18.1 Valvottavat vaatimukset
Tarkastuksissa valvotaan täydentävien ehtojen noudattamista valvontavaatimusten avulla. Kaikki vaatimukset tarkastetaan mahdollisuuksien mukaan yhdellä tilakäynnillä.
Jos tilalla havaitaan täydentävien ehtojen laiminlyönti, jolle ei ole omaa vaatimusta, kirjataan se liitteeseen ja tallennetaan vanhaan Tukisovellukseen säädöksittäin kohtaan Muut huomiot. Vaatimuksien kohdalla on mahdollisuuksien mukaan annettu arviointiasteikko laiminlyönnin arvioimiseksi tai esimerkkejä laiminlyönneistä ja niiden arvioinnista. Laiminlyöntien laajuuden, vakavuuden ja keston arvioinnit ovat suuntaa-antavia.
Vaatimusryhmä 1. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten valvontaindikaattorit (VNA 4/2015 8 §)
Valtaojalla tarkoitetaan kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen muista ojista sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta sekä peltolohkorekisteriin merkittyjä noroja. Vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta. Vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä. (Laki 587/2011 10 §)
1.1 Valtaojien ja vesistöjen varsilla on muokkaamaton 1 m leveä piennar, jolle ei ole levitetty lannoitetta eikä kasvinsuojeluainetta.
Tarkista onko lohkolla valtaojia tai onko se vesistön varrella. Pientareen puuttumisen syynä hyväksytään mm. salaojitus, vaikeasti torjuttavien rikkakasvien torjuminen sekä valtaojien kaivaminen ja perkaaminen.
Piennarta ei tarvitse jättää, jos
1) maatalousmaan ja uoman välillä on metsää, pensaikkoa, jouto- tai kitumaata, tonttimaata, tiealuetta tai muuta aluetta aina vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse pellolle; tai
2) maatalousmaa sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois esimerkiksi pumppaamalla.
Laajuus:
Jos ehtoa on laiminlyöty siten, että puutteita pientareissa on enintään 20 % koko tilan piennarvaatimuksesta, annetaan pääsääntöisesti 1 % seuraamus.
Jos ehtoa on laiminlyöty siten, että puutteita pientareissa on >20–60 % koko tilan piennarvaatimuksesta, annetaan pääsääntöisesti 3 % seuraamus.
Jos ehtoa on laiminlyöty siten, että puutteita pientareissa on >60 % koko tilan piennarvaatimuksesta, annetaan pääsääntöisesti 5 % seuraamus.
Lisäksi arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin vakavuus ja kesto.
Varhaista varoitusta voidaan käyttää tilanteissa, joissa piennar on vähäiseltä matkalta alle 1 m, mutta kuitenkin yli 60 cm leveä. Edellytyksenä on, että puute voidaan korjata kylvämällä nurmi sille alalle, jolla piennar on liian kapea. Vähäistä varoitusta ei voida käyttää, jos piennar on alle 60 cm pieneltäkin osalta.
Esimerkki 6:
A) Tilalla on piennartarvetta kaikkiaan noin 450 m ja 80 m matkalla havaittiin puutteita pientareissa. Piennartarve on valtaojan varrella. Laiminlyönti kohdistuu vain kyseiseen tilaan ja on helposti korjattavissa perustamalla nurmi. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 -> kokonaisarvio 1 %
B) Tilalla on piennartarvetta kaikkiaan noin 450 m ja 80 m matkalla havaittiin puutteita pientareissa. Piennartarve on vesistön varrella. Viljelijä on levittänyt lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita lähes vesirajaan asti. Laiminlyönti voi aiheuttaa ravinteiden ja kasvisuojeluaineiden päästöjä vesistöön. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, kesto 1 -> kokonaisarvio 3 %
C) Tilalla on piennartarvetta kaikkiaan noin 10 m ja piennar puuttuu koko matkalta. Vaikka piennarpuute on > 60 % koko tilan piennarvaatimuksesta, on se kuitenkin laajuudeltaan vähäinen. Laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 -> kokonaisarvio 1 %.
D) Tilalla on piennartarvetta kaikkiaan noin 450 m ja 5 m matkalla havaittiin, että piennar on vain 80 cm leveä. Piennartarve on valtaojan varrella. Laiminlyönti kohdistuu vain kyseiseen tilaan ja on helposti korjattavissa perustamalla nurmi alalle, jossa piennar on liian kapea. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 0, vakavuus 0, kesto 0 -> varhainen varoitus
1.2 Viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa on viljelty hyvän maatalouskäytännön mukaisesti.
Tilalla tarkistetaan, että viljelty pelto ja pysyvien kasvien lohko on viljelty hyvän maatalouskäytännön mukaisesti paikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen. Lohko on muokattu, lannoitettu ja kylvetty/istutettu siten, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto. Viljeltävien kasvilajien ja –lajikkeiden on oltava alueelle soveltuvia. Lohkon kylvö/istutus on tehty viimeistään 30.6. Jos lohkolla viljellään asetuksen 4/2015 liitteessä lueteltuja puutarhakasveja, esikasvi on kylvetty viimeistään 30.6. Jos lohkolle kuitenkin kylvetään/istutetaan salaattikasveja, kiinankaalia, kukkakaalia, parsakaalia, pinaattia tai tilliä, ei esikasvia tarvitse kylvää 30.6. mennessä.
Tarkistetaan, että lohkon kasvinsuojelusta on huolehdittu joko kasvinvuorotuksen avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti. Viljelijä on toiminut niin, että korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Jos lohkolta ei korjata satoa, kasvustosta on tarvittaessa huolehdittu siten, että lohkolle voidaan perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato seuraavana vuonna.
Tilalla tarkistetaan, että seuraavien puutarhakasvien vähimmäistiheydet täyttyvät:
– mansikka, mesimarja ja jalomaarain 15 000 kasvia/hehtaari
— jos maanpinnan katteena ei käytetä muovia ja syntyvien rönsytaimien annetaan juurtua emotaimien viereen, taimitiheyden on oltava ensimmäisenä kasvukautena vähintään 11 000 kasvia/ hehtaari
– herukka ja karviainen 1 200 kasvia/hehtaari
– vadelma 2 800 kasvia/hehtaari
– marjatuomipihlaja ja tyrni 800 kasvia/hehtaari
– pensasmustikka 2 250 kasvia/hehtaari
– hedelmäpuita 400 kasvia/hehtaari.
Jos tilalla havaitaan, ettei viljelijä ole noudattanut hyvän maatalouskäytännön vaatimuksia, pääsääntöinen tukivähennys on 3 %. Laiminlyönnin arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Jos viljelijä on todistettavasti hoitanut viljellyn pellon ja pysyvien kasvien alan asetuksen mukaisesti, mutta esimerkiksi itäminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla, kyseessä ei ole laiminlyönti.
Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi.
Esimerkki 7:
A) Tilalla on viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa yhteensä 50 ha. Kolmella lohkolla kasvaa runsaasti peltovalvattia ja pelto-ohdaketta. Lohkojen pinta-ala vastaa 10 % tilan viljellyn pellon ja pysyvien kasvien alasta. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, kesto 3 -> kokonaisarvio 3 %.
