28.1 Kasvilajiryhmät ja tukityypit
Kasvilajiryhmien muodostuminen
Jokaisessa tuessa tukitasoltaan erilaisista kasveista muodostetaan omat kasvilajiryhmänsä.
Perustuessa ja nuorten viljelijöiden tuissa (EU ja kansallinen) on kussakin vain yksi kasvilajiryhmä.
Peltokasvipalkkiossa kasvilajiryhmät muodostuvat seuraavasti:
a) Valkuaiskasvit
b) Ruis
c) Sokerijuurikas
d) Tärkkelysperuna
e) Avomaanvihannekset
Ympäristökorvauksessa kasvilajiryhmät muodostuvat seuraavasti:
a) Ravinteiden tasapainoinen käyttö (pelto- ja puutarhakasvit omina ryhminään)
b) Lietelannan sijoittaminen peltoon
c) Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen
d) Valumavesien hallinta
a. Säätösalaojat
b. Säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys
e) Ympäristönhoitonurmet
a. Suojavyöhykenurmet (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään)
b. Monivuotiset ympäristönurmet
c. Luonnonhoitopeltonurmet (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään)
f) Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
a. 20 % tilan sitoumusalasta (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään)
b. 40 % tilan sitoumusalasta (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään)
c. 60 % tilan sitoumusalasta (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään)
d. 80 % tilan sitoumusalasta
g) Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla (yksi- ja monivuotiset puutarhakasvit omina ryhminään)
h) Peltoluonnon monimuotoisuus
a. Viherlannoitusnurmet
b. Kerääjäkasvit
c. Saneerauskasvit
d. Monimuotoisuuspellot (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään)
i) Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu
a. Menetelmäryhmä 1
b. Menetelmäryhmä 2
j) Erityisympäristötukisopimuksista muodostetaan omat kasvilajiryhmänsä sopimuksittain
Luonnonmukaisen tuotannon korvauksessa kasvilajiryhmät muodostuvat seuraavasti:
a) Kasvinviljelytila
b) Kotieläintila
c) Avomaan vihannesten viljelyala
Luonnonhaittakorvauksessa ja kotieläinkorotuksessa kasvilajiryhmät muodostuvat tukialueittain AB ja C.
Yleisessä hehtaarituessa ja pohjoisessa hehtaarituessa on vain yksi kasvilajiryhmä. Nuorten viljelijöiden tuessa ja sokerijuurikkaan kansallisessa tuessa kasvilajiryhmät muodostuvat tukialueittain C2, C3 ja C4.
28.2 Kasvilajin vaikutus valvontatulokseen
Kasvilajiryhmittäisessä tarkastelussa kasvilajin muutokset ryhmän sisällä ovat sallittuja, mutta kasvilajiryhmien välil¬lä muutokset eivät ole mahdollisia. Jos valvonnassa kasvulohkolla todetaan eri kasvilajiryhmän kasvi kuin mitä sille on ilmoitettu, kasvulohko hylkäytyy niiden tukien osalta, joissa havaittu kasvi ei ole tukikelpoinen. Valvonnan seurauksena ei voi saada tukea, jota lohkolle ei ole haettu, vaikka lohkolla todettaisiin tukeen oikeuttava kasvi.
Poikkeuksena edelliseen on viherryttämistuki, jossa tuen ehtojen noudattaminen lasketaan kasvilajiryhmittäin. Tuen määrä ei riipu kasvilajiryhmästä.
Valvonnan eri tilanteissa todettavia kasvikoodeja, niiden muutoksista aiheutuvia seuraamuksia ja muita toimenpiteitä selvennetään ohjeen Valvonnan kasvikoodit -liitteen esimerkeissä.
Viimeisen kylvöpäivän jälkeen kylvetyllä tai istutetulla lohkolla ei ole noudatettu täydentävien ehtojen hyvän maatalouskäytännön vaatimuksia eikä kansallisten tukien tuotantotavan edellytyksiä. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin ne satoa kyseisenä vuonna tuottavat avomaavihannesten alat, joiden myöhäisestä kylvöstä on ilmoitettu kuntaan 31.12. mennessä.
