Kasvulohkojen rajat ja pinta-alat, todettu kasvi sekä viherryttämisen monipuolistamisen kasvi, jos se on eri, mittaustapa ja kasvulohkon kehämittaa mahdollisesti vähentävä määrä kirjataan Tukisovellukseen. Myös havaitut tukikelvottomat alueet tallennetaan. Kasvulohkojen yhteenlasketun mitatun alan on oltava sama kuin peruslohkon mitattu ala.
19.1 Valvonnassa käytettävät mittapoikkeamat ja -laitteet
Kasvulohkojen pinta-ala on tarvittaessa määritettävä valvonnassa digitaalisesta kartta-aineistosta tai GPS-laitteella maastossa (VNA 712/2015 4 §). Mittanauhaa voidaan käyttää vain tarkistusmittauksiin, esimerkiksi ojan, suojakaistan tai tien leveyden mittaamiseen.
Mittalaitteille on määritelty erilaisia toleransseja eli mittapoikkeamia laitteiden tarkkuuden mukaan. Mittapoikkeama on joko positiivista tai negatiivista ja sillä on tarkoitus kattaa sekä mittalaitteesta että mittaajasta aiheutuvat virheet. Sallitut mittapoikkeamat lasketaan aina mitatusta pinta-alasta kehämitan avulla.
Mittapoikkeamaa käytetään aina, kun mittaus tehdään maastossa tai sähköisesti maastohavaintojen perusteella, määritettäessä kasvulohkon hyväksyttävää alaa. Mittapoikkeamaa sovelletaan ilmoitetulla kasvulohkolla, vaikka valvonnassa todettaisiin lohkolla ilmoittamaton tukikelvoton alue, saareke, oja tai kasvulohko. Mittapoikkeamasta johtuen peruslohkon pinta-alan ja hyväksyttyjen kasvulohkojen summan välillä voi olla eroa.
Mittapoikkeamaa ei voida soveltaa seuraavissa tilanteissa:
• hallinnollisessa valvonnassa, jossa mittaus on tehty kartta-aineistosta käymättä lainkaan paikalla.
• peruslohko on jouduttu jakamaan valvonnassa.
• valvonnassa todetuilla ilmoittamattomilla tukikelvottomilla aloilla, kuten tilapäisesti viljelemättömillä aloilla.
Lohkon sisällä olevia ojia, saarekkeita ja muita tukikelvottomia alueita ei lasketa mukaan mittapoikkeamaan. Ojaa ei voida ottaa mukaan kehämittaan siinäkään tapauksessa, että oja olisi toisesta päästä kiinni lohkon ulkoreunassa.
Mittapoikkeama voi olla enintään 0,75 metrin levyiseen vyöhykkeeseen perustuva poikkeama, kun mittaus tehdään näytöltä uusimman ilmakuvan avulla. Mittapoikkeama voi olla kuitenkin enintään 1,00 ha. (VNA 712/2015 5 §)
Mittapoikkeama voi olla enintään 0,50 metrin vyöhykkeeseen perustuva poikkeama mitattaessa GPS-laitteella. Mittapoikkeama voi olla GPS-mittauksissa aina kuitenkin enintään 1,00 ha.
Lohkon mittaus GPS-laitteella tallennetaan Tukisovelluksessa digitoinnin korjauspyyntöä tehtäessä kohtaan Lohko mitattu GPS-laitteella.
Vastaavasti lohkon osittainen GPS-mittaus tallennetaan Tukisovelluksessa digitoinnin korjauspyyntöä tehtäessä kohtaan Lohko mitattu osittain GPS-laitteella.
Tukisovelluksessa on neljä erilaista mittaustapaa, joita käytetään seuraavasti:
07 = mittaus ilman toleransseja, kun todetaan ilmoittamaton tukikelvoton (myös tilapäisesti viljelemätön) kasvulohko, tai valvonnassa on tehty peruslohkojako.
08 = koko kasvulohkon mittaus GPS-laitteella. Tukisovellus laskee lohkolle toleranssin (0,50 * kehämitta).
09 = mittaus sähköisesti näytöltä. Tukisovellus laskee lohkolle toleranssin (0,75 * kehämitta).
11 = kaukokartoitus, mittaus satelliitti- tai ilmakuvalta. Tukisovellus laskee lohkolle toleranssin (0,75 * kehämitta).
Jos lohko on mitattu osittain GPS-laitteella ja osittain sähköisesti näytöltä, käytetään sitä
mittaustapaa, jolla on mitattu suurin osa kasvulohkon kehämitasta. (VNA 712/2015 5 §)
Mittaustapaa 11 saa käyttää vuonna 2015 vain kaukokartoituksen urakoitsija valvonta-ajolla 6012.