B) Tilalla on viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa yhteensä 50 ha. Kolmella lohkolla kasvaa runsaasti peltovalvattia ja pelto-ohdaketta. Lohkojen pinta-ala vastaa 45 % tilan viljellyn pellon ja pysyvien kasvien alasta. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 5, vakavuus 5, kesto 3 -> kokonaisarvio 5 %.
C) Tilalla on viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa yhteensä 50 ha. Yhdellä 1 ha ohralohkolla ei ole käytetty kylvössä riittävää siemenmäärää ja siten lohkon kasvusto on heikko. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 0, vakavuus 0, kesto 0 -> varhainen varoitus
1.3 Pysyviä nurmia ja pysyviä laitumia on hoidettu tarkoituksenmukaisella tavalla.
Tilalla tarkistetaan, ettei laidunnuksesta ole aiheutunut maaperän eroosiota ja maanpinta on säilynyt kasvipeitteisenä. Niiton ajankohdassa ja toteuttamisessa on huomioitu luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu. Alaa on lannoitettu vain, jos siltä korjataan sato laiduntamalla tai muulla tavalla.
Viljellyn maatalousmaan kasvinsuojelusta on huolehdittu joko kasvinvuorotuksen avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti. Alalta on mahdollista tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato. Jos alalta ei korjata satoa, kasvustosta on tarvittaessa huolehdittu siten, että lohkolle on mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato myös seuraavana vuonna.
Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto.
Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi.
Esimerkki 8:
Pysyvän nurmen lohkoa on käytetty laidunnukseen, joka on johtanut kasvillisuuden kulumiseen ja siihen, että ala on kokonaisuudessaan mulloksella. Lohkon pinta-ala vastaa 5 % tilan maatalousmaan alasta. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 -> kokonaisarvio 1 %.
1.4 Kesantopellot on pidetty pääsääntöisesti kasvipeitteisinä tai sängen peittäminä ja niiden kasvusto on kylvetty viimeistään 30.6., jos lohkolla ei ole ennestään kylvettyä nurmea.
Tarkastetaan lohkojen kasvipeitteisyys ja että kasvusto on kylvetty riittävällä siemenmäärällä viimeistään 30.6. Lohkoilla voidaan kasvattaa nurmi-, riista-, maisema- ja niittykasveja sekä näiden kasvien seoskasvustoja. Sänkikesannon on oltava edellisen tai sitä vanhemman kasvukauden viljan, öljykasvien, kuitukasvien tai siemenmausteiden sängen peittämää ja muokkaamatonta.
Kasvipeitteisyydestä voidaan poiketa vain erityisistä syistä, joita ovat esimerkiksi pellon viljelykunnon parantaminen torjumalla vaikeita rikkakasveja ja lyhytaikaiset kunnostustoimenpiteet. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi salaojitus, kalkitus sekä valtaojien kaivuu ja perkaus. Kasvipeitteisyydestä voidaan poiketa myös, jos kyse on ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta. Huomioon tulee ottaa poikkeamisen laajuus ja kesto. Esimerkiksi koko pelto ei voi olla mulloksella, jos toisessa reunassa kaivetaan ojaa. Vain edellä mainituista erityisistä syistä peltolohko voi olla avokesantoa. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta poikkeaminen ei koske ensimmäistä kertaa viljelykäyttöön otettavia lohkoja.
Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto.
Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi kasvipeitteisyyden osalta.
Laajuus:
Jos kasvipeitteisyysvaatimusta on laiminlyöty siten, että puutteita on enintään 20 % kesantopeltojen pinta-alasta, annetaan pääsääntöisesti 1 % seuraamus.
Jos kasvipeitteisyysvaatimusta on laiminlyöty siten, että puutteita on 20–60 % kesantopeltojen pinta-alasta, annetaan pääsääntöisesti 3 % seuraamus.
Jos kasvipeitteisyysvaatimusta on laiminlyöty siten, että puutteita on > 60 % kesantopeltojen pinta-alasta, annetaan pääsääntöisesti 5 % seuraamus.
Lisäksi arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin vakavuus ja kesto.
1.5 Pohjavesialueilla kesantolohkot ovat kasvipeitteisiä ja perustettavan kasvuston siemenseoksen painosta on enintään 20 % typensitojakasvin siementä.
Tarkastetaan, että pohjavesialueilla olevat kesannot ovat viherkesantoja. Kasvipeitteisyydestä voidaan poiketa vain edellisessä kohdassa mainittujen erityisten syiden perusteella.
Typensitojakasvien osuus arvioidaan silmämääräisesti. Typensitojakasveilla tarkoitetaan apiloita, virnoja, sinimailasta, vuohenhernettä, mesikkää ja muita vastaavia kasveja. Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisesti muistiin käytetyn siemenseoksen sisältö.
Laiminlyönnin arvioinnissa voidaan kasvipeitteisyyden osalta noudattaa sitä, mitä kohdassa 1.4 on kasvipeitteisyydestä mainittu.
Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi.
1.6 Kesantopellolla on estetty rikkakasvien leviäminen
Tarkistetaan, että kesantopelloilla on estetty rikkakasvien leviäminen pääsääntöisesti mekaanisesti tai biologisesti. Kemiallinen torjunta lohkolla on mahdollista vain a) jos torjutaan vaikeita rikkakasveja tai b) kyseessä on kasvuston päättäminen joko 1.9. alkaen tai 15.7. alkaen tapauksissa, että lohkolle kylvetään nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto.
Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi.
Esimerkki 9:
0,5 ha viherkesannolla ei ole estetty rikkakasvien kasvua ja sillä kasvaa runsaasti pujoa, juolavehnää ja pelto-ohdaketta. Nurmi-, riista-, maisema- ja/tai niittykasveja on havaittavissa lohkolla vain hajanaisesti. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, kesto 1 -> kokonaisarvio 3 %.
1.7 Kesantoja ei ole lannoitettu, lukuun ottamatta perustamisen yhteydessä tapahtuvaa monivuotisen viherkesannon lannoitusta.
Tarkastetaan, että yksivuotisia viher-, sänki- ja avokesantoja ei ole lannoitettu. Lannoittaminen on sallittua ainoastaan, jos kesannon päättämisen jälkeen lohkolle kylvetään monivuotisia nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä taikka istutettavia kasveja.
Monivuotista viherkesantoa voidaan lannoittaa ainoastaan perustamisen yhteydessä. Typpilannoitemäärä voi olla enintään 80 kg liukoista typpeä/ha kivennäismailla ja 60 kg liukoista typpeä/ha eloperäisillä mailla.(VNA 1250/2014; AMHp 79/2000)
Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto.
Varhaista varoitusta ei voi käyttää.
1.8 Kesantopellon kasvustoa ei ole päätetty ennen 1.9. poikkeuksia lukuun ottamatta.
Kesantopeltojen kasvusto voidaan päättää kemiallisesti tai mekaanisesti 1.9. alkaen. Päättäminen voidaan tehdä aikaisintaan 15.7., jos lohkolle kylvetään nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Mahdollinen muokkaus ja lannoitus on ajoitettava kylvön yhteyteen. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto.
