Rekisteröidy eläintenpitäjäksi ennen osallistumista palkkiojärjestelmään. Ilmoita vuosittain, oletko aktiiviviljelijä. Ilmoita eläimille oikea pitopaikka.
Myöhästyneet ilmoitukset nautarekisteriin vähentävät sinulle maksettavan palkkion määrää. Eläin, jonka rekisteri-ilmoituksesta on kertynyt viivepäiviä, hylätään ja lisäksi siitä määrätään seuraamukset valvontasäädösten mukaan.
Rekisteröi eläimet nautarekisteriin sille tilatunnukselle, jolla haet nautaeläinpalkkioita.
Tee eläinten rekisteri-ilmoitukset aina 7 päivän kuluessa tapahtumasta.
Uutta vuonna 2016
• Tee ajoissa eläinten rekisteri-ilmoitukset eläinrekistereihin. Viivepäivät aiheuttavat palkkioihin ankarammat seuraamukset kuin aiemmin.
• Ilmoita aktiiviviljelijän määritelmän täyttyminen vuonna 2016 Vipu-palvelussa tai lomakkeella 101B.
• Näet osallistumisilmoituksesi voimassa olon Vipu-palvelusta kohdasta Sitoumukset ja sopimukset tai tilallesi toimitetusta maatilan esitäyttötulosteesta.
4.1 Määritelmiä nautaeläinpalkkioihin
Emolehmällä tarkoitetaan vähintään kerran poikinutta nautaeläintä. Emolehmän on oltava liharotuinen tai vähintään 50 % liharotuinen risteytys. Emolehmiä on käytettävä yksinomaan vasikoiden tuottamiseen. Emolehmän vasikoita on kasvatettava lihantuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen. Nautarekisterissä emolehmän käyttötavaksi on merkitty ”emolehmä”.
Emolehmähieholla tarkoitetaan vähintään 8 kuukauden, mutta enintään 4 vuoden ikäistä, emolehmäksi tarkoitettua poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä. Emolehmähiehon on oltava liharotuinen tai vähintään 50 % liharotuinen risteytys. Nautarekisterissä emolehmähiehon käyttötavaksi on merkitty ”emolehmä”.
Härällä tarkoitetaan urospuolista kuohittua (kastroitua) sonnia.
Lypsylehmällä tarkoitetaan maidontuotantoon käytettävää poikinutta nautaa, joka on vähintään 50 %:sti maitorotuinen (Liite 1. Nautarodut). Nautarekisterissä käyttötavaksi on merkitty ”maidontuotanto”.
Lypsylehmäpalkkiolla tarkoitetaan AB-tukialueiden lypsylehmille maksettavaa palkkiota.
Maatilalla tarkoitetaan kaikkia viljelijän yhden jäsenvaltion alueella johtamia tuotantoyksiköitä. Maatilan sijainnin määrittää sen tuotantoyksikön talouskeskus, josta maatilaa johdetaan.
Mahdollisesti palkkiokelpoisella eläimellä tarkoitetaan eläintä, joka saattaa täyttää palkkiokelpoisuusedellytykset tuen saamiseksi kyseisen kalenterivuoden aikana. Mahdollisesti palkkiokelpoisen eläimen hylkääminen valvonnassa aiheuttaa seuraamuksen tilalle maksettaviin nautaeläinpalkkioihin.
Nautaeläimellä tarkoitetaan kesynautaa, biisonia ja niiden risteytystä.
Nautapalkkiolla tarkoitetaan sonnista, härästä, emolehmästä ja emolehmähiehosta, saaristohiehosta sekä teurashiehosta maksettavaa palkkiota.
Nautarekisterillä tarkoitetaan Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) omistamaa viranomaisrekisteriä, jonka teknisestä ylläpidosta vastaa Maatalouden Laskentakeskus Oy (ML Oy).
Nautaeläinluettelolla tarkoitetaan ML Oy:n tilalle lähettämää tai Ammu&Elmer –ohjelmistosta tulostettua tilan ajan tasalla pidettävää nautaeläinluetteloa.
Pitopaikalla tarkoitetaan kaikkia rakennuksia, laitoksia ja laitumia sekä kaikkia muita paikkoja, joissa eläimiä pidetään, kasvatetaan tai hoidetaan. Uusien pitopaikkojen rekisteröinti tai muutokset pitopaikoissa ilmoitetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle Eviran lomakkeella Eläinten pitopaikat, rekisteröinti- /muutosilmoitus.