Jos valvonnassa todetaan pohjoisessa hehtaarituessa matalamman tukitason kasvia, mitä on ilmoitettu, aiheuttaa se 20 % leikkauksen todetun kasvin tukeen virheellisesti ilmoitetun pinta-alan osalta. Sovellus laskee leikkauksen automaattisesti, kun kasvulohkolle tallennetaan puute ko. kohtaan. Puute todetaan vain silloin, kun koko kasvulohko on ilmoitettu virheellisesti korkeamman tukitason kasviksi.
28.3 Seuraamusten laskentajärjestys
Maksettavasta tuesta vähennetään ensimmäisenä pinta-alaseuraamukset ja sen jälkeen tukiehtopuutteet. Jos tilalle tulee seuraamus maatalousmaan ilmoittamatta jättämisestä, vähennetään siitä aiheutuva seuraamus näiden jälkeen. Viimeisenä vähennetään täydentävien ehtojen seuraamukset. (Asetus (EU) N:o 809/2014 6 artikla)
Kansallisissa tuissa tuotantotapaan liittyvät seuraamukset vähennetään ennen pinta-alaan liittyviä seuraamuksia. (Laki 1559/2001 19 §)
28.4 Maatalousmaan ilmoittamisvelvoite
Jos valvonnassa todetaan, että kaikkea maatalousmaata (erillisiä peruslohkoja) ei ole tukihaussa ilmoitettu ja ilmoitetun alan ja todetun alan (= ilmoitettu + niiden lohkojen ala, joita ei ole ilmoitettu) välinen erotus on yli 3 %, leikataan kaikkia EU:n kokonaan ja osittain rahoittamia pinta-alatukia enintään 3 prosentilla. (Asetus (EU) N:o 640/2014 16 artikla) Ilmoittamattomaksi pinta-alaksi lasketaan vain ilmoittamattomat erilliset peruslohkot. Kaikilta ilmoittamattomilta maatalousmaan aloilta (myös alle 0,05 ha aloilta) on kuitenkin tarkastettava täydentävien ehtojen noudattaminen.
Seuraamusprosenttia määritettäessä on otettava huomioon ilmoittamatta jättämisen vakavuus. Vähäinen yli 3 %:n ylittävä ala aiheuttaa 1 %:n seuraamuksen. Jos ilmoittamaton ala on pinta-alaltaan merkittävä tai alueella on rikottu täydentäviä ehtoja, tulee käyttää 2-3 % seuraamusta.
28.5 Ilmeisen virheen ja poikkeuksellisten sääolojen huomioiminen valvonnassa
Paikalla tehtävän tarkastuksen tai ristiintarkastusten aikana havaitut ilmeiset virheet on määritelty komission työasiakirjassa agr 49533/2002. Ilmeisestä virheestä ja sen korjaamismahdollisuudesta on ohjeistettu enemmän Maaseutuviraston antamassa hallinnollisessa ohjeessa. (Viljelijätukihakemusten ja eräiden ELY-keskuksiin toimitettavien tukihakemusten käsittelyn hallinnolliset ohjeet (dnro 591/55/2013)) Jos valvonnassa havaitaan ilmeinen virhe, täytyy asiasta ilmoittaa kuntaan.
Poikkeukselliset sääolot voivat vaikeuttaa viljelytoimien suorittamista. Jatkuvien sateiden tai tulvien takia voi esimerkiksi sadonkorjuu- tai niittotoimenpiteiden suorittaminen estyä. Valvonnassa hoitotoimenpiteiden laiminlyönnistä ei aiheudu seuraamusta, jos asianmukainen ilmoitus (lomake 145 tai 118 tai vapaamuotoinen ilmoitus) on jätetty ja alueella on tosiasiallisesti ollut poikkeukselliset sääolot.
28.6 Tuen takaisinperintä ja seuraamukset aiemmille vuosille
Tänä vuonna takautuvat seuraamukset koskevat ainoastaan pinta-aloja.