Jos kesantopelto on ilmoitettu viherryttämistuen mukaiseksi ekologisen alan kesannoksi, kasvusto voidaan muokata aikaisintaan 15.8., jos alalle kylvetään nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Tällöin ekologisen alan kesannon kasvuston voi päättää kemiallisesti aikaisintaan 15.7.
Varhaista varoitusta ei voi käyttää.
1.9 Vesistöjen varsille on jätetty 5 m leveä suojakaista, jolle ei ole levitetty lannoitteita.
Tarkastetaan, ettei lannoitteita ole käytetty 5 m lähempänä vesistöä. Suojakaista lasketaan vesistön rajasta. Seuraavan 5 m vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä. (VNA 4/2015 8 §; VNA 1250/2014 10 §) Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto.
Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi.
Esimerkki 10:
Viljelijä on levittänyt lannoitetta vesistön varrella sijaitsevalla lohkolla siten, että vesistön varrelle on jäänyt 3 m suojakaista. Lohko rajoittuu vesistöön 20 m matkalta. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 -> kokonaisarvio 1 %.
Esimerkki 11:
Viljelijä on levittänyt lannoitetta vesistön varrella sijaitsevalla lohkolla lähes vesirajaan asti. Lohko rajoittuu vesistöön 50 m matkalta. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 5, kesto 1 -> kokonaisarvio 5 %.
1.10 Kasteluveden ottoon on lupa ja luvan ehtoja on noudatettu.
Kasteluveden ottoon vaaditaan mahdollisesti lupa, jos vettä ei riitä tarpeeksi niille vesialueen omistajille tai osakkaille, jotka ottavat vettä vesistöstä.
Tarkastetaan, ottaako viljelijä kasteluun vettä vesistöstä yms. ja onko viljelijällä kasteluveden ottamiseen ympäristölupaviranomaisen myöntämä lupa. Jos viljelijällä on lupa, tarkastetaan onko luvan ehtoja noudatettu. (Laki 587/2011 4 luku) Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto.
Varhaista varoitusta ei voida käyttää.
1.11 VNA 1022/2006:n liitteessä 1E lueteltujen aineiden suorat tai välilliset päästöt pohjaveteen on estetty
Pohjavesialueilta tarkastettavat asiat
Ennen tilakäyntiä selvitetään tilan pohjavesialueilla olevat lohkot, jotta kasvinsuojeluaineiden pohjavesirajoitusten noudattaminen voidaan valvoa. Pohjavesialueiden rajaukset tarkastetaan ympäristöhallinnolta tai pohjavesikartoilta. Tarkastetaan, että kasvinsuojeluaineiden käyttörajoituksia pohjavesialueilla sijaitsevilla lohkoilla on noudatettu. Käyttörajoitukset katsotaan kasvinsuojeluainerekisteristä (https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/) ja/tai kasvinsuojeluaineiden pakkausmerkinnöistä. Mikäli tilalla havaitaan käytettävän valmistetta, jota ei suositella käytettäväksi pohjavesialueilla (käyttö ei ole kielletty), ei suositusten noudattamatta jättämisestä merkitä laiminlyöntiä, vaan neuvotaan käyttämään pohjavesialueilla sopivampia valmisteita.
Kaikilta tiloilta tarkastettavat asiat
Tilakäynnillä tarkistetaan, että kasvinsuojeluaineiden, hiilivetyjen (öljyt ja polttoaineet) ja muiden VNA 1022/2006:n liitteessä 1E lueteltujen aineiden suorat tai välilliset päästöt pohjaveteen on estetty.
Tilalla tarkistetaan, ettei siellä ole esimerkiksi vuotavia kasvinsuojeluainesäiliöitä, öljysäiliöitä, jäteöljykanistereita tai -tynnyreitä, hylättyjä ajoneuvoja tai muita laitteita, joista aiheutuu tai on aiheutunut mm. kasvinsuojeluaineiden tai hiilivetyjen suoria tai epäsuoria päästöjä pohjaveteen. Muita mahdollisia päästölähteitä voivat olla esimerkiksi akut, säilöntäaineet, lannoitteet, maalit, pesuaineet tai puunkyllästysaineet.
Tilalla tarkistetaan, ettei kasvinsuojeluaineiden ja hiilivetyjen varastoinnista, säiliöiden täyttämisestä tai ruiskujen pesusta aiheudu VNA 1022/2006:n liitteessä 1E lueteltujen aineiden suoria tai välillisiä päästöjä pohjaveteen.
Mikäli valvonnassa havaitaan VNa:n 1022/2006 liitteen 1E lueteltujen aineiden suoria tai välillisiä päästöjä pohjaveteen, on asiasta ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lomakkeella 182. Kopio lomakkeesta on liitettävä valvonta-asiakirjoihin.
Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto.
Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi.
Esimerkki 12:
A) Kasvinsuojeluruiskun pesupaikalta on päässyt pesuvesiä maastoon ja alueen kasvillisuus on 15 m2 alueelta kuollut. Päästö on aiheuttanut pohjaveden pilaantumisen vaaran. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 -> kokonaisarvio 1 %.
B) Kasvinsuojeluruiskun täytön yhteydessä on päässyt nurmilohkolle kasvinsuojeluainetta laimentamattomana. Alueen kasvillisuus on kuollut 10 m2 alueelta. Päästö on aiheuttanut pohjaveden pilaantumisen vaaran. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 -> kokonaisarvio 1 %.
C) Lohkolla havaitaan öljykanisteri, josta on päässyt öljyä maahan pienelle alalle. Päästö on alaltaan alle 1 m2 ja se rajoittuu maan pintaosaan 5 cm syvyydelle. Laiminlyönti voidaan korjata helposti kaivamalla saastunut maa pois. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 0, vakavuus 0, kesto 0 -> varhainen varoitus.
1.12 Maatalousmaalla olevaa sänkeä ei ole poltettu, ellei polttamiselle ole perustetta
Tarkastetaan, onko lohkoilla poltettu sänkeä ja jos on, onko poltolle ollut peruste. Sängen poltto on sallittu, jos se on välttämätöntä monivuotisen rikkakasvuston, vaikeasti torjuttavan kasvitaudin, tuholaisen tai kylvön toteutuksen vuoksi. Sängeksi katsotaan viljan, öljykasvien, kuitukasvien ja siemenmausteiden sänki. Myös nurmen sängen poltto on sallitua, jos se on välttämätöntä kylvön toteutuksen vuoksi. Jos tilalla viljellään kasveja, joista voi jäädä sänki, eikä sänkeä ole poltettu tai sängen poltolle on ollut peruste, pöytäkirjalle merkitään ”kunnossa”. Jos sänkeä on poltettu, eikä sille ole ollut perustetta merkitään ”laiminlyönti”. Jos tilalla ei viljellä kasveja, joista voi jäädä sänki, merkitään ”ei koske tilaa”. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto.
Varhaista varoitusta ei voida käyttää.
1.13 Hukkakauraa on torjuttu hukkakauralain edellyttämällä tavalla.
Ennen tilakäyntiä selvitetään, onko valvottava tila hukkakaurarekisterissä ja onko viljelijä ilmoittanut tukihakemuksessaan lohkoilla olevasta hukkakaurasta.
