, ellei lohkon keskelle jätetä niittämätöntä kaistaa.
Luonnonhoitopeltonurmella ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita (VNA 237/2015 17 §)
Luonnonhoitopeltonurmilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita kasvuston perustamisen jälkeen. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittua päättämisen yhteydessä. Kasvinsuojeluaineiden käyttö todetaan silmämääräisesti lohkolla ja tarvittaessa myös lohkokohtaisista muistiinpanoista.
Luonnonhoitopeltonurmen kasvustoa ei ole muokattu (VNA 237/2015 17 §)
Luonnonhoitopeltonurmia ei saa muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Luonnonhoitopeltonurmilla voidaan kuitenkin tehdä lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä, kuten salaojitusta, kalkitusta, valtaojien kaivamista ja perkausta sekä muuta vastaavaa maan rakennetta ja vesitaloutta parantavaa toimenpidettä. Edellä mainittujen toimenpiteiden yhteydessä rikkoutunut tai tuhoutunut kasvusto on heti olosuhteiden salliessa toimenpiteen jälkeen kylvettävä nurmi- tai heinäkasveilla.
Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti (VNA 235/2015 22 §)
Luonnonhoitopeltonurmet on säilytettävä lohkolla vähintään 2 kasvukautta. Luonnonhoitopeltonurmien ilmoittaminen samalle lohkolle kahtena eri kasvukautena tarkastetaan YTA-alueella hallinnollisesti.
Peltovalvonnassa tarkastetaan, ettei valvontavuonna kasvustoa ole päätetty ehtojen vastaisesti. Luonnonhoitopeltonurmet saa päättää aikaisintaan toisen kasvukauden jälkeen 1.9. alkaen tai 15.7. alkaen, jos kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöä varten.
15.4.5 Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla
Orgaanisen katteen käyttöä puutarhakasveilla ja siemenperunalla koskevassa toimenpiteessä viljelijä on sitoutunut kattamaan yksivuotisten puutarhakasvien rivit ja monivuotisten kasvien rivit tai rivivälit ilmoittamiltaan ympäristösitoumukseen sisältyviltä korvauskelpoisilta kasvulohkoilta. (VNA 235/2015 24 §)
Toimenpiteen perustaso
Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 14 olevien vaatimusten noudattaminen. (VNA 235/2015 24 §) Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan.
Taulukko 14. Toimenpiteen orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla perustaso.
Tukiehdot
Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 15 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä ehdot tarkastetaan.
Taulukko 15. Toimenpiteen orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla tarkastettavat tukiehdot.
Toimenpiteen tukiehdoista paikan päällä tilalla tarkastetaan alla olevat vaatimukset.
Toimenpidettä on toteutettu ehdoissa mainitulla kasvilla ja rivivälit, rivit tai sekä kummatkin on katettu ilmoituksen mukaisesti (MMMA 327/2015 19 §)
Toimenpiteen voi valita kaikille niille puutarhakasvilohkoille ja sertifioidun siemenperunan valvotussa tuotannossa oleville lohkoille, joilla toimenpiteen toteutus on mahdollinen. Tilalla tarkastetaan, että katetuksi ilmoitetulla lohkolla on toimenpiteessä sallittua kasvia (yksi- ja monivuotiset puutarhakasvit on kerrottu sitoumusehtojen liitteessä 4). Sertifioidun siemenperunan tuottajien on osoitettava valvonnassa, että kyseessä on sertifioidun siemenperunan tuotanto. (VNA 235/2015 24 §) Todisteeksi käy kopio Eviralle tehdystä ilmoituksesta siemenperunan sertifioinnista tai pöytäkirja Eviran tekemästä tarkastuksesta. Ilmoituksessa on oltava ala, jolla sertifioitua siemenperunaa kasvatetaan ja tarkastuspöytäkirjassa erittely lohkoista.
Viljelijä on ilmoittanut tukihakemuksellaan katetut lohkot ja korvauksen maksu perustuu viljelijän ilmoittamaan tietoon. Tilalla tarkastetaan, että lohkot on katettu ilmoitetun mukaisesti.
Tukiehtojen mukaan tilalla on oltava vuosittain vähintään yksi lohko (min 0,05 ha) sellaista kasvia, jolla käytetään korvaukseen oikeuttavaa katetta. Toimenpide päätetään, jos valvonnassa ei todeta yhdelläkään lohkolla katemateriaalia. Asiasta ilmoitetaan YTA-alueelle, joka päättää toimenpiteen kuulemisen jälkeen.