Poikimisella tarkoitetaan normaalin tiineysajan jälkeen tapahtuvaa nautaeläimen synnyttämistä tai vähintään 7 kuukauden tiineysajan jälkeen tapahtuvaa luomista.
Saaristohieholla tarkoitetaan vähintään 6 kuukauden, mutta enintään 4 vuoden ikäistä poikimatonta maitorotuista tai Simmental-rotuista naaraspuolista nautaeläintä. Saaristohiehon käyttötapa on oltava nautarekisterissä ”maidontuotanto”. Tilan on sijaittava AB-alueen ulkosaaristossa.
Sonnilla tarkoitetaan urospuolista vähintään 6 kuukauden, mutta alle 20 kuukauden ikäistä lihantuotantotarkoitukseen kasvatettavaa nautaeläintä.
Teurashieholla tarkoitetaan enintään neljän vuoden ikäisenä teurastettua poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä. Teurashiehon ruhopainon on oltava vähintään 170 kg sekä nautarekisterissä käyttötapana joku muu kuin ”emolehmä”. Esim. ”maidontuotanto” tai ”lihantuotanto”.
Teurashiehon hallinta-ajalla tarkoitetaan teurastusta edeltävien 90 vuorokauden sisällä vähintään 60 vuorokauden yhtäjaksoista ajanjaksoa, jonka teurashieho on palkkiota hakeneen viljelijän hallinnassa.
Tukikelpoisuuspäivällä tarkoitetaan päivää, jonka nauta on ollut palkkiokelpoisena tilalla. Tukikelpoisuuspäivien perusteella maksetaan lypsylehmäpalkkio sekä nautapalkkiosta kaikki muut paitsi nautapalkkio teurashiehosta.
Viivepäivällä tarkoitetaan nautarekisterin ilmoitusajan (7 vrk) jälkeisiä ilmoitusten myöhästymispäiviä.
Viljelijällä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden muodostamaa ryhmää, joka omistaa maatilan tai hallitsee maatilaa ja joka harjoittaa nautakarjataloutta. Viljelijän on oltava viranomaisen rekisterissä, ts. viljelijän maatilalla on oltava viranomaisen antama maaseutuelinkeinorekisterin tilatunnus (tiltu). EU:n eläinpalkkioiden saaminen ei edellytä tilalla asumista. Viljelijän iällä ei ole vaikutusta EU:n eläinpalkkioiden saamiseen. Tässä ohjeessa viljelijällä tarkoitetaan myös aktiiviviljelijää (ks. Hakuopas 2016).
4.2 Nautapalkkio
Nautapalkkiota maksetaan koko maassa.
Nautapalkkio määräytyy joko nautarekisteristä saadun joko
– keskimääräisen eläinmäärän mukaan hallinnassasi olleiden eläinten tukikelpoisuuspäivien perusteella. Täyden nautapalkkion (sonni, härkä, emolehmä, emolehmähieho, saaristohieho) saat eläimestä, joka on ollut tilalla palkkiokelpoisena koko tukivuoden 1.1.–31.12.2016. Tai
– hallinnassasi olleiden teurastettujen hiehojen lukumäärän perusteella. Täyden nautapalkkion teurashiehosta saat eläimestä, joka on teurastettu tukivuoden 1.1.–31.12.2016 aikana.
Nautapalkkiota hakevana tilasi on myytävä eläimiä eloon tai teuraaksi ja noudatettava muutoinkin tavanomaista tuotantotapaa.
Nautapalkkioiden maksamisen edellytyksenä on, että tilasi kaikki nautaeläimet, myös mahdollisesti palkkiokelpoiset eläimet esim. vasikat, on merkitty ja rekisteröity voimassa olevien säädösten mukaisesti (ks. luku Nautaeläinten merkintä ja rekisteröinti). Eläinten on oltava niille ilmoittamassasi pitopaikassa.
4.2.1 Nautapalkkio sonneista ja häristä
Sonneista ja häristä maksetaan nautapalkkiota koko maassa. Palkkiokelpoisia sonneja ja härkiä ovat lihantuotantotarkoitukseen kasvatetut vähintään 6 kuukauden mutta alle 20 kuukauden ikäiset urospuoliset naudat. Sonneilla ja härillä ei ole erillisiä käyttötapa- tai rotuvaatimuksia.
Myös jalostussonnit hyväksytään palkkiokelpoisiksi eläimiksi. Mahdollisesti palkkiokelpoinen sonni tai härkä on urospuolinen nauta, joka täyttää tukivuoden 2016 aikana 6 kuukautta.