Tarkastetaan, onko tilalla hukkakauraa ja onko hukkakauran saastuttamalla peruslohkolla huolehdittu sen torjunnasta kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä. (Laki 185/2002) Tarvittaessa tarkastetaan, onko hukkakauran torjuntaohjetta tai -suunnitelmaa noudatettu. Lähtökohtana on tarkastaa torjuntatoimien riittävyyttä lohkomuistiinpanoista, viljelijän luotettavan selvityksen perusteella, tarvittaessa torjunta-aineiden ostokuiteista jne. Laiminlyöntinä pidetään saastuneella lohkolla torjuntatoimenpiteiden tekemättä jättämistä. Laiminlyönnin vakavuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, jos hukkakauran voimakkaasti saastuttamalle lohkolle on kylvetty kauraa eikä riittäviä torjuntatoimia voida tehdä.
Havaintopöytäkirjan liitteessä laiminlyönnin kuvailussa tulee mainita kasvulohkon tunnus ja missä kohdissa ja kuinka laajasti hukkakauraa on havaittu (esimerkiksi merkintä karttaan).
Ei laiminlyöntiä:
– Tilalla ei havaita hukkakauraa.
– Hukkakauraa todetaan muutamia yksilöitä, mutta viljelijä on todistettavasti (lohkokirjanpito, torjunta-ainekuitit jne.) pyrkinyt huolehtimaan hukkakauran torjunnasta, ja toimenpiteitä voidaan pitää riittävinä.
– Mikäli valvonta tehdään kitkemisaikana, voi työ olla vielä kesken. Kyseessä ei ole laiminlyönti, jos kitkeminen on jo aloitettu ja se voidaan saada loppuun ajoissa (hukkakaura ei ole alkanut varista, ala on mahdollista kitkeä jäljellä olevassa ajassa).
Varhainen varoitus:
– Hukkakaurasaastunta on tapahtunut viljelijälle ennakoimattomana yllätyksenä eikä viljelijällä ole vielä ollut mahdollisuutta torjuntatoimiin. Hukkakaurayksilöitä tavataan hajallaan esimerkiksi tulva-alueilla (veden tuoma saastunta, esiintymät ojan tulvarajassa), linjojen alla (lintujen tuoma saastunta), eläinten kulkureiteillä (riistaeläinten tuoma saastunta) tai laajempana esiintymänä rahtikoneiden, saastuneen lannan, kompostin tms. tilan ulkopuolelta tulleen maanparannusaineen aiheuttamana.
Laiminlyönti, seuraamusprosentti 1:Hukkakauraa on yritetty torjua, mutta toimenpiteet ovat olleet liian vähäisiä ja torjuntatoimia ei voida pitää hukkakauralain mukaisina.
Laiminlyönti, seuraamusprosentti 3:Hukkakauraa ei ole yritetty torjua.
Laiminlyönti, seuraamusprosentti 5:Hukkakauraa todetaan laajana esiintymänä eikä sitä ole yritetty torjua.
Tahallinen laiminlyönti:Hukkakaura on tietoisesti jätetty torjumatta; viljelijä ei ole noudattanut hukkakauran torjuntasuunnitelmaa tai -ohjetta.
Pientareet
Ojien pientareilla hukkakauran kemiallinen pesäkekäsittely on sallittua. Saastunnan laajuuteen nähden tarpeeton ruiskuttaminen pientareilla on kielletty. Vesistöjen varsilla olevilta pientareilta hukkakauraa ei saa torjua kemiallisesti, vaan torjunta pitää tehdä mekaanisesti esimerkiksi kitkemällä.
Laajennusvalvonnat
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen ilmoittamat tai Eviran tarkastajan kautta tietoon tulleet hukkakauraesiintymät viedään täydentävien ehtojen ELY-keskuksen oman otannan hallinnollisten valvontojen ajolle 6018. Hallinnollisesti tarkastuksen voi suorittaa kunnan viranomaisen tai Eviran tarkastajien tekemän raportin ja ottamien kuvien perusteella, jos niistä voi arvioida laiminlyönnin vakavuuden, laajuuden ja keston. Kaikista lohkoista, joissa hukkakauraa voi esiintyä tulee olla valokuvia ja muutenkin tilanne tulee olla hyvin kuvattu, jotta arvioinnin ja seuraamusprosentin ehdottamisen voi tehdä riittävän luotettavasti. Havaintopöytäkirja ja laiminlyöntien arviointilomake, jossa on ehdotettu seuraamusprosentti, lähetetään viljelijälle yhdessä kuulemiskirjeen kanssa. Jos laajennusvalvontaa ei voida tehdä hallinnollisena, pitää tilalle tehdä tarkastuskäynti. Kaikki lohkot, joissa hukkakauraa voi esiintyä tulee tarkastaa, jotta laiminlyönnin arvioinnin voi tehdä luotettavasti.
Muuta valvontaan liittyvää
Tarkastuksella voidaan tilalle jättää Eviran esite hukkakauran torjunnasta ”Estä hukkakauraa leviämästä”, jonka voi tulostaa netistä Eviran sivuilta (www.evira.fi -> Kasvit ->Viljely ja tuotanto -> Hukkakaura, sivun oikeassa laidassa linkki esitteeseen)
Koska tukivalvonnoissa ei voida määrätä poistamaan hukkakauraesiintymää, on kaikki akuutteja toimenpiteitä vaativat saastunnat ilmoitettava kuntaan lomakkeella 182 (saatavana Aitasta) välittömästi. Kunta ryhtyy tarvittaessa pakkotoimiin. Lista tiloista, joilla on toimenpiteitä vaativia saastuntoja, ilmoitetaan myös Eviraan.
Evira ilmoittaa ELY-keskuksille ja kunnille hukkakauratorjunnan laiminlyönneistä lomakkeella 182. Mikäli ELY-keskus ei ehdi tarkastaa Evirasta tulleita laiminlyönti-ilmoituksia ajankohtana, jolloin hukkakaura voidaan todeta, tilat on vietävä seuraavana vuonna omalle otannalle.
Täydentävien ehtojen valvonnassa hukkakaurasaastunnat on valokuvattava.
1.14 Kaukasianjättiputki, persianjättiputki ja armenianjättiputki on torjuttu maatalousmaalla
Tarkastetaan, onko tilan maatalousmaalla kaukasianjättiputkea, persianjättiputkea ja/tai armenianjättiputkea ja onko em. kasvien saastuttamalla lohkolla huolehdittu sen torjunnasta kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä. Lähtökohtana on tarkastaa torjuntatoimien riittävyyttä lohkomuistiinpanoista, viljelijän luotettavan selvityksen perusteella, tarvittaessa torjunta-aineiden ostokuiteista jne. Laiminlyöntinä pidetään saastuneella lohkolla torjuntatoimenpiteiden tekemättä jättämistä.
Varhainen varoitus:
Maatalousmaalla on yksittäinen jättiputki ja viljelijä ei ole tietoinen esiintymästä.
Laiminlyönti, seuraamusprosentti 1:
Jättiputkea on yritetty torjua, mutta toimenpiteet ovat olleet liian vähäisiä. Esiintymä on vähäinen.
Laiminlyönti, seuraamusprosentti 3:
Jättiputkea ei ole yritetty torjua. Esiintymä on vähäinen-kohtalainen.