Yksi- tai monivuotisten kasvien katemateriaali on ehtojen mukainen (MMMA 327/2015 19 §)
Yksivuotisten puutarhakasvien rivien kohdilta maanpinta on katettava oljella, hakkeella, ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla, katepaperilla tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella materiaalilla. Sertifioidun siemenperunan tuotantoalalla rivit ja rivivälit on katettava oljella.
Monivuotisten kasvien maanpinta on katettava rivien kohdilta oljella, hakkeella, ruoko- tai ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla tai muulla orgaanisella materiaalilla, katepaperilla tai leikattavalla nurmikatteella. Rivivälit on katettava joko riviväleihin perustettavalla leikattavalla nurmikatteella tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella katteella. Lohkosta voi kattaa vain rivin tai rivivälin tai lohkon voi kattaa kokonaan. Leikattava nurmikate on pidettävä lyhyenä leikkaamalla se kasvukauden aikana riittävän usein.
Katetun rivin tai rivivälin katemateriaalin on peitettävä katettavan maan pinnasta 90 %.
Kate on asetettu yksivuotisilla kasveilla kesäkuun loppuun mennessä, esikasvin vaativilla kasveilla heinäkuun loppuun mennessä (MMMA 327/2015 19 §)
Yksivuotisten puutarhakasvien katevaatimus on täytettävä 30.6. mennessä. Esikasvin vaativilla kasveilla sekä salaattikasveilla, kiinankaalilla, kukkakaalilla tai parsakaalilla katevaatimus on täytettävä 31.7. mennessä. Katevaatimuksen täyttyminen on todettava uusintakäynnillä, jos tilalla käydään ennen 30.6. tai 31.7. ja katetta ei ole ehtojen mukaan asetettu.
Kate on pidetty yllä sadonkorjuuseen asti ja monivuotisilla kasveilla kasvin koko viljelyajan (MMMA 327/2015 19 §)
Kate on säilytettävä sadonkorjuuseen asti ja monivuotisilla kasveilla kasvin kaikki viljelyvuodet. Leikattava nurmikate on perustettava toimenpiteen ensimmäisenä toteuttamisvuonna tai kasvuston istutusvuonna ja sen on peitettävä maanpinta seuraavana vuonna.
Jos lohkolla on ensimmäisenä toteuttamisvuonna aiemmin istutettu monivuotinen kasvusto ja vaatimukset täyttävä nurmikate, katetta ei tarvitse perustaa uudelleen. Monivuotisten kasvien muilla katteilla kuin nurmella voi toimenpiteen toteutuslohkoja lisätä myös myöhempinä sitoumusvuosina.
15.4.6 Peltoluonnon monimuotoisuus
Peltoluonnon monimuotoisuutta koskevassa toimenpiteessä viljelijän on perustettava viherlannoitusnurmia tai monimuotoisuuspeltoja tai viljeltävä kerääjäkasveja tai saneerauskasveja. (VNA 235/2015 25 §)
Viherlannoitus tarkoittaa ensisijaisesti maanparannus- ja lannoitustarkoituksessa tapahtuvaa maata parantavien kasvien viljelyä ja niiden sadon käyttöä kokonaan tai osaksi maanparannukseen ja lannoitukseen. Kasvusto voi olla joko keväällä perustettu viherlannoitusnurmi tai edellisenä vuotena suojaviljaan perustettu nurmilohko.
Monimuotoisuuspeltoihin luetaan riista- tai maisemakasveilla vuosittain perustettavat monimuotoisuuspellot sekä niitty- ja lintukasveilla perustettavat kaksivuotiset monimuotoisuuspellot. Monimuotoisuuspeltona ilmoitettavia kasvulohkoja voidaan perustaa yli 3 metriä leveinä kaistoina lohkojen reunoille, sekä suurten peltoaukeiden keskelle. Monimuotoisuuspeltoja voi olla yhteensä enintään 15 % tilan korvauskelpoisesta alasta. Riista- ja maisemakasvit on säilytettävä lohkolla ensimmäistä kasvukautta seuraavaan kevääseen.
Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvia on viljeltävä joko samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. (MMMA 327/2015 20 §)
Saneerauskasvit torjuvat ankeroisia, parantavat maan rakennetta ja vähentävät kasvitauteja. Saneerauskasvi on kylvettävä keväällä ja sen saa muokata maahan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä. Sama kasvulohko voi olla saneerauskasvilla kylvettynä enintään 3 vuotta peräkkäin. (MMMA 327/2015 20 §)
Toimenpiteen perustaso
Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 16 olevien vaatimusten noudattaminen. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan.