Nautapalkkion määrä tarkistetaan vuosittain sonnien ja härkien lopullisen määrän mukaan.
4.2.2 Nautapalkkio emolehmistä ja emolehmähiehoista
Emolehmistä ja emolehmähiehoista maksetaan nautapalkkiota koko maassa.
Palkkiokelpoisia emolehmiä ovat liharotuiset tai vähintään 50 prosenttisesti liharotuiset poikineet naudat (ks. liite 1. Nautarodut). Emolehmän käyttötapa nautarekisterissä on oltava ”emolehmä”.
Emolehmän on poi’ittava tukivuonna tai vähintään kerran sitä edeltäneinä kahtena vuotena.
Palkkiokelpoisia emolehmähiehoja ovat vähintään 8 kuukauden mutta enintään 4 vuoden ikäiset liharotuiset tai vähintään 50 prosenttisesti liharotuiset poikimattomat naaraspuoliset naudat. Emolehmähiehon käyttötapa nautarekisterissä on oltava ”emolehmä”.
Poikimaton emolehmähieho menettää palkkiokelpoisuutensa täytettyään 4 vuotta. Emolehmähieho muuttuu palkkiokelpoiseksi emolehmäksi, kun se poikii ensimmäisen kerran.
Huom. Hieho on oikeutettu vain yhteen nautapalkkioon hiehona (nautapalkkio emolehmähiehona, teurashiehona tai saaristohiehona). Esim. Jos eläimestä on jo maksettu nautapalkkiota emolehmähiehona, eläimestä ei makseta nautapalkkiota teurashiehona. Hiehon käyttötavalla (ks. luku Käyttötapa) voit vaikuttaa siihen, mitä nautapalkkiota eläimestä maksetaan.
Mahdollisesti palkkiokelpoinen emolehmä on liharotuinen naaraspuolinen poikimaton yli 4-vuotias nauta tai emolehmä, joka ei ole poikinut tukivuonna tai vähintään kerran sitä edeltäneinä kahtena vuotena.
Mahdollisesti palkkiokelpoinen emolehmähieho on liharotuinen hieho, joka täyttää tukivuoden 2016 aikana 8 kuukautta.
Nautapalkkion määrä tarkistetaan vuosittain emolehmien ja emolehmähiehojen lopullisen määrän mukaan.
Rotu
Emolehmäksi ja emolehmähiehoksi hyväksytään nautaeläin, joka on
– puhdasta liharotua. Naudan molemmat vanhemmat ovat puhdasta liharotua, tai
– liha- ja maitorodun risteytys, jossa liharodun osuus on vähintään 50 %. Nautarekisterissä eläimen roduksi ilmoitetaan se rotu, jota eläin on vähintään 50 %:sti. Naudan vanhemmista vähintään toinen on puhdasta liharotua tai molemmat vanhemmat ovat vähintään 50 % liharotuisia.
Lista liha- ja maitoroduista on liitteessä 1. Nautarodut.
Sinun on tarvittaessa pystyttävä todistamaan emolehmän ja emolehmähiehon polveutuminen.
Käyttötapa
Nautapalkkiossa emolehmillä ja emolehmähiehoilla on käyttötapavaatimus. Kiinnitä erityisestä huomiota hiehojen oikean käyttötavan valintaan. Käyttötavalla voit vaikuttaa, mitä palkkiota hiehosta maksetaan.
Taulukko 1. Käyttötapavaatimukset nautapalkkiossa
Nautarekisteriotteen saatekirjeessä ilmoitetaan viimeinen nautarekisteritietojen muutospäivä, tähän mennessä tehdyt muutokset huomioidaan poimittaessa nautojen tietoja tukijärjestelmiin.
Huom. Hiehon käyttötapa tietojen poimintahetkellä määrää, mitä nautapalkkiota eläimestä maksetaan. Eläimen käyttötapa on omistajakohtainen tieto. Ole siis tarkkana hiehojen käyttötavan suhteen.
Jos esimerkiksi ostat AB-alueella 8 kk täyttäneen liharotuisen hiehon teurashiehoksi kasvatettavaksi, selvitä myyjältä mikä on hiehon käyttötapa nautarekisterissä. Jos hiehon käyttötapa on emolehmä, siitä on saatettu maksaa tai voidaan tulevaisuudessa maksaa nautapalkkiota emolehmähiehona, jolloin eläin ei ole oikeutettu nautapalkkioon teurashiehona. Jos haluat hiehosta teuraspalkkion, muuta sen käyttötavaksi lihantuotanto. Pyydä myös myyjää muuttamaan käyttötapa lihantuotannoksi.