Laiminlyönti, seuraamusprosentti 5:
Jättiputkea todetaan laajana esiintymänä eikä sitä ole yritetty torjua.
Tahallinen laiminlyönti:
Jättiputki on tietoisesti jätetty torjumatta.
1.15 Luonnonsuojelulain 23 §:n mukaan suojellut luonnonmuistomerkit sekä 29 §:n mukaan suojellut puut ja puuryhmät on säilytetty.
Tilakäynnillä tarkastetaan, että luonnonsuojelulain 23 §:n mukaan suojellut luonnonmuistomerkit sekä 29 §:n mukaan suojellut puut ja puuryhmät on säilytetty eikä niitä ole vahingoitettu. Jos tilalla on täydentävien ehtojen mukainen maisemapiirre, on siitä merkintä valvontakartoilla. Luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisista puista ja puuryhmistä on tehty Suomessa vain vähän suojelupäätöksiä. Valvonta kohdistuu siis pääosin suojeltuihin luonnonmuistomerkkeihin, joita ovat puut, puuryhmät, siirtolohkareet tai muut vastaavat luonnonmuodostumat, jotka on suojeltu kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun syyn perusteella. Suojellut luonnonmuistomerkit on yleensä merkitty myös maastoon.
Tarkastetaan myös, että maisemapiirteestä on olemassa suojelupäätös. Viljelijä, jonka hallinnassa olevalla lohkolla, sen pientareella tai peltolohkojen välisellä alueella maisemapiirre sijaitsee, on ilmoittanut maisemapiirteen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeella 442. Lomakkeen liitteenä on pitänyt toimittaa kohteen suojelupäätös. Suojelupäätös on tarvittaessa saatavilla myös ELY-keskuksen ympäristövastuualueen paikkatietokannasta tai kunnan ympäristöviranomaiselta.
Puita ei saa leikata lintujen pesimäaikana.
Laiminlyönniksi merkitään tapaukset, joissa viljelijä on vahingoittanut tai hävittänyt suojellun luonnonmuistomerkin. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voida käyttää.
Luonnonmuistomerkin vahingoittamisesta tai hävittämisestä on myös ilmoitettava kunnan ympäristöviranomaiselle, koska kyseessä on luonnonsuojelulain rikkomus.
1.16 Muut huomiot
Kohtaan ”Muut huomiot” kirjataan mahdolliset muut täydentävien ehtojen noudattamisessa havaitut laiminlyönnit, joille ei ole omaa vaatimusta.
Vaatimusryhmä 2. Nitraattiasetuksen noudattaminen (VNA 1250/2014)
2.1 Lanta ja pakkaamattomat orgaaniset lannoitevalmisteet on varastoitu valtioneuvoston asetuksen 1250/2014 5 §, 7 § ja 8 § mukaisesti
Tarkastetaan, että lannan varastointitila on tarpeeksi suuri 12 kk aikana kertyneelle lannalle, lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Naudoilla voidaan huomioida enintään 4 kuukauden laidunnusaika, lukuun ottamatta ympärivuotisesti ulkona kasvatettavia lajeja, kuten ylämaankarjaa. Näiltäkin kuitenkin vaaditaan lantala, sillä lanta on poistettava esimerkiksi ruokinta- ja juottopaikoilta ja jos lantaa ei voida suoraan hyödyntää lannoitteena, on se varastoitava lantalassa. Varastointitilan riittävyyttä arvioitaessa voidaan lisäksi huomioida viljelijöiden yhteiset lantalat ja pihattojen kuivikepohjat. Jos eläimet ovat yöt eläinsuojassa, huomioidaan laidunnusajasta puolet (esim. naudoilla max. 2 kuukautta).
Lannan varastointitilan tarve lasketaan asetuksen 1250/2014 liitteessä 1 esitettyjen ohjetilavuuksien perusteella tiloilla, joiden ympäristö- tai rakennuslupahakemus on tullut vireille aikaisintaan 1.4.2015. Muiden osalta sovelletaan asetuksen 931/2000 liitteessä 2 esitettyjä ohjetilavuuksia.
Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilojen, lantakourujen ja muiden lannan johtamiseen tarkoitettujen rakenteiden on oltava vesitiiviitä. Lannan tai orgaanisten lannoitevalmisteiden siirron tai käsittelyn taikka varastointitilojen tyhjennyksen aikana ei myöskään saa tapahtua vuotoja. Kuormaaminen on tehtävä tiivispohjaisella alustalla (tiivis alusta vaaditaan 1.1.2016 lähtien).
Jos tilalla syntyy varastoitavaa kuivalantaa vuodessa alle 25 m3 tai jos tilalla varastoidaan kerrallaan enintään 25 m3 kuivalantaa, se voidaan varastoida tiiviillä siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustalla, joka on joko katoksessa tai lanta on peitetty. Varsinaista lantalaa ei tällöin vaadita. Maapohjainen ”lantala” ei ole hyväksyttävä.
Tarkastetaan, että lanta-aumoja ei ole sijoitettu tulvanalaisille alueille eikä pohjavesialueille. Lannan kuiva-alepitoisuus on oltava vähintään 30 %. Lanta-aumojen on oltava kantavalla peltoalueella tai lähellä pellon yläreunaa, jos pelto on kalteva. Auman pitää sijaita vähintään 100 m etäisyydellä vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta ja vähintään 5 m etäisyydellä ojasta. Lisäksi tarkistetaan, että auman pohjalle on levitetty vähintään 20 cm nestettä sitova kerros (esim. turvetta), se on peitetty ja ettei siitä ole valumia ympäristöön. Varastointi aumassa on kielletty 1.11.–31.1.
Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi.
Laajennusvalvonta voidaan suorittaa hallinnollisesti samoilla periaatteilla kuin mitä vaatimuksen 1.13 (hukkakaura) kohdalla on kerrottu.
Esimerkki 13:
A) Viljelijä on perustanut keväällä lanta-auman työteknisistä syistä. Aumaa ei ole perustettu oikein (ei pohjaa, ei peitetty).
a. Lannan määrä on 150 m3. Aumasta ei ole havaittu valumia, eikä lähellä ole ojia tai vesistöjä. Laiminlyönti kohdistuu vain kyseiseen lohkoon ja se on korjattavissa levittämällä lanta-auma peltoon syysmuokkauksen yhteydessä. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 0, vakavuus 1, kesto 1 -> kokonaisarvio 1 %
b. Lannan määrä on 230 m3. Aumasta lähimpään valtaojaan on matkaa 150 m ja vesistöön 200 m ja siitä on aiheutunut jonkin verran valumia ympäristöön. Laiminlyönti kohdistuu vain kyseiseen lohkoon ja se on korjattavissa levittämällä lanta-auma peltoon syysmuokkauksen yhteydessä. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, kesto 1 -> kokonaisarvio 3 %.