Taulukko 16. Toimenpiteen peltoluonnon monimuotoisuus perustaso.
Tukiehdot
Viherlannoitusnurmet
Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 17 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä ehdot tarkastetaan.
Taulukko 17. Viherlannoitusnurmien tarkastettavat tukiehdot.
Viherlannoitusnurmi on perustettu ehtojen mukaisesti (MMMA 327/2015 20 §)
Viherlannoitusnurmen kasvusto on perustettava joko kasvukauden alussa tai edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa. Vanhan nurmen täydennyskylvöä typensitojakasvilla ei hyväksytä.
Viherlannoitusnurmi on perustettava kylvämällä nurmi- tai heinäkasvien ja typensitojakasvien siemeniä. Viherlannoitusnurmen perustamiseen käytettävän siemenen painosta vähintään 20 % on oltava typensitojakasvien siemeniä. Valvonnassa tarkastetaan lohkon kasvusto ensisijaisesti silmämääräisesti ja tarvittaessa tarkastetaan lohkokohtaisiin muistiinpanoihin merkityt siemenmäärät tai siemenkuitit.
Viherlannoitusnurmi on päätetty aikaisintaan 1.9. ja muokattu aikaisintaan 1.10. (pl. syysviljan kylvö) (MMMA 327/2015 20 §)
Sama kasvulohko voi olla viherlannoitusnurmena enintään kolme vuotta peräkkäin. YTA-alue tarkastaa hallinnollisesti ehdon noudattamisen. Vuonna 2013 ensimmäisen kerran ilmoitettu viherlannoitusnurmi voi olla viherlannoitusnurmena vuodet 2013–2015 ja vuonna 2014 ilmoitettu vuodet 2014–2016. (VNA 235/2015 59 §)
Valvonnassa tarkastetaan että valvontavuonna viherlannoitusnurmi on päätetty ehtojen mukaisesti. Viherlannoitusnurmen saa päättää kemiallisesti aikaisintaan 1.9. ja muokata aikaisintaan 1.10., jos seuraava viljelykasvi kylvetään keväällä. Viherlannoitusnurmen voi päättää tätä aiemmin, jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen kasvi. Viherlannoitusnurmen päättäminen tarkastetaan ensisijaisesti talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä lohkomuistiinpanoista, mutta seuraamuksen voi antaa jo peltovalvonnan yhteydessä.
Ensimmäisenä vuonna kylvetyn viherlannoitusnurmen voi muokata jo saman kasvukauden aikana, mikäli kasvusto on riittävästi kehittynyt ja täyttää viherlannoitusnurmen tarkoituksen.
Monimuotoisuuspellot
Taulukko 18. Monimuotoisuuspeltojen tarkastettavat tukiehdot.
Monimuotoisuuspellon kasvusto on perustettu ehtojen mukaisesti (MMMA 327/2015 21 §)
Monimuotoisuuspellot on perustettava viimeistään 30.6. Tilalle aiheutuu täydentävien ehtojen seuraamus sen lisäksi, että lohkolta hylätään toimenpiteen tuki, jos ehtojen mukainen kasvusto on perustettu 30.6. jälkeen.
Monimuotoisuuspellon kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä edellisen vuoden nurmeen. Kasvuston voi kuitenkin perustaa kylvämällä sänkeen.
Niittykasvien siemenseoksessa on oltava nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava niittykasvi. Lisäksi seoksessa voi olla yksivuotisten niittykasvien, virnojen tai muiden yksivuotisten kasvien siemeniä.
Peltolinnuille tarkoitetun monimuotoisuuspellon siemenseoksessa voi olla edellä mainittujen lisäksi pienempiä määriä ruisvirnan, hunajakukan, kehäkukan tai muiden yksivuotisten kukkivien linnuille ravintoa tarjoavien kasvien siemeniä tai pellavien, durran, punahirssin, tattarin, hampun, maissin, auringonkukan, kinuan, rypsin, rapsin, kuminan, viljojen tai muiden vastaavien peltokasvien siemeniä. Viljojen siemeniä voi olla enintään 50 kg/ha. Apilat eivät ole toimenpiteessä hyväksyttäviä niittykasveja.
Maisemakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, virnat, ruiskaunokki, malvat, kehäkukka, mesikät. Maisemakasviseoksessa voi olla myös nurmi- ja heinäkasveja, mutta niiden osuus siemenseoksesta voi olla enintään 30 prosenttia.
Riistakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat. Heinäkasvien ja apilan riistakasviseoksissa on aina oltava myös jonkin yksivuotisen kasvin, joka ei ole heinä tai apila, siemeniä.
Riista- ja maisemakasveilla perustettavat monimuotoisuuspellot on kylvettävä vuosittain.
Riistakasvien siemenseoksella perustettu monimuotoisuuspelto ei sijaitse vilkasliikenteisen tien läheisyydessä (MMMA 327/2015 21 §)
Riistakasvien siemenseoksella perustettavia monimuotoisuuspeltoja ei saa perustaa sellaisten teiden läheisyyteen, joiden liikennetiheys on yli 3000 autoa vuorokaudessa. Tämän liikennemäärän ylittävät tiet on nähtävissä Kartturissa omana tasona. Maaseutuvirasto tekee ristiintarkastuksen vilkasliikenteisen tien läheisyyteen riistasiemenseoksilla perustetuista monimuotoisuuspellosta. Seuraamukset voi kuitenkin antaa jo peltovalvonnan yhteydessä, jos ehdossa todetaan noudattamatta jättäminen.
Monimuotoisuuspeltoja on hoidettu niin, että rikkakasvien leviäminen estyy (MMMA 327/2015 22 §)
Monimuotoisuuspeltojen kasvusto on vaikeissa rikkakasvitilanteissa niitettävä ja puiden ja pensaiden kasvu on estettävä.
Monimuotoisuuspeltojen kasvuston niittäminen ei ole pakollista, jos rikkakasvien leviämisen estäminen ei sitä edellytä. Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lajien elinolot, minkä vuoksi niittoa ei saa aloittaa ennen 1.8. Niitto on toteutettava siten, että se ei vaaranna lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin, ellei lohkon keskelle jätetä niittämätöntä kaistaa. Niittojätteen voi korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti.
Monimuotoisuuspelloille ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita eikä kasvustoa ole muokattu tai laidunnettu (MMMA 327/2015 22 §)
Monimuotoisuuspelloilla ei voi kylvön jälkeen käyttää kasvinsuojeluaineita. Monimuotoisuuspeltoja ei voi muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Monimuotoisuuspeltoja ei saa laiduntaa.
Niittykasveilla perustettujen monimuotoisuuspeltojen kasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti (MMMA 327/2015 22 §)
Niittykasveilla perustettavat monimuotoisuuspellot on säilytettävä lohkolla vähintään kaksi kasvukautta. Niittykasvien ilmoittaminen samalle lohkolle kahtena eri kasvukautena tarkastetaan YTA-alueella hallinnollisesti.
Peltovalvonnassa tarkastetaan, ettei kasvustoa ole päätetty ehtojen vastaisesti. Niittysiemenkasvuston voi päättää toisen vuoden jälkeen 1.9. alkaen tai 15.7. alkaen, jos kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöön. Päättäminen on tehtävä mahdollisimman myöhään syksyllä tai vasta seuraavana keväänä, jos syksyllä ei kylvetä uutta kasvustoa. Monimuotoisuuspellon saa päättää kemiallisesti.
Riistakasvien siemenseoksilla kylvettyjen peltojen kasvusto käytetään riistan ruokintaan (MMMA 327/2015 22 §)
Riistakasvien siemenseoksilla kylvettyjen peltojen kasvusto on käytettävä riistan ruokintaan joko monimuotoisuuspellolla, sen läheisyydessä tai erillisellä ruokintapaikalla. Lohkolta pois kuljetetun sadon käyttäminen riistan ruokintaan on pystyttävä osoittamaan valvonnassa esim. kuittien tai muiden vastaavien asiakirjojen avulla.
Kerääjäkasvit
Taulukko 19. Kerääjäkasvien tarkastettavat tukiehdot.
Kerääjäkasvi on perustettu ehtojen mukaisesti (MMMA 327/2015 20 §)
Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta 15.8. mennessä.
Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu nurmiheinä, apila, muu nurmipalkokasvi, öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen öljykasvi tai näiden seos. Viljaa voidaan kylvää kerääjäkasviksi vain lohkolle, jossa on samana vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia. Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata.
Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että saadaan peittävä kasvusto. Koska toimenpiteen tavoitteena on ravinteiden sitominen varsinaisen viljelykasvin jälkeen, on arvioitava, onko viljelijän käyttämä siemenmäärä ollut riittävä ja täyttääkö kasvusto toimenpiteen tavoitteen. Viljelijän pitää itse perua korvaus, vaikka on kylvänyt kerääjäkasvin ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto on jostain syystä epäonnistunut. Valvonnassakaan alaa ei voi hyväksyä, vaikka kerääjäkasvi olisi viljelijän selvityksen, siemenkuittien tai muun selvityksen mukaan kylvetty ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto on epäonnistunut.
Tilalle on tehtävä tarvittaessa uusintakäynti, jos viljelijä ilmoittaa kylvävänsä kerääjäkasvin vasta ennen sadonkorjuuta tai sadonkorjuun jälkeen. Uusi käynti on tehtävä 15.8. jälkeen, jos valvonta tehdään tätä ennen ja kerääjäkasvia ei ole vielä kylvetty lohkolle, jolle sitä on ilmoitettu.
Valvonnasta ilmoittamisen jälkeen viljelijän tekemää kerääjäkasvin korvauksen perumista ei hyväksytä, jos viljelijä on kylvänyt kerääjäkasvin keväällä pääkasvin kylvön yhteydessä, mutta kasvusto on epäonnistunut. Jos kerääjäkasvin kylvö tehdään vasta ennen sadonkorjuuta tai sadonkorjuun jälkeen, niin viljelijällä on 15.8 asti kylvää kasvusto. Korvausta ei voi perua, jos valvontakäynti tehdään 15.8. jälkeen ja kerääjäkasvia ei ole kylvetty. Korvauksen voi kuitenkin perua valvonnasta huolimatta, jos on kylvetty ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto epäonnistuu esim. kuivuuden takia. Viljelijän on seurattava kasvustoa ja peruttava tuki tarvittaessa.
Kerääjäkasvia ei ole lannoitettu (MMMA 327/2015 20 §)
Valvonnassa tarkastetaan, ettei kerääjäkasvia ole lannoitettu ennen 1.10. Tarkastelu tehdään pääsääntöisesti vasta talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa, mutta seuraamukset voi tarvittaessa antaa jo peltovalvonnan yhteydessä. Lannan levittäminen on sallittua kerääjäkasvin kasvustoon 1.10. alkaen riippumatta siitä, onko kasvusto hävitetty kemiallisesti vai ei.
Kasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti(MMMA 327/2015 20 §)
Kerääjäkasvin kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1.10. Kasvuston saa päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9. Kasvuston päättäminen valvotaan pääsääntöisesti talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa lohkokohtaisista muistiinpanoista, mutta seuraamukset voi tarvittaessa antaa jo peltovalvonnan yhteydessä.
Saneerauskasvit
Taulukko 20. Saneerauskasvien tarkastettavat tukiehdot.
Saneerauskasvina on öljyretikkaa, valkosinappia, samettikukkaa tai näiden seoksia (MMMA 327/2015 20 §)
Saneerauskasvina on käytettävä öljyretikkaa, valkosinappia, samettikukkaa tai näiden seoksia.
Saneerauskasvi on muokattu maahan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä (MMMA 327/2015 20 §)
Saneerauskasvi on kylvettävä keväällä ja sen saa muokata maahan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä. Kasvustoa ei saa päättää kemiallisesti. Kahden kuukauden tarkastelu tehdään pääsääntöisesti talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa lohkokohtaisista muistiinpanoista, mutta seuraamukset voi tarvittaessa antaa jo peltovalvonnan yhteydessä.
15.4.7 Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu
Puutarhakasvien vaihtoehtoista kasvinsuojelua koskevan toimenpiteen voivat valita maatilat, joiden viljelemille puutarhakasveille tai osalle niistä on olemassa vaihtoehtoinen torjuntamenetelmä. Kasvinsuojelumenetelmänä voidaan käyttää makroeliövalmisteita, mehiläisten levittämiä mikrobiologisia kasvinsuojeluaineita ja kasvutunneleita (menetelmäryhmä 1). Kasvinsuojelumenetelmänä voidaan käyttää myös tuhohyönteisverkkoja, mekaanisesti levitettäviä mikrobiologisia kasvinsuojeluaineita sekä rikkakasvien torjuntaa tunnistavalla haralla, traktorikäyttöisellä liekittimellä tai muulla vastaavalla laitteella (menetelmäryhmä 2). Makroeliövalmisteiden, pölyttäjähyönteislajien ja -tuotteiden sekä mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden on oltava Suomessa kyseiseen käyttöön hyväksyttyjä.