Hiehosta ei voida maksaa kahta eri nautapalkkiota (emolehmähiehon nautapalkkio, teurashiehon nautapalkkio tai saaristohiehon nautapalkkio). Esimerkiksi jos eläimestä on maksettu nautapalkkiota emolehmähiehona, eläimestä ei makseta nautapalkkiota teurashiehona.
Kansallisiin nautatukiin maksetuilla nautapalkkioilla ei ole vaikutusta. Esimerkiksi voit saada samasta emolehmähiehosta C-tukialueella sekä emolehmähiehon nautapalkkiota että kansallista eläinyksikkötukea.
Poikiminen ja tavanomainen tuotantotapa
Emolehmä on palkkiokelpoinen, kun se on poikinut vähintään kerran. Luominen katsotaan poikimiseksi, jos tiineys on kestänyt vähintään 7 kuukautta.
Poikiminen tarkistetaan nautarekisterin tiedoista. Jos vasikka kuolee ennen korvamerkintää tai luominen tapahtuu tiineyden kestettyä vähintään 7 kuukautta, vasikan kuoleminen kannattaa ilmoittaa nautarekisteriin.
Noudata tavanomaista tuotantotapaa, jos haet nautapalkkiota emolehmistä tai emolehmähiehoista. Palkkioon oikeuttavan emolehmän on hoidettava (imetettävä) vasikkaansa. Emolehmän vasikoita on kasvatettava lihantuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen. Myös jalostusemolehmät hyväksytään palkkioeläimiksi, jos näiden eläinten tarkoituksena on lihan- tai emolehmätuotannon lisääminen ja nautarekisterissä käyttötavaksi on merkitty ”emolehmä”.
Tavanomaiseen tuotantotapaan kuuluu emolehmän säännöllinen poi’ittaminen. Pääosan tilasi emolehmistä on poi’ittava vuosittain. Säännöllisellä poi’ittamisella tarkoitetaan sitä, että emolehmä on poikinut vähintään kerran tukivuonna tai sitä edeltäneinä kahtena vuonna.
Jos emolehmä ei ole poikinut säännöllisesti, sille ei kerry tukikelpoisuuspäiviä. Eläin ei menetä palkkiokelpoisuuttaan pysyvästi poikimattomuuden takia, jos se jatkossa poikii. Kun eläin poikii, se alkaa jälleen kerryttää tukikelpoisuuspäiviä.
4.2.3 Nautapalkkio teurashiehosta
Nautapalkkiota teurashiehoista maksetaan AB-tukialueella, lukuun ottamatta AB-tukialueen ulkosaaristoa.
Nautapalkkio teurashiehoista määräytyy hallinnassasi olleiden teurastettujen hiehojen lukumäärän mukaan. Täyden teurashiehon nautapalkkion saat eläimestä, joka on teurastettu tukivuoden 1.1.–31.12.2016 aikana.
Teurashiehon on oltava hallinnassasi yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta teurastusta edeltävien 90 vuorokauden aikana, jotta voit saada teurashiehon nautapalkkion. Hallinta-ajalla varmistetaan, että teurashienon nautapalkkio maksetaan hiehon kasvattajalle eikä esimerkiksi välittäjälle. Tiedot hiehon hallinnasta saadaan nautarekisteristä. Huolehdi nautarekisterin tietojen ajantasaisuudesta ja ilmoitusten tekemisestä asianmukaisesti.
Palkkiokelpoinen teurashieho on enintään neljän vuoden ikäisenä teurastettu poikimaton naaraspuolinen nauta. Hiehon käyttötapana nautarekisterissä on oltava joku muu kuin ”emolehmä” (esimerkiksi ”lihantuotanto” tai ”maidontuotanto”).
Teurashiehon ruhopainon on oltava vähintään 170 kiloa.
Teurashiehon palkkiota maksetaan vain eläimistä, jotka on teurastettu Maaseutuvirastolle ilmoittautuneessa teurastamossa. Lista Maaseutuviraston palkkiojärjestelmään ilmoittautuneista teurastamoista on Maaseutuviraston internetsivuilla.
Lihantarkastuksessa ruho on todettava ihmisravinnoksi kelpaavaksi. Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta palkkiota. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu teurastili, ruhosta voidaan maksaa palkkio. Eläimestä ei makseta palkkiota, jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon eläinsuojassa.
Huom. Hieho on oikeutettu vain yhteen nautapalkkioon hiehona (nautapalkkio emolehmähiehona, teurashiehona tai saaristohiehona).