Jos valvontavuonna todettu pinta-alavirhe on ollut olemassa samanlaisena aiempinakin vuosina, perusteettomasti maksetut tuet peritään takaisin korkeintaan neljältä edeltävältä vuodelta, ts. vuonna 2015 voidaan takaisinperintää tehdä vuoteen 2011 asti. (Asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 3 artikla)
Mikäli valvontaa täytyy laajentaa, tila viedään oman otannan valvonta-ajoille tarvittaville edellisille vuosille (ajot 6020, 6021, 6022, 6023) tukityypeille 1170, 1181, 1420, 1540, 1545, 2040, 2042, 2044, 2045, 2046, 2047, 2048, 2049, 2050 ja 2350 sekä kansallisten tukien osalta tukityypeille 1620, 1625, 1630, 1780, 1741, 1750 ja 1770. Muun muassa tilan valvontatiedot edellisten vuosien osalta on selvitettävä ennen ajolle vientiä.
Tukisovellukseen täytyy tallentaa tieto siitä, että valvonta laajennetaan edeltäviin vuosiin. Tällöin ei tarvitse täyttää valvontapöytäkirjan tarkistuslistausta edeltäviltä vuosilta. Edeltäviltä vuosilta tulostetaan ja lähetetään kasvulohkokohtaiset tulokset 1B ja valvonnan tulos 1D.
Takautuvien pinta-ala seuraamusten arviointi
Vaikka lähtökohta on se, että pinta-alavirhe on ollut olemassa jo aiempina vuosina, tulee viranomaisella kuitenkin olla selkeät perusteet ja näyttö asiasta. Näyttönä edellisvuosien osalta voidaan pitää sitä, jos lohkolla kasvaa metsää tai usean vuoden ikäistä vesakkoa. Myös maatalousmaan poistumisen muuhun käyttöön (esim. tonttimaa tai tiealue) voidaan katsoa olevan selkeä näyttö. Peruslohkon alaan digitoidut, lohkon sisällä olevat viljelemättömät saarekkeet ovat myös selkeitä takautuvuuden aiheuttajia. Takaisinperinnän ei aina tarvitse tapahtua 4 vuotta taaksepäin, vaan se voidaan ulottaa koskemaan edeltäviä 1–4 vuotta tilanteen ja näytön mukaan.
Karttatarkastelua voidaan tarvittaessa käyttää apuna arvioitaessa valvonnan laajentamista aiempiin vuosiin. Kun näyttö on selkeä maastohavaintojen perusteella, karttatarkastelua ei tarvitse tehdä. Jos maastossa voidaan esimerkiksi todeta, että tukikelpoiseksi ilmoitettu ala on ollut viljelemätöntä aiemmat 4 vuotta, tuki on perittävä takaisin 4 vuodelta riippumatta siitä, miltä ilmakuva näyttää.
Jos maastohavaintojen perusteella näyttö ei ole selkeä, voidaan tarkastella aiempia ilmakuvia. Jos uusin ilmakuva on otettu alle 4 vuotta sitten, takautuva seuraamus voidaan rajata ilmakuvan ottovuoteen, mikäli virhe ei näy aiemmalla ilmakuvalla.
Takaisinperintää aiempiin vuosiin ei tehdä, jos peruslohko on ollut valvonnassa edeltävinä vuosina ja viljelijä on käyttänyt valvonnan jälkeen valvonnassa mitattua pinta-alaa eikä lohkolla ole tapahtunut muutoksia. Takaisinperintä voidaan tehdä, jos viljelijä ei ole käyttänyt valvonnassa mitattua peruslohkon pinta-alaa tai lohkolla on tapahtunut pinta-alaan vaikuttavia muutoksia edellisen valvonnan jälkeen. Takaisinperintä ulotetaan vain niihin vuosiin kuin lohkot ovat olleet tuenhakijan hallinnassa.
Pinta-alavirheissä takaisinperintä voidaan katkaista aiempaan valvontaan siinä tapauksessa, että kyseisen lohkon pinta-ala on valvottu edeltävinä vuosina joko peltovalvonnassa tai pinta-alaristiintarkastuksessa. Jos edellinen valvonta on kohdistunut muuhun kuin kyseisen lohkon pinta-alaan, se ei katkaise takaisinperintää. Esimerkiksi tukiehtoihin kohdistunut ristiintarkastusvalvonta, talviaikainen asiakirjavalvonta tai eläintiheyteen kohdistuva ristiintarkastusvalvonta ei katkaise pinta-alavirheestä aiheutuvaa takaisinperintää.
Esimerkki 28
A) Lohkolle on perustettu tie, jota ei näy 2 vuotta vanhalta ilmakuvalta, eikä ole näyttöä tien olemassa olosta edelliseltä vuodelta. Valvontaa ei ole tarvetta laajentaa.