Toimenpiteen perustaso
Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 21 olevien vähimmäisvaatimusten noudattaminen. (VNA 235/2015 26 §) Vähimmäisvaatimuksissa todettu noudattamatta jättäminen johtaa perustason kautta toimenpiteen korvauksen vähentämiseen.
Taulukko 21. Toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu vähimmäisvaatimukset.
Perustasoon kuuluu lisäksi taulukossa 22 olevat vaatimukset. (VNA 235/2015 26 §) Taulukossa on vaatimuksen lisäksi kerrottu, missä yhteydessä eri ehdot tarkastetaan.
Taulukko 22. Toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu perustaso.
Taulukon kaksi ensimmäistä kasvinsuojeluaineisiin liittyvää vaatimusta valvotaan Eviran kasvinsuojeluaineita koskevan valvontaohjeen mukaisesti. Kasvinsuojeluainevalvonnassa on noin 1 % tuenhakijoista.
Perustason ehdon Tilalla on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä tarkastukseen ei kuulu varastoinnin valvonta. Tiloilta ei siis tarvitse tarkastaa, että kasvinsuojeluaineet säilytetään erillään elintarvikkeista ja rehuista, lasten ulottumattomissa myyntipäällyksessä annettujen ohjeiden mukaan. Varastointi valvotaan vain niiltä tiloilta, jotka ovat täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnassa.
Tukiehdot
Valvonnassa on huomioitava, että kasvinsuojelua ei välttämättä ole tarvetta toteuttaa joka vuosi tai torjuntaa ei ole tehty valvontakäyntiin mennessä. Viljelijällä pitää kuitenkin olla valmius tehdä vaihtoehtoista kasvinsuojelua.
Taulukko 23. Toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu tarkastettavat tukiehdot.
Viljelijä on käyttänyt vaihtoehtoista kasvinsuojelumenetelmää ilmoitetulla lohkolla (VNA 235/2015 26 §)
Viljelijän on käytettävä kasvinsuojelussa ensisijaisesti biologista tai mekaanista kasvinsuojelumenetelmää sellaisenaan. Kasvinsuojelumenetelmän käyttäminen tarkastetaan tarkastamalla ostokuitit tiettyjen valmisteiden hankinnasta tai urakointityöstä. Jos on käytetty mekaanista kasvinsuojelumenetelmää omalla laitteella, niin laitteen olemassa olo tarkastetaan tilalla.
Viljelijä on voinut täydentää vaihtoehtoista kasvinsuojelumenetelmää kemiallisin kasvinsuojelumenetelmin, jos seurannan perusteella on todettu, että torjunta on epäonnistunut. Kemiallisen torjunnan käytön perustelut on oltava lohkokohtaisissa muistiinpanoissa. Vaihtoehtoisen torjunnan on kuitenkin oltava kyseisen kasvintuhoojan ensisijainen torjuntamenetelmä ja kemiallisen vasta toissijainen. Toimenpiteen korvausta saavalla alalla kasvinsuojelu on aloitettava vaihtoehtoisella menetelmällä sellaisenaan ja kemiallisen torjunnan voi tarvittaessa ottaa käyttöön seurannalla todetun tarpeen perusteella.
Korvauskelpoisella kasvulohkolla on käytettävä yhtä sitoumusehtojen taulukossa 8 määritellyistä kasvintuhoojakohtaisista kasvinsuojelumenetelmistä ja sitä on toteutettava koko lohkolla. Viljelijä on ilmoittanut sähköisessä haussa tai lomakkeella 102B ne lohkot, joilla toimenpidettä toteutetaan ja käytetty kasvinsuojelumenetelmä. Jos viljelijä on käyttänyt ilmoituksesta poiketen jotain muuta vaihtoehtoista kasvinsuojelumenetelmää, niin tämän voi hyväksyä. Eri menetelmän käytölle on oltava perusteet.
Ilmoitettu torjuntatoimi on soveltuva lohkolla viljeltävälle kasville (VNA 235/2015 26 §)
Korvauskelpoisella kasvulohkolla on käytettävä yhtä sitoumusehtojen taulukossa 8 (Hakuopas s. 145) määritellyistä kasvintuhoojakohtaisista kasvinsuojelumenetelmistä ja sitä on toteutettava koko lohkolla. Menetelmäryhmään 1 kuuluvia kasvinsuojelumenetelmiä ei voi valita yksivuotisten puutarhakasvien lohkolle.