Teurastetun hiehon tiedot poimitaan suoraan nautarekisteristä teurastamon tekemän teurastusilmoituksen perusteella.
Huom.
– Tee eläinten poisto- ja muut ilmoitukset nautarekisteriin voimassa olevien säädösten mukaisesti.
– Rekisteröi eläimet nautarekisterissä sille tilatunnukselle, jolla haet palkkiota.
– Palkkio maksetaan teurastamon nautarekisteriin tekemän teurastusilmoituksen perusteella.
– Teurashiehon nautapalkkiota ei makseta sellaisesta hiehosta, josta on maksettu emolehmähiehona tai saaristohiehona nautapalkkiota.
Mahdollisesti palkkiokelpoinen teurashieho on naaraspuolinen nauta, joka täyttää tukivuoden 2016 aikana 12 kuukautta.
Palkkionmäärä tarkistetaan vuosittain teurashiehojen lopullisen lukumäärän mukaan. Teurashiehon nautapalkkio maksetaan kokonaisuudessaan nautapalkkion toisen erän yhteydessä.
4.2.4 Nautapalkkio saaristohiehosta
Nautapalkkiota saaristohiehosta maksetaan AB-tukialueen ulkosaaristossa (ks. liite 2. AB-tukialueen ulkosaaristo).
Palkkiokelpoinen saaristohieho on vähintään 6 kuukauden mutta enintään 4 vuoden ikäinen poikimaton naaraspuolinen nauta. Rodultaan saaristohieho on maitorotuinen hieho (ks. liite 1. Nautarodut) tai Simmental-rotuinen hieho.
Käyttötapa nautarekisterissä on oltava ”maidontuotanto”.
Huom. Hieho on oikeutettu vain yhteen nautapalkkioon hiehona (nautapalkkio emolehmähiehona, teurashiehona tai saaristohiehona).
Mahdollisesti palkkiokelpoinen saaristohieho on maitorotuinen naaraspuolinen nauta, joka täyttää tukivuoden 2016 aikana 6 kuukautta.
Palkkion määrä tarkistetaan vuosittain saaristohiehojen lopullisen määrän mukaan.
4.3 Lypsylehmäpalkkio
Lypsylehmäpalkkiota maksetaan AB-tukialueella.
Lypsylehmäpalkkion määrä määräytyy keskimääräisen eläinmäärän mukaan hallinnassasi olleiden eläinten tukikelpoisuuspäivien perusteella. Tukikelpoisuuspäivät saadaan nautarekisteristä. Täyden lypsylehmäpalkkion saat lypsylehmästä, joka on ollut tilallasi palkkiokelpoisena koko tukivuoden 1.1.–31.12.2016.
Lypsylehmäpalkkion maksamisen edellytyksenä on, että tilasi lypsylehmät sekä mahdollisesti tukikelpoiset eläimet, esim. vasikat ja hiehot, on merkitty ja rekisteröity voimassa olevien säädösten mukaisesti (ks. luku Nautaeläinten merkintä ja rekisteröinti). Lisäksi eläinten on oltava ilmoitetussa pitopaikassa.
Lypsylehmän on poi’ittava vähintään kerran tukivuonna tai kerran kahtena sitä edeltäneenä vuonna.
Palkkiokelpoinen lypsylehmä on maidontuotantoon käytettävä poikinut nauta, joka on rodultaan vähintään 50 %:sti maitorotuinen. Maitorodut on lueteltu liitteessä 1. Nautarodut.
Lypsylehmän käyttötapa nautarekisterissä on oltava ”maidontuotanto”.
Sinun on tarvittaessa pystyttävä todistamaan lehmän polveutuminen.
Mahdollisesti palkkiokelpoinen lypsylehmä on naaraspuolinen maitorotuinen nauta, joka täyttää tukivuoden 2016 aikana 24 kuukautta.
Palkkion määrä tarkistetaan vuosittain lypsylehmien lopullisen määrän mukaan.
Poikiminen ja tavanomainen tuotantotapa
Tilallasi on noudatettava tavanomaista tuotantotapaa. Tavanomaiseen tuotantotapaan kuuluu lypsylehmillä säännöllinen poikiminen ja maidontuotanto. Lypsylehmätilasi on toimitettava maitoa myyntiin tai jalostettava sitä.
Säännöllisellä poi’ittamisella tarkoitetaan sitä, että lehmä on poikinut vähintään kerran tukivuonna tai sitä edeltäneinä kahtena vuonna.