B) Lohkolle on perustettu tie, joka näkyy 3 vuotta sitten otetulta, mutta ei vanhemmalta ilmakuvalta. Muuta näyttöä asiasta ei ole, joten valvonta laajennetaan ainoastaan kolmeen edeltävään vuoteen.
C) Koko lohko on ilmoitettu lhp-nurmena ja siellä kasvaa jonkin verran kuusentaimia ja suurempia koivuja. Uusin ilmakuva on otettu 3 vuotta sitten ja siinä lohko näyttää pellolta. Maastossa voidaan taimien vuosikasvainten perusteella kuitenkin todeta, että pelto on ollut viljelemättömänä pidempään. Lohko todetaan viljelemättömäksi ja takautuvuus viedään 4 vuotta taaksepäin.
D) Luonnonlaidunlohkolla on saarekkeita, joissa on puustoa liian tiheässä. Näyttö virheestä on selkeä ja tuki täytyy periä takaisin 4 vuodelta.
E) Nurmilohkon yhteydessä on hevosten jaloittelutarha. Tarha näkyy jo vuonna 2008 otetulla ilmakuvalla, joten näyttö on olemassa ja valvonta on laajennettava 4 aiemmalle vuodelle.
F) Lohkon reunaa varjostaa vahva metsä, eikä lohkon rajaa ole voinut nähdä aiemmalta ilmakuvalta. Uudella ilmakuvalla metsän varjostumaa ei ole ja kuvalta voidaan nähdä, että lohkon reuna on määritetty väärään kohtaan. Tällöin valvonta voidaan rajata taannehtivasti uuden ilmakuvan ottovuoteen.
G) Lohkolla on todettu pientä rajavirhettä, mutta lohkon muoto ei juuri muutu. Virhe on sellainen, että valvontaa ei ole tarpeen laajentaa aiemmille vuosille.
H) Lohkon rajaus on muuten oikein, mutta lohkolle työntyy niemeke, jota ei ole rajattu pois alasta. Virhe erottuu valvontakartalta. Valvonta täytyy laajentaa aiemmille vuosille.
I) Lohkon pinta-alassa on ollut mukana vanha pihapiiri ja pihatie. Alat ovat heinittyneitä, eivätkä selkeästi erotu ilmakuvalta. Maastossa on kuitenkin havaittavissa, että ne eivät ole olleetkaan maatalouskäytössä. Valvonta täytyy laajentaa 4 aiemmalle vuodelle.
Takautuvien pinta-alaseuraamusten käsittely
Takautuvuuden tarve tarkastellaan Tukisovelluksessa siinä vaiheessa, kun perus- ja kasvulohkojen rajoja tallennetaan. Jokaisen peruslohkon osalta otetaan kantaa siihen, onko siinä sellaista virhettä, joka aiheuttaa takautuvan seuraamuksen. Tieto on tallennettavissa aina, vaikka peruslohkomuutoksia ei tulisikaan. Jos peruslohkolla ei takautuvaa virhettä ole, valitaan kohta Ei, mutta jos takautuvaa virhettä on, valitaan Kyllä ja tallennetaan takautuva pinta-ala hehtaareina.
Sovellus laskee Yhteenveto-välilehdellä yhteen pinta-alan, joka on merkitty takautuvaksi. Jos yhteenlaskettu ala ylittää annetut raja-arvot, tulee takautuva seuraamus. Samassa kohdassa näkyy myös pinta-ala, jolle on tallennettu ilmoittamaton viljelemätön kasvikoodi.
Takautuvuuden raja-arvot ovat:
– AB-alueella 0,46 ha
– C-alueella 0,41 ha
Takautuvat seuraamukset täytyy määrätä seuraavissa tilanteissa, vaikka edellä mainittu raja ei ylittyisikään:
– tilalla on pinta-alavirhettä perustuessa yli 3 % tai yli 2 ha
– valvonnassa todettu ilmoittamaton viljelemätön kasvulohko
Poikkeuksena tähän kuitenkin on, että jos tilan takautuva pinta-alavirhe viljelemättömät alueet ja takautuvasti vietävät digitointivirheet huomioon ottaen on korkeintaan 0,1 ha, ei tilaa tarvitse viedä takautuvien seuraamusten valvonta-ajolle.