Viljelijän käyttämä torjuntatoimi on ilmoitetun mukainen (MMMA 327/2015 23 §)
Menetelmäryhmään I kuuluvia kasvinsuojelumenetelmiä käytettäessä on hankittava menetelmän mukaiset valmisteet tai torjuntaeliöt. Jos kasvinsuojelumenetelmään kuuluu mehiläisten käyttäminen valmisteen levityksessä, alueella on oltava mehiläispesiä kukinta-aikana vähintään kaksi kappaletta hehtaaria kohden. Pesät voivat olla joko viljelijän omistuksessa tai sijoitettuna sijoitussopimuksella mehiläistarhaajan kanssa. Mehiläispesissä on oltava asianmukainen kasvinsuojeluaineen levitinlaite sekä erilliset ulostulo- ja sisäänmenoaukot mehiläisille. Kasvutunneleita käytettäessä lohkolla on oltava kevytrakenteinen muovilla katettu kasvutunneli tai kausikasvihuone. Kasvutunneleita tai kausikasvihuoneita on oltava sellainen määrä, että ne kattavat alueen, jolla toimenpidettä toteutetaan.
Menetelmäryhmään II kuuluvia kasvinsuojelumenetelmiä käytettäessä on hankittava menetelmän mukaiset valmisteet. Jos kasvinsuojelumenetelmänä on hyönteisverkkojen käyttö, on käytettävä hyönteistorjuntaan tarkoitettuja verkkoja, joiden on katettava koko se ala, jolla toimenpidettä toteutetaan. Erityyppisiä kasvuharsoja ei hyväksytä. Jos valittu kasvinsuojelumenetelmä on rikkakasvien torjunta, kasvusto on harattava tarkkuusharalla, joka on varustettu kasvin tai kasvirivin tunnistavalla optisella, sähköisellä tai satelliittipaikannukseen perustuvalla järjestelmällä, tai vaihtoehtoisesti liekitettävä traktorikäyttöisellä liekittimellä. Haraus- tai liekityskertoja on oltava kasvukauden aikana vähintään 2. Traktorikäyttöistä liekitintä tai optista haraa käytettäessä kalusto kasvinsuojeluun on joko oltava maatilalla tai kasvinsuojelu voidaan teettää urakointipalveluna.
Tarkkuusharan kasvirivin ohjausjärjestelmän on oltava joko harassa itsessään (esim. kamera, muu optinen silmä, valokenno, sähköinen tunnistusvarsi tms., joka ohjaa haran tarkasti kasvin/kasvirivin tuntumaan) tai yhdistettynä traktoriin (esim. satelliittiseurantaan perustuva järjestelmä, jolla kasvit ensin kylvetään tai istutetaan suoriin riveihin ja sitten harataan tarkkuusharalla myös satelliittiohjauksella). Sen sijaan ihmisen mekaanisesti tai sähköisesti käsin ohjaamaa haraa ei hyväksytä korvattavaksi menetelmäksi.
Viljelijä on käyttänyt kasvilajille sopivaa seurannan apuvälinettä tai vastaavaa, jolla seurataan vaihtoehtoisen torjunnan onnistumista (MMMA 327/2015 23 §)
Viljelijän on käytettävä kullekin kasvilajille sopivia sitoumusehtojen taulukossa 8 tarkoitettuja seurannan apuvälineitä tai vastaavaa menetelmää, jolla seurataan vaihtoehtoisen kasvinsuojelun onnistumista. Viljelijän on tehtävä lohkokohtaisia muistiinpanoja kasvuston tai kasvituhoojien tarkkailusta ja torjunnasta sekä tarvittaessa pystyttävä osoittamaan ostokuitti tiettyjen valmisteiden hankinnasta tai urakointityöstä.