Jos lehmä ei ole poikinut säännöllisesti, sille ei kerry tukikelpoisuuspäiviä. Lehmä ei menetä palkkiokelpoisuuttaan pysyvästi poikimattomuuden takia, jos se poikii jatkossa. Kun lehmä poikii uudelleen, se alkaa jälleen kerryttää tukikelpoisuuspäiviä.
Lypsylehmä on palkkiokelpoinen, kun se on poikinut vähintään kerran. Luominen katsotaan poikimiseksi, jos tiineys on kestänyt vähintään 7 kuukautta. Poikiminen tarkastetaan nautarekisterin tiedoista. Jos vasikka kuolee ennen korvamerkintää tai luominen tapahtuu tiineyden kestettyä vähintään 7 kuukautta, vasikan kuoleminen on syytä ilmoittaa nautarekisteriin.
4.4 Nautaeläinten merkintä ja rekisteröinti
4.4.1 Eläintenpitäjän rekisteröityminen
Rekisteröidy eläintenpitäjäksi eläintenpitäjärekisteriin ennen eläinten pidon aloittamista. Tee rekisteröityminen maatilasi talouskeskuksen tai asuinpaikkasi sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Palkkiota ei makseta, ellet ole rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi.
4.4.2 Korvamerkit
Merkitse tilan nautaeläimet asianmukaisesti Eviran hyväksymillä korvamerkeillä. Merkitse vasikat kahdella korvamerkillä 20 päivän kuluessa syntymästä. Merkitsemättömiä nautaeläimiä ei saa poistaa tilalta eikä ostaja saa vastaanottaa niitä.
Jos eläimen korvamerkki putoaa, tilaa pudonneen merkin tilalle välittömästi korvausmerkki, jossa on kyseisen eläimen EU-tunnus. Kiinnitä tilalle saapunut korvausmerkki eläimen korvaan viivytyksettä. Voit käyttää pudonneen korvamerkin korvaamiseen tilapäismerkkiä. Tilapäismerkin käytöstä saat tietoa Eviran ohjeistuksesta.
4.4.3 Eläinten rekisteröinti
Rekisteröi tilan kaikki eläimet tilatunnuksellesi nautarekisterissä. Pidä tiedot ajan tasalla.
Ilmoita nautarekisteriin mm. syntymät, osto, poisto ja siirrot 7 päivän kuluessa tapahtumasta.
Korjaa nautarekisterissä havaitsemasi virheet tai puutteet välittömästi.
Syntymä
Syntymätilan on rekisteröitävä vasikat nautarekisteriin 7 päivän kuluessa syntymästä. Nautaeläimiä ei saa siirtää pois syntymäpitopaikasta ennen rekisteröintiä. Ostaja ei saa vastaanottaa rekisteröimättömiä vasikoita. Maatilalla syntynyt eläin, jonka syntymätapahtumaa ei ole ilmoitettu tai on ilmoitettu virheellisesti nautarekisteriin, voi aiheuttaa EU:n eläinpalkkion alentamisen.
Muut tapahtumat
Kaikista nautaeläimiin kohdistuvista tapahtumista, kuten ostoista, myynneistä, poikimisesta ja siirroista pitopaikasta toiseen, on tehtävä ilmoitus nautarekisteriin 7 päivän kuluessa tapahtumasta. Esimerkiksi kun nauta myydään toiselle tilalle eloon, sekä myyjän että ostajan on tehtävä oma ilmoituksensa tapahtumasta nautarekisteriin. Tilalle ostettu tai sieltä poistettu eläin, jonka tapahtumaa ei ole ilmoitettu tai on ilmoitettu virheellisesti nautarekisteriin, aiheuttaa eläinpalkkion alentamisen.
4.4.4 Nautaeläinluettelo
Pidä tilallasi ajantasaista nautaeläinluetteloa. Merkitse tiedot nautaeläinluetteloon 3 päivän kuluessa tapahtumasta. Merkitse myös eläimen syntymä nautaeläinluetteloon 3 päivän kuluessa syntymästä. Liitä osto- ja myyntitapahtumiin liittyvät asiakirjat, kuten eläinten osto- ja myyntikuitit, nautaeläinluettelomerkinnän tueksi 3 päivän kuluessa osto- tai myyntitapahtumasta.
Korjaa nautaeläinluettelossa havaitut virheet tai puutteet. Ilmoita oikeat tiedot nautarekisteriin.