B) Tilan lantala on liian pieni eläinmäärään nähden.
a. Lantalasta havaittiin tarkastushetkellä tulevan vähäisiä valumia ympäristöön. Alue ei ole pohjavesialuetta, eikä lähellä ole ojia tai vesistöjä. Tilalla on 20 nautaa. Laiminlyönnin vaikutus ulottuu lähiympäristöön ja se on korjattavissa peruskorjaamalla vanha lantala tai rakentamalla uusi. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 3, kesto 3 -> kokonaisarvio 3 %
b. Navetan takana sijaitsevan avonaisen lietesäiliön varastointitilavuus ei ole riittävä lypsylehmien 12 kk lietteen, maitohuoneen pesuvesien ja nuorkarjan virtsan varastointiin. Lisäksi tilan kuivalantala on maapohjainen ja siitä pääsee valumia ympäristöön. Lähistöllä, noin 50 m päässä sijaitsee valtaoja. Laiminlyönnin vaikutus saattaa kohdistua tilan ulkopuolisille alueille, mutta se voidaan korjata lisäämällä lietesäiliötilavuutta ja rakentamalla uusi kuivalantala. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 5, vakavuus 5, kesto 3 -> kokonaisarvio 5 %
C) Tilalla ei ole lantalaa. Lanta varastoidaan maapohjalla. Tila ei sijaitse pohjavesialueella.
a. Lampaita on 27 kpl. Valumia ei ole havaittu, eikä lähellä ei ole ojia tai vesistöjä. Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu kyseiseen tilaan. Laiminlyönti on korjattavissa rakentamalla riittävän tilava lantala. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 3, kesto 3 -> kokonaisarvio 3 %
b. Tilalla on nautoja 10 kpl ja hevosia 3 kpl. Lähistöllä on valtaoja, johon pääsee valumia lannan varastointialueelta. Laiminlyönnin vaikutus ulottuu lähiympäristöön. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5 -> kokonaisarvio 5 %
c. Tilalla on nautoja 20 kpl ja hevosia 5 kpl. Lähistöllä on valtaoja, joka laskee läheiseen vesistöön. Valumat ympäristöön ovat suuria ja pitkäaikaisia. Ympäristöviranomainen on arvioinut laiminlyönnin törkeäksi puoli vuotta aikaisemmin tehdyssä tarkastuksessa. Laiminlyönnin arviointi: tahallinen laiminlyönti. Pääsääntöinen seuraamus on 20 %, mutta laiminlyönnin arvioinnista riippuen seuraamus voi olla jotain 15–100 % väliltä.
D) Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden varastoinnista on päästöjä ympäristöön, vaikka tilavuusvaatimukset täyttyvät
a. Tilalla on lantala, jossa on betonipohja ja 50 cm betoniseinämät. Lantalassa ei ole ajoluiskaa ja betoniseinämän päälle on rakennettu metrin korkeat seinät laudasta (”lauta-aita”). Lantaa on valunut ympäristöön lantalan toiselta sivulta sekä etuosasta. Lähistöllä ei ole valtaojia eikä vesistöjä. Laiminlyönnin vaikutus ulottuu kyseiseen tilaan. Laiminlyönti on korjattavissa rakentamalla vesitiiviit seinät ja ajoluiska lantalaan. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 3, kesto 3 -> kokonaisarvio 3 %
b. Lantalan tyhjennyksestä ei ole huolehdittu ajallaan. Lähistöllä ei ole valtaojia eikä vesistöjä. Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu kyseiseen tilaan ja se voidaan korjata tyhjentämällä lantala riittävän ajoissa. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, kesto 1 -> kokonaisarvio 3 %
2.2 Pysyvistä ruokinta- ja juottopaikoilta tai jaloittelualueita ei ole valumia.
Tarkistetaan, että pysyvät ruokinta- ja juottopaikat ovat katettuja ja tiivispohjaisia ja että niille kertynyt lanta on poistettu riittävän usein. Toiminnallisesti eläinsuojan yhteydessä olevien ulkotarhojen ja jaloittelualueiden pysyviä ruokinta- ja juottopaikkoja ei tarvitse kuitenkaan kattaa.
Tiivispohjaisella tarkoitetaan tiiveydeltään vähintään asfalttia vastaavaa ehjää pintaa, mutta tiivis kerros voi sijaita myös pintaosaa syvemmällä. Pysyvällä ruokinta- ja juottopaikalla tarkoitetaan ulkotarhoissa ja laitumilla sijaitsevia ruokinta- ja juottopaikkoja, joilla eläimiä ruokitaan säännöllisesti ja joiden sijoituspaikka ei laidunkauden aikana muutu. Vaatimus on voimassa 1.1.2016 lähtien.
2015 tarkastetaan, että jaloittelutarhoista tai kotieläinsuojista ei ole näkyviä valumia pinta- tai pohjavesiin. Välittömästi eläinsuojan yhteydessä olevien jaloittelualueiden valumavedet on kerätty talteen ja varastoitu vesitiiviissä säiliöissä.
Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi.
Esimerkki 14:
Tilalla kasvatetaan ylämaankarjaa ulkona ympärivuotisesti. Yhdellä laitumista on katettu pysyvä ruokinta- ja juottopaikka, jossa ei kuitenkaan ole vesitiivistä pohjaa (alue on maapohjainen). Lantaa poistetaan alueelta, mutta osa lannasta jää maahan ja siten siitä aiheutuu päästöjä ympäristöön. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 3, kesto 3 -> kokonaisarvio 3 % (2015 ei tule vielä seuraamusta)
Esimerkki 15:
Jaloittelutarhasta on havaittu valumia valtaojaan, joka laskee läheiseen lampeen. Ympäristöviranomainen on lausunnossaan arvioinut laiminlyönnin merkittäväksi. Laiminlyönti on korjattavissa kiinnittämällä enemmän huomiota jaloittelutarhan rakenteisiin ja kuivittamiseen. Laiminlyönti kohdistuu kyseiseen tilaan ja sen lähiympäristöön. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 5, kesto 3 -> kokonaisarvio 5 %
2.3 Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on otettu talteen ja käsitelty asianmukaisesti.
Tarkastetaan valvonnan yhteydessä, että säilörehun puristenestettä on käsitelty asianmukaisesti (neste otettu talteen ja estetty valumat) ja että säilörehupaaleista ei pääse valumaan puristenestettä ympäristöön.
Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi.
Esimerkki 16:
A. Tarkastuskäynnillä on havaittu vanhasta säilörehuaumasta puristenestevalumia. Kasvusto on kuollut ympäriltä. Lähistöllä ei ole valtaojia ja vesistöjä. Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu kyseiseen tilaan ja ulottuu seuraavaan kasvukauteen. Laiminlyönti on korjattavissa ajamalla säilörehuauma pois. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 -> kokonaisarvio 1 %
B. Tarkastuskäynnillä havaitaan valumia säilörehuaumasta. Auma on tehty navetan lähettyville asfaltille ja siinä on reunat betonista, mutta puristenestekaivo on täyttynyt ja valumia on tullut ympäristöön. Auma sijaitsee aivan joen varressa, jossa kasvusto on kellastunut. Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu lähiympäristöön. Laiminlyönti on korjattavissa huolehtimalla puristenestekaivon tyhjennyksistä ajoissa. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 5, kesto 3 -> kokonaisarvio 5 %
2.4 Lannoitteita on käytetty asetuksen 1250/2014 10 § ja 11 § mukaisesti
Tilalla tarkastetaan, että lannoitteet on levitetty siten, ettei niistä aiheudu valumia vesiin eikä pohjamaan tiivistymisen vaaraa. Peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on vähintään 15 %, lietelannan, virtsan ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen muulla tavoin kuin sijoittamalla on aina kielletty. Kalteville peltolohkon osille levitettävät muut lannat ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan kahdentoista tunnin sisällä levityksestä. Tukisovelluksen karttaosiossa on taso 15 % kaltevuuksista.