15.4.8 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
Peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä koskevassa toimenpiteessä viljelijän on vuosittain pidettävä vähintään 20, 40, 60 tai 80 prosenttia maatilan korvauskelpoisten peruslohkojen kokonaispinta-alasta kasvukauden ulkopuolella kasvipeitteisenä. Kasvipeitteisyyden 20 prosentin vaatimusta saa täyttää myös kevennetyllä syyssänkimuokkauksella. (VNA 235/2015 23 §)
Kasvipeitteisyyden valvonta tehdään erillisenä valvontana kasvukauden ulkopuolella. Kaikki tilat, jotka ovat olleet kesällä 2015 kokotilavalvonnassa ja jotka ovat valinneet ympäristökorvauksen peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteen, valvotaan tilakäynnein. Talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä voidaan lisäksi tehdä oma erillinen otantansa, jonka tarpeellisuus arvioidaan vuosittain. Maaseutuvirasto tekee valvontaotannat ja valvontalistat loka-marraskuussa 2015.
Kasvipeitteiset alat on ilmoitettava 30.9.2015 mennessä. Seuraamukset kasvipeitteisyystoimenpiteeseen voidaan antaa jo peltovalvonnan yhteydessä, jos tilan valvonta tehdään 30.9. jälkeen ja ehdoissa todetaan noudattamatta jättämisiä.
Kasvukauden ulkopuolella tehtävästä erillisestä valvontakäynnistä laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirjana käytetään Tukisovelluksesta tulostettavaa valvontapöytäkirjaa. Peltovalvonnan yhteydessä havainnot kirjataan peltovalvonnan tarkistuslistaan.
Toimenpiteen perustaso
Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 24 olevien vaatimusten noudattaminen. (VNA 235/2015 23 §) Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan.
Taulukko 24. Toimenpiteen peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys perustaso.
Tukiehdot
Taulukko 25. Toimenpiteen peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys tarkastettavat tukiehdot.
Lohkon kasvipeitteisyys on säilytetty kylvömuokkaukseen tai vastaavaan viljelytoimenpiteeseen asti (MMMA 327/2015 18 §)
Peltojen talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä kasvipeitteiset alat ilmoitetaan 30.9. jälkeen ja ilmoittamisen jälkeen alaa ei saa muokata. Kasvipeitteisyys on säilytettävä lohkolla kylvömuokkaukseen tai vastaavaan viljelytoimenpiteeseen asti.
Tilalla tarkastetaan, että viljelijä on säilyttänyt kasvipeitteiseksi ilmoittamansa alan kasvipeitteisenä. Lohkoja on valittava valvontaan niin, että lohkojen pinta-alat ylittävät viljelijän valitseman kasvipeitteisyysprosentin. Esimerkiksi jos viljelijä on valinnut kasvipeitteisyysprosentiksi 40 ja kasvipeitteisiksi ilmoitetut lohkot edustavat 55 % viljelijän pinta-alasta, niin riittää, että valvonnassa olevat lohkot edustavat 40 % pinta-alasta.
Kasvipeitteisyyden korvaus maksetaan koko tilan pinta-alalle sen mukaisena, mihin viljelijän valitsema kasvipeitteisyysprosentti oikeuttaa.
Lohkon kasvipeitteisyys on ehtojen mukainen (MMMA 327/2015 18 §)
Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen voidaan hyväksyä seuraavat lohkot:
1. monivuotiset viljellyt nurmet, talven yli säilytettävät yksivuotiset nurmet ja ruokohelpi;
2. monivuotiset puutarhakasvit ja kumina;
3. viljan, öljykasvien, tattarin, siemenmausteiden ja kuitupellavan sekä härkäpavun, herneen ja lupiinin sänki ja suorakylvö sänkeen;
4. kerääjäkasvien viljely, jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti;
5. syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä ja muut syyskylvöiset viljat, syysrypsi, syysrapsi ja muut syyskylvöiset öljykasvit sekä muut syyskylvöiset kasvit ja keväällä korjattava pellava ja hamppu.
Kasvipeitteisyyden 20 prosentin vaatimusta saa täyttää myös kevennetyllä syyssänkimuokkauksella vilja-, öljykasvi-, tattari-, siemenmauste-, kuitupellava- ja härkäpapulohkoilla, jos muokkaus tehdään kultivaattorilla, lautasäkeellä, joustopiikkiäkeellä, lapiorullaäkeellä tai rullailmastimella yhteen kertaan ajaen.
Kasvipeitteisyysvaatimusta voi täyttää kesannolla, johon on kylvetty syysvilja tai syysöljykasvi. Sänkeä lukuun ottamatta kasvusto, joka tuhotaan kemiallisesti, ei voi täyttää kasvipeitteisyysvaatimusta.
Peltovalvontaohje 2015kesäkuu16.6.2015