Nautaeläinluettelo on ajan tasalla ja kunnossa, kun siihen on merkitty kaikkien tilalla olevien nautaeläinten EU-tunnukset, syntymäajat, sukupuolet, rodut, käyttötavat, emojen EU-tunnukset, mahdolliset osto- ja poistopäivät sekä myyjän tai ostajan tunnistenumero tai nimi ja osoite.
Voit päivittää nautaeläinluettelon merkitsemällä eläimiä koskevat uudet tiedot ML Oy:n tilalle lähettämään nautaeläinluetteloon (esim. maaliskuun nautaeläinluettelo) tai syöttämällä vastaavat tiedot ML Oy:n ohjelmistoon (Esim. Ammu, TehoElmer, Pihvi). Voit tulostaa ohjelmistosta luettelon otsikolla ”Nautaeläinluettelo”. Voit myös pitää nautaeläinluetteloa tallentamalla vastaavat tiedot suoraan nautarekisteriin aina viimeistään kolmantena päivänä tapahtumapäivästä lukien.
Tee tilojen välisestä eläinkaupasta kirjallinen sopimus, kuitti tai muu vastaava asiakirja, jossa mainitaan vähintään:
– eläimen EU-tunnus
– siirtopäivä tilalta toiselle
– sopimuksen päiväys
– kaupan osapuolten tilatunnukset
– nimet, osoitteet ja allekirjoitukset
– onko kyseessä osto vai vuokraus.
Edellä mainittujen sopimusten ja kuittien katsotaan olevan osa tilan nautaeläinluetteloa ja ne tarkastetaan valvonnassa. Sopimusten ja kuittien avulla voidaan varmistaa, että nautaeläinluetteloon ja nautarekisteriin tehdyt merkinnät ovat oikein.
Säilytä nautaeläinluetteloa (mukaan lukien kaikki sopimukset ja kuitit) vähintään hakuvuosi sekä sitä seuraavat 4 kalenterivuotta.
ML Oy toimittaa nautarekisterin nautaeläinluettelot viljelijöille 5 kertaa vuodessa. Tarkistuslistalle on tulostettu päivämäärä, johon korjaukset on tehtävä. Paperilla toimittamasi korjausilmoitus on ajoissa, jos se on perillä ML Oy:ssä viimeistään tuona päivänä. Myöhässä tehty ilmoitus aiheuttaa eläinpalkkioiden alentamisen.
Maaliskuussa lähetettävään nautaeläinluetteloon on tulostettu kaikki elossa olleet eläimet edellisen vuoden alusta lukien. Säilytä maaliskuun nautaeläinluettelo vähintään hakuvuoden sekä sitä seuraavien 4 kalenterivuoden ajan.
Muissa nautaeläinluetteloissa on tulostettuna vain tietyn ajanjakson aikana elossa olleet eläimet. Näiden väliluetteloiden säilytysaika on seuraavan vuoden maaliskuun loppuun saakka. Jos olet käyttänyt muuta kuin maaliskuun luetteloa maaliskuun nautaeläinluettelon sijasta, säilytä ylläpitomerkintöjä sisältävä luettelo vähintään hakuvuoden sekä sitä seuraavien 4 kalenterivuoden ajan.
Tarkista nautaeläinluettelon mukana lähetettävät tapahtumalistaukset. Nautarekisterin tiedoissa havaitut virheet ja puutteet johtavat palkkion alentamiseen heti ensimmäisellä valvontakerralla. Valvonnan yhteydessä toistamiseen todetut nautaeläinluettelon tietojen virheellisyydet ja puutteellisuudet johtavat palkkion alentamiseen.
4.4.5 Nautaeläimen rekisteröintikortti
Nautaeläimen rekisteröintikortin tarkoituksena on helpottaa oikeiden eläintietojen kulkua viljelijältä toiselle.
Jos ostat välityseläimiä, huolehdittava siitä, että välityseläimen mukana tulee kyseiselle eläimelle kuuluva rekisteröintikortti, eli eläimen rekisteröintikortissa on sama EU-tunnus kuin eläimen korvamerkeissä.
Ilmoita aina eläimen poisto nautarekisteriin, koska nautaeläimen rekisteröintikortti ei ole eläimen poistoilmoitus teuraaksi. Rekisteröintikortti ei ole virallinen asiakirja.
Huomioithan, että palkkiokelpoisten eläinten lisäksi merkinnän ja rekisteröinnin edellytykset koskevat myös mahdollisesti palkkiokelpoisia eläimiä.