Tarkastetaan, ettei lannoitteita ole levitetty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita ei saa levittää 1.11.–31.3 välisenä aikana. Kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanista lannoitevalmistetta saa 15.9. eteenpäin levittää vain sijoittamalla, ellei kyseessä ole syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannan levitys. Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä, lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä.
Tarkastetaan lohkomuistiinpanoista, että lannoituksessa on huomioitu keskimääräinen satotaso, viljelyvyöhyke, kasvinvuorotus ja maalaji. Tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältävissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän kokonaistypen määrä ei saa ylittää 170 kg kokonaistyppeä/ha/vuosi. Liukoisen typen vuotuiset enimmäismäärät (kg/ha) eri kasveille on esitetty asetuksen 1250/2014 11 §:ssä. Jos liukoisen typen lannoitusmäärä ylittää 150 kg/ha vuodessa, tarkistetaan, että lannoitus on tehty vähintään kahdessa erässä ja levittämisen välinen aika on vähintään 2 viikkoa. Tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä saa 1.9. alkaen olla enintään 35 kg/ha. Syksyllä levitetty liukoinen typpi huomioidaan kokonaisuudessaan osana seuraavan viljelykasvin lannoitusta. Lannoitusmäärät lasketaan talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä.
Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi, lukuun ottamatta laiminlyöntiä, joka aiheutuu siitä, että lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita on levitetty 1.11.–31.3 välisenä aikana.
Esimerkki 17:
A) 50 ha tilalla on käytetty lantaa lannoitteena 25 ha alalla. Kolmelle lohkolle, joiden pinta-ala on yhteensä 5 ha, on levitetty kokonaistyppeä lannassa 200 kg/ha. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 3, jatkuvuus 1 -> kokonaisarvio 3 %
B) 50 ha tilalla on käytetty lantaa lannoitteena 25 ha alalla. Kuudelle lohkolle, joiden pinta-ala on yhteensä 15 ha, on levitetty kokonaistyppeä lannassa 200 kg/ha. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 5, vakavuus 5, jatkuvuus 1 -> kokonaisarvio 5 %
C) 50 ha tilalla on käytetty lantaa lannoitteena 25 ha alalla. Yhdelle 0,5 ha lohkolle on levitetty kokonaistyppeä lannassa 180 kg/ha. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 0, vakavuus 0, jatkuvuus 0 -> varhainen varoitus
D) 50 ha tilalla on käytetty lantaa lannoitteena 25 ha alalla. Kunnan ympäristöviranomainen on käynyt tilalla ja todennut, että kolmelle lohkolle, joiden pinta-ala on yhteensä 5 ha, lantaa on levitetty joulukuussa lumipeitteen päälle. Laiminlyönnin arviointi: tahallinen laiminlyönti. Pääsääntöinen seuraamus on 20 %, mutta laiminlyönnin arvioinnista riippuen seuraamus voi olla jotain 15–100 % väliltä.
2.5 Kaikista lantalajeista, joita syntyy yli 25 m³ vuodessa, on voimassaoleva lanta-analyysi
Tarkastetaan, että kaikista lantalajeista, joita tilalla syntyy vuoden aikana yli 25 m³, on voimassa oleva lanta-analyysi. Lanta-analyysin tulee olla tarkastushetkellä voimassa.
Analyysissä on oltava määritettynä lannan sisältämä liukoinen typpi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori, jos lanta-analyysi on tehty 1.4.2015 tai sen jälkeen. Jos lanta-analyysi on tehty ennen 1.4.2015, siinä on oltava määritettynä lannan sisältämä kokonaistyppi ja liukoinen typpi.
Jos lanta-analyysi puuttuu tai se on vanhentunut, merkitään laiminlyönti pöytäkirjaan. Pääsääntöinen seuraamus on 3 %. Jos analyysi on vanhentunut korkeintaan yhden vuoden, voidaan antaa 1 % seuraamus.
Varhaista varoitusta ei voi käyttää.
Esimerkki 18:
A) Tilalla oli lanta-analyysi vanhentunut keväällä. Laiminlyönnin vaikutus koskee kyseistä tilaa ja on korjattavissa ottamalla uusi näyte. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 -> kokonaisarvio 1 %
B) Tilalla ei ole lainkaan lanta-analyysia, vaikka lantaa syntyy vuodessa yli 100 m3. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, kesto 1 -> kokonaisarvio 3 %
2.7 Muut huomiot.
Vaatimusryhmä 3. Lintudirektiivin noudattaminen (VNA 7/2015)
Lintudirektiivin noudattaminen tarkastetaan kaikilta Mavin täydentävien ehtojen otannoissa olevilta tiloilta, joilla on valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvia alueita, luonnonsuojelulain 1096/1996 24 § mukaisia suojelualueita, 25 § mukaisia rauhoitettuja alueita tai 47 § mukaisia erityisesti suojeltavien lintulajien esiintymispaikkoja (vaatimukset 3.1–3.3 ja 3.6). Jos tilalla on Natura-aluetta, koskevat sitä vaatimukset 3.1–3.6. Jos tilalla ei ole em. alueita, merkitään pöytäkirjaan rasti kohtiin Ei koske tilaa. Valvontakarttojen Natura-rajaukset tulee tarkastaa ennen tilalle menoa. Suojelualueet ovat yleensä merkittynä maastoon. Kaikista lintudirektiivin laiminlyönneistä ilmoitetaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle.
3.1 Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla tilan maatalousmaalla ei ole suoritettu toimenpidettä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen.
Suomessa on kuusi valtakunnallista luonnonsuojeluohjelmaa (soiden, lintuvesien, harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien suojeluohjelmat). Uusia suojelualueita perustetaan luonnonsuojeluohjelmien pohjalta.
Tilalla tarkistetaan, mikäli sillä on valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvia alueita tilan maatalousmaalla, että alueella on noudatettu toimenpiderajoituksia eikä alueen suojelun tarkoitusta ole vaarannettu.
Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää.
3.2 Luonnonsuojelulain 1096/1996 24 § mukaisen suojelualueen tai 25 § mukaisen alueen rauhoitusmääräyksiä on noudatettu.
Tilalla tarkastetaan, mikäli sillä on perustettuja luonnonsuojelualueita tai määräaikaisesti rauhoitettuja alueita maatalousmaalla, että alueiden rauhoitusmääräyksiä on noudatettu eikä suojeltua tai rauhoitettua aluetta ole merkittävästi heikennetty.
Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää.
3.3 Muita erityisesti suojeltavien lintulajien kannalta tärkeitä esiintymispaikkoja ei ole merkittävästi heikennetty.
Tilalla tarkastetaan, mikäli sillä on luonnonsuojelulain 1096/1996 47 § mukaisia erityisesti suojeltavien lintulajien kannalta tärkeitä esiintymispaikkoja, ettei alueita ole merkittävästi heikennetty.
Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää.