Digitoinnin reunarajavirheet voidaan tehdä rajakorjauksena. Samoin kaikki saarekkeet ja muut alat, jotka eivät koskaan ole olleetkaan peltoa, voidaan piirtää lohkolle reikänä tai rajakorjauksena. Viljelemätöntä kasvulohkoa ei näissä tapauksissa tarvitse tallentaa, mutta poistuva ala on laskettava takautuvasti perittävään pinta-alaan mukaan. Viljelemätön kasvulohko tallennetaan vain silloin, kun lohko tai lohkon osa on poistunut maatalouskäytöstä.
Jos valvonnassa todetaan rajavirhettä kahden vierekkäisen, viljelyssä olevan lohkon välillä, ei takautuvuutta tule. Sillä ei ole merkitystä, onko kysymyksessä saman vai jonkun toisen viljelijän lohko.
Takautuvat seuraamukset tallennetaan vanhassa Tukisovelluksessa.
Takautuvien seuraamusten vieminen ajolle (koskee myös takautuvia tukiehtoseuraamuksia)
Vuosille 2014–2011 laajennettava valvonta tallennetaan vanhaan Tukisovellukseen. Valvontalista -näytöllä on uudet kentät Tilatunnus ja Määräytymisvuosi. Määräytymisvuosi-kenttään laitetaan valvontavuosi ja painetaan Hae, jolloin näytölle tulevat kyseiseltä vuodelta määräytyvät takautuvat valvonta-ajot.
Valvottavan tilan lisääminen aloitetaan valitsemalla jokin ajoista aktiiviseksi ja painamalla Tee valvottava -painiketta. Avautuvaan ikkunaan käsittelijä syöttää tilatunnuksen.
Seuraavaksi avautuvalla Tee valvottava -näytöllä poistetaan rastit niiltä hakemuksilta, joita ei tarvitse lisätä kyseiselle valvonta-ajolle ja painaa lopuksi Talleta -painiketta. Tällä näytöllä näkyvät ne tukityypit, joita tila on hakenut valvontavuonna.
Sama toistetaan jokaisen valvonta-ajon kohdalla, joille tila täytyy viedä. Kun hakemukset on lisätty valvonta-ajoille, siirrytään tallentamaan takautuvia valvontoja koskevia tietoja Takautuvat valvonnat -näytölle Takautuvat valv. -painikkeella. Painike on aktiivinen, jos hakuehdoissa on annettu tilatunnus ja valittuna on jokin käsittelyvuoden ajoista. Tai valittuna on jokin takautuvista valvonta-ajoista, jonka määräytymisvuosi on käsittelyvuosi.
Takautuvat valvonnat -näytöllä näytetään valitun maatilan käsittelyvuoden peltovalvonta-ajot sekä ne takautuvat ajot, joiden käsittelyvuosi vastaa määräysvuotta.
Valvontakerran tiedot täytyy tallentaa kerran yhdelle takautuvalle ajolle ja kaikkiin muihin ne voi kopioida.
Lohkotietojen tallentaminen takautuville vuosille
Esimerkki 29: Takautuvan pinta-alavirheen pinta-alojen tallennus
A) Tila on A-tukialueella. Lohkon alaksi on ilmoitettu 1,85 ha kaikkina vuosina 2011–2015. Kasvina on ollut aina kauraa. Valvonnassa mitataan lohkon alaksi 1,30 ha. Pinta-alavirhe on kokonaisuudessaan 0,55 ha, joka todetaan sellaiseksi virheeksi, että tuki on perittävä takaisin aiemmiltakin vuosilta. Valvontavuoden alaksi tallennetaan kasvulohkolle A1 (kaura) 1,30 ha ja kasvulohkolle A2 (viljelemätön) 0,55 ha.
Vuosille 2011–2014 tallennetaan kasvulohkolle A1(kaura) 1,30 ha ja kasvulohkoksi A2 (viljelemätön) 0,55 ha.
B) Lohkon pinta-alaksi on ilmoitettu 1,50 ha vuosina 2011–2015 ja kasvina on ollut aina monivuotinen laidunnurmi. Lohkolla on 0,20 ha sellaista digitointivirhettä, joka täytyy periä takautuvasti takaisin uusimman ilmakuvan ottovuoteen 2013 saakka. Aiemmalla ilmakuvalla virhettä ei ole.