Merkinnän ja rekisteröinnin laiminlyönneistä seuraa vähennyksiä maksettavaan nautaeläinpalkkioon; jos eläimen merkinnät tai rekisteröinti eivät vastaa voimassa olevia säädöksiä, eläin ei ole oikeutettu eläinpalkkioon ja saattaa aiheuttaa eläinpalkkion lisäksi seuraamuksia myös täydentävien ehtojen kautta.
Tarkemmat tiedot nautojen rekisteröinnistä ja merkitsemisestä on Eviran internetsivuilta.
4.5 Rekisteri-ilmoituksen myöhästymisen vaikutus naudan tukikelpoisuuteen
Eläinpalkkioissa palkkioehtoihin kuuluu merkintä- ja rekisteröintisäädösten noudattaminen. Tämän vuoksi rekisteri-ilmoitukset on tehtävä 7 päivän kuluessa tapahtumasta. Ilmoitusajat perustuvat eläinten merkintä- ja rekisteröintijärjestelmää koskevaan EU-asetukseen. Ilmoitusajat nautarekisteriin sekä rekisteri- ja merkintäsäädökset eivät ole muuttuneet aiemmista vuosista.
Merkintä- ja rekisteröintisäädökset kuuluvat palkkioehtoihin ja siten vaikuttavat suoraan eläimen palkkiokelpoisuuteen. EU-rahoitteisissa eläinpalkkioissa tämä palkkioehto on huomioitava suoraan vaikuttavana eläimen palkkiokelpoisuuteen. Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttaa sen tulo- ja poistoilmoitusten ilmoitusaikojen noudattaminen. Jos rekisteri-ilmoitus on yhdenkin päivän myöhässä, eläimestä kertyneet palkkiot menetetään kokonaan tukivuodelta.
Jokaiselta palkkioeläimeltä tarkistetaan palkkioehtojen täyttyminen. Rekisteröintisäädökset palkkioehtoina edellyttävät, että eläimen rekisteri-ilmoitukset on tehty ajoissa.
Myöhästyneet tulo- ja poistoilmoitukset nautarekisteriin vähentävät eläimestä maksettavan eläinpalkkion määrää hylkäämällä eläimen kyseiseltä tukivuodelta. Lisäksi yhdestäkin eläimestä määrätään seuraamukset valvontasäädösten mukaisesti.
Tulo- ja poistoilmoituksia ovat esim. syntymä, osto, myynti eloon, myynti teuraaksi, tuonti ja vienti.
Eläimen palkkiokelpoisuuteen vaikuttavat ilmoitukset on oltava kunnossa viimeistään eläimen palkkiokelpoisuuden ensimmäiseen päivään mennessä. Näitä päiviä ovat esim. emolehmillä ja lypsylehmillä poikimispäivä tai sonneilla ja hiehoilla alaikärajan täyttämispäivä eli kun eläin täyttää 6 kuukautta tai 8 kuukautta. Lisäksi eläimen palkkiokelpoisuus voi alkaa vuoden ensimmäisenä päivänä 1.1. (jos palkkiokelpoisuus jatkuu edelliseltä vuodelta) tai eläimen ostopäivänä tilalle.
Taulukko 2. Ensimmäisiä tukikelpoisuuspäiviä nautaeläinpalkkioiden eri eläinryhmillä
Jos muutat jo olemassa olevaa rekisteri-ilmoitusta esimerkiksi muuttamalla eläimen käyttötavan, se ei vaikuta rekisteri-ilmoituksen ajoissa olemiseen tai myöhästymiseen.
Rekisteri-ilmoituksen myöhästyminen vaikuttaa pelkästään itse hakemiisi eläinpalkkioihin, eli esimerkiksi eläimen edellisen omistajan myöhästynyt ilmoitus ei vaikuta sinulle maksettaviin eläinpalkkioihin.
Myöhästynyt rekisteri-ilmoitus vaikuttaa tapahtuman tukivuoden eläinpalkkioon, eli jos korjaat eläimen rekisteritiedot ennen seuraavan tukivuoden alkua, myöhästynyt ilmoitus ei vaikuta sen tukivuoden eläinpalkkioon.
Eläinrekisterin on oltava oikein koko eläimen tukikelpoisuusajan ja kaikki tapahtumat huomioidaan, jotka ovat tapahtuneet eläimen tukikelpoisuusaikana.
Tulo- ja poistoilmoitusten ajoissa oleminen tarkistetaan kaikkien palkkion perusteena olevien eläinten ehtona vain eläinpalkkioissa, vastaavaa ei ole käytössä kansallisissa kotieläintuissa tai eläinten hyvinvoinnin korvauksessa.
Esimerkki 2. Sonnivasikka syntyy 