3.4 Natura 2000 -verkostoon valinnan perusteena olevia lintulajeja tai niiden elinympäristöjä ei ole merkittävästi heikennetty.
Tarkistetaan, ettei Natura-alueen suojelun perusteena olevia lintulajeja tai niiden elinympäristöjä ole merkittävästi heikennetty.
Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää.
3.5 Toimenpiteistä, jotka saattavat merkittävästi heikentävää Natura 2000 –verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, on tehty ilmoitus ELY-keskukselle.
Jos tilan maatalousmaalla sijaitsevalla Natura-alueella on tehty toimenpiteitä, jotka saattavat merkittävästi heikentää alueen luonnonarvoja, tarkistetaan että toimenpiteestä on ilmoitettu vähintään 30 vrk ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ELY-keskukselle.
Jos ELY-keskus on kieltänyt toimenpiteeseen ryhtymisen tai rajoittanut sitä, tarkistetaan että kieltoa tai rajoituksia on noudatettu.
Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää.
3.6 Muut huomiot.
Vaatimusryhmä 4. Luontodirektiivin noudattaminen (VNA 7/2015)
Valvonta kohdistuu Natura-alueilla oleviin valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluviin alueisiin, luonnonsuojelulain 1096/1996 24 § ja 25 § mukaisiin alueisiin, luontotyyppeihin tai lajeihin (luontodirektiivin liitteet I ja II). Mavi toimittaa ELY-keskuksille tiedon tiloilla esiintyvistä luontodirektiivin liitteiden I ja II luontotyypeistä tai lajeista. Valvontakarttojen Natura-rajaukset tulee tarkastaa ennen tilalle menoa. Kaikista luontodirektiivin laiminlyönneistä ilmoitetaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle.
4.1 Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla tilan maatalousmaalla ei ole suoritettu toimenpidettä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen.
Tilalla tarkistetaan, mikäli sillä on valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvia Natura-alueita tilan maatalousmaalla, että alueella on noudatettu toimenpiderajoituksia eikä alueen suojelun tarkoitusta ole vaarannettu.
Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää.
4.2 Natura 2000 -verkostoon kuuluvan luonnonsuojelulain 1096/1996 24 § mukaisen suojelualueen tai 25 § mukaisen alueen rauhoitusmääräyksiä on noudatettu.
Tilalla tarkastetaan, mikäli sillä on perustettuja luonnonsuojelualueita tai määräaikaisesti rauhoitettuja Natura-alueita tilan maatalousmaalla, että alueiden rauhoitusmääräyksiä on noudatettu eikä suojeltua tai rauhoitettua aluetta ole merkittävästi heikennetty.
Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää.
4.3 Natura 2000 -alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä (luontodirektiivin liite I) ei ole merkittävästi heikennetty.
Tilalla tarkastetaan, ettei luontotyyppejä ole hävitetty tai heikennetty. Laiminlyönti voi olla esimerkiksi pelloksi raivattu luontodirektiivin liiteen I mukainen luontotyyppi.
Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voida käyttää.
4.4 Natura 2000 -alueen valinnan perusteena olevia lajeja (luontodirektiivin liite II) ei ole merkittävästi heikennetty.
Tilalla tarkastetaan, ettei Natura -alueen valinnan perusteena olevia luontodirektiivin liitteen II lajeja ole hävitetty tai heikennetty. Laiminlyöntejä voivat olla lannan aumaaminen esiintymisalueella, esiintymispaikan hävittäminen tai lajien siirtäminen toisaalle.
Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voida käyttää.
4.5 Toimenpiteistä, jotka saattavat merkittävästi heikentävää Natura 2000 –verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, on tehty ilmoitus ELY-keskukselle.
Tarkistetaan, että jos tilan maatalousmaalla sijaitsevalla Natura-alueella on tehty toimenpiteitä, jotka saattavat merkittävästi heikentää sen luonnonarvoja, toimenpiteestä on ilmoitettu vähintään 30 vrk ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ELY-keskukselle.
Jos ELY-keskus on kieltänyt toimenpiteeseen ryhtymisen tai rajoittanut sitä, tarkistetaan että kieltoa tai rajoituksia on noudatettu.
Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voida käyttää.
4.6 Muut huomiot.
Vaatimusryhmä 5. Pysyvän laitumen säilyttäminen (VNA 25/2015)
5.1 Jos pysyvä laidun on siirretty muuhun käyttöön, on siirtämiselle haettu tarvittaessa ennakkolupa
Ennen tilakäyntiä tarkastetaan onko tilalla ollut vuonna 2014 pysyviä laitumia ja onko aloissa tapahtunut muutoksia vuoden 2015 ilmoitettuihin aloihin verrattuna.
Tilalla tarkastetaan onko pysyviä laitumia siirretty muuhun käyttöön ja onko siirtämiselle haettu kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta lupa.
Lupaa ei tarvita, jos
- vuonna 2014 ilmoitetut pysyvät laitumet on ilmoitettu vuonna 2015 nurmena
- viljelijä ei hae perustukea, viherryttämistukea, EU:n nuoren viljelijän tukea, peltokasvipalkkiota tai EU:n eläinpalkkioita vuonna 2015
- pysyvän laitumen lohkolla on ollut jokin seuraavista ympäristötuen erityistukisopimuksista, mutta lohko on siirtynyt muuhun käyttöön vuonna 2015:
- sopimus suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta, kun lohkoille on ilmoitettu kasviksi erityistukisopimus, pysyvä laidun
- sopimus monivaikutteisen kosteikon hoidosta, kun lohkoille on ilmoitettu kasviksi erityistukisopimus, pysyvä laidun
- sopimus luonnon ja maiseman monimuotoisuudesta, kun lohkoille on ilmoitettu kasveiksi pysyvät kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja laidunnurmet tai luonnonlaidun ja –niitty tai hakamaa avoin tai erityistukisopimus, pysyvä laidun
- sopimus perinnebiotoopin hoidosta, kun lohkoille on ilmoitettu kasviksi luonnonlaidun ja –niitty tai hakamaa avoin tai erityistukisopimus, pysyvä laidun
- ympäristötuen erityistukisopimus priorisoiduille luonnonlaitumille (Ahvenanmaa)
- ympäristötuen erityistukisopimus tiettyihin toimiin luonnonlaitumille (Ahvenanmaa)
- pysyvä laidun on metsitetty ympäristöön soveltuvalla tavalla
- pysyvä laidun on siirretty muuhun käyttöön ennen 8.1.2015
Laiminlyöntinä pidetään sitä, että viljelijä on siirtänyt ilman lupaa pysyvän laitumen muuhun käyttöön esimerkiksi pelloksi (pois lukien edellä mainitut hyväksyttävät syyt luvan puuttumiselle). Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää.
5.2 Pysyvän laitumen ennakkoluvan ehtoja on noudatettu.
Jos viljelijä on hakenut ennakkoluvan pysyvän laitumen siirtämiseksi muuhun käyttöön, tarkistetaan, että luvan ehtoja on noudatettu.
Laiminlyöntinä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että viljelijä ei ole muuttanut pysyväksi laitumeksi alaa ennakkoluvan mukaisesti. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää.
Peltovalvontaohje 2015kesäkuu16.6.2015