Valvontavuodelle tehdään rajakorjaus. Viljelemätöntä kasvulohkoa ei ole tarpeen tehdä, koska kysymyksessä on digitointivirhe.
Aiemmille vuosille tallennetaan valvontavuonna mitattu pinta-ala. Vuosille 2014 ja 2013 tallennetaan kyseiselle lohkolle 1,30 ha laidunnurmea.
C) Lohkon pinta-alaksi on ilmoitettu 2,00 ha vuosina 2011–2014. Valvonnassa todetaan digitointivirhettä 0,10 ha sekä keskellä lohkoa oleva 0,05 ha:n kalliosaareke. Digitointivirhe on sellaista, jonka aiemmasta olemassaolosta ei ole näyttöä, joten sen osalta valvontaa ei ole tarpeen laajentaa. Sen sijaan saareke on ollut aina, joten 0,05 ha:n osalta valvonta on laajennettava.
Viljelijälle lähetettävälle valvontapöytäkirjalle pitää merkitä perusteet ja näyttö aikaisempien vuosien pinta-alavirheestä.
Pinta-alojen suhteuttaminen edellisille vuosille
Jos lohkolle on ilmoitettu useampi saman tukitason kasvulohko, kasvulohkojen pinta-alat ja kehämitat voidaan suhteuttaa. Mikäli lohkolle on ilmoitettu tilapäisesti viljelemätöntä alaa, todettua pinta-alaa ei muodosteta suhteuttamalla. Eri tukitasojen kasvulohkoja ei oteta takaisinperinnän piiriin, ellei kasvulohkoja kyetä paikantamaan. Tarkasteluun otetaan vain EU:n kokonaan tai osittain rahoittamat tuet. Eri tukitaso voi muodostua siten lähinnä ympäristökorvauksessa kasvilajiryhmien välille.
Esimerkki 30:
A) Lohkolle on ilmoitettu kauraa 1 ha ja nurmea 1,5 ha. Lohkon todettu pinta-ala on yhteensä 2,0 ha.
Pinta-alat määritetään suhteuttamalla todettu ilmoitettuun:
kaura 1 / 2,5 * 2 = 0,8 ha
nurmi 1,5 / 2,5 * 2 = 1,2 ha
Vastaavasti kehämitat voidaan suhteuttaa ilmoitettujen pinta-alojen suhteessa.
B) Lohkolle on ilmoitettu kauraa 1 ha, nurmea 1,5 ha ja tilapäisesti viljelemätöntä 0,5 ha. Lohkon todettu pinta-ala yhteensä 2,5 ha.
Pinta-alat määritetään tukikelpoisten alojen osalta suhteuttamalla. Tilapäisesti viljelemättömän alan todettu ala on 0,5 ha:
tilapäisesti viljelemätön ala 0,5 ha
kaura 1/2,5 * 2 = 0,8 ha
nurmi 1,5 / 2,5 * 2 = 1,2 ha
Vastaavasti kehämitat voidaan suhteuttaa ilmoitettujen pinta-alojen suhteessa.
Tilan laskettaminen
Jokainen vuosi lasketetaan erikseen. Kunkin takautuvan valvontavuoden toleranssin määrittämisessä käytetään kyseisen vuoden sähköisen mittauksen toleranssia. Eri vuosien valvontatulokset voivat vaihdella (sanktio/leikkaus/kunnossa) mm. eri vuosien kasvulohkoista ja haetusta alasta johtuen.
Luonnonhoitopellot-kasvilajiryhmään voi aiheutua leikkaus tai sanktio, vaikka virhe ei koske luonnonhoitopeltojen alaa, koska sen enimmäisala pienenee peltoalan vähenemisen vuoksi.
Aiheetta maksetut kansalliset tuet (tukityypit 1620, 1625, 1630, 1741, 1750, 1770, 1780) peritään myös takaisin, mutta niihin ei uloteta sanktiota. Sanktiota ei aiheudu aikaisempiin vuosiin, jos käytetään kansallisissa tuissa valvontatulosta 1.
Peltovalvontaohje 2015kesäkuu16.6.2015