Seuraavat GPS-laitteet täyttävät riittävän, valvonnassa edellytettävän mittatarkkuuden:
– Topcon GRS-1
– Topcon GMS-2
– Trimble GeoXT
– Trimble GeoXH
– Trimble ProXR
– Trimble GeoXT6000
– Trimble GeoXH6000
Valvonnoissa käytettävissä GPS-mittalaitteissa on käytössä joko reaaliaikainen korjaus tai jälkilaskentamenetelmä. Näillä menetelmillä korjataan satelliittien avulla mitattujen koordinaattipisteiden sijainti tarkemmaksi. Korjauspalvelu perustuu eri puolilla Suomea oleviin tukiasemiin.
Reaaliaikaisessa laskennassa lopulliset koordinaatit saadaan heti maastossa käyttöön, kun taas jälkikäsittelyyn perustuvassa menetelmässä lopulliset koordinaatit saadaan käyttöön toimistolla erillisellä jälkilaskentaohjelmalla laskemalla. Jälkilaskenta mahdollistaa GPS-mittauksen luotettavan tuloksen myös sellaisissa maastonkohdissa (esimerkiksi metsänreunat), joissa reaaliaikainen korjaus ei aina toimi. Myös reaaliaikainen korjaus voidaan tarvittaessa jälkikorjata. Korjauspalveluna suositellaan käytettäväksi VRS-palvelua tai -jälkilaskentaa.
19.2 Kehämitan määrittäminen
Kehämitta täytyy määrittää jokaiselle kasvulohkolle erikseen. Kasvulohkoa piirrettäessä Tukisovelluksen laskema kehämitta ei aina ole se, jota voidaan käyttää toleranssin määrittämiseksi. Jos lohkon kehämittaan sisältyy esimerkiksi tie, oja tai kapea pusikoitunut suikale, ei niitä saa laskea kehämittaan mukaan. Tällaisissa tapauksissa se osa lohkon ympärysmitasta, jota ei voida laskea mukaan kasvulohkon kehämittaan, täytyy määrittää erikseen ja kirjata se sille varattuun kohtaan Tukisovelluksessa. Tukisovellus ottaa silloin huomioon vähennyksen toleranssin laskemisessa automaattisesti. Kehämitan määrittäminen eri tapauksissa selviää seuraavista esimerkkikuvista. Kehämitta on mitattava ja tallennettava vähintään metrin tarkkuudella.
Kuva 1. Kehämitta mitataan lohkon reunojen mukaan.
Kuva 2. Tiealue ja tonttimaa voidaan hyväksyä kasvulohkon kehämittaan silloin, kun tien päässä on rakennus tai selvä alue. Pelkkä kääntöpaikka ei riitä. Yllä olevilla lohkoilla kehämitat voidaan hyväksyä sellaisenaan.
Kuva 3. Peruslohkolla on yksi kasvulohko ja lohkon sisällä kehämitassa mukana oleva oja. Ojaa, tietä, aitaa tms. ei saa mitata mukaan kehämittaan. Ojan tms. kehämitta on mitattava Tukisovelluksessa erikseen ja kirjattava vähennettävä pituus sille varattuun kohtaan.
Kuva 4. Samalla lohkolla kuin kuvassa 2, on nyt kaksi kasvulohkoa, jotka rajautuvat peruslohkon kehämitassa mukana olevaan ojaan. Kasvulohkojen kehämittoja ei tarvitse muuttaa.
Kuva 5. Peruslohkolla on kaksi kasvulohkoa. Kasvulohkon A kehämittaa täytyy korjata poistamalla siitä oja, mutta kasvulohkon B kehämittaa ei tarvitse muuttaa.
Kuva 6. Kasvulohkon keskellä on saareke tai toinen kasvulohko. Saarekkeen tai toisen sisällä olevan kasvulohkon kehää ei huomioida ympäröivän kasvulohkon kehämitassa. Sovellukseen ei tässä tapauksessa tarvitse muuttaa kehämittaa.
Kuva 7. Peruslohkolla on kaksi kasvulohkoa. Raja on metsäsaarekkeessa. Jos kasvulohko rajoittuu saarekkeeseen, kehämitta mitataan saarekkeen ulkoreunaa pitkin.
Kuva 8. Viljalohko juurikaslohkon reunoilla, mutta viljalohko on U:n muotoinen. Viljalohko mitataan U:n muotoisena eli valkoinen viiva tulee mukaan viljalohkon kehämittaan.
Kuva 9. Reunaviivan yhteydessä olevat pusikoituneet sarkaojat poistetaan kehämitasta. Kuvassa oikea kehämitta näkyy paksulla viivalla. Vähennettävä pituus tallennetaan Tukisovellukseen sille varattuun kohtaan.
Peltovalvontaohje 2015kesäkuu16.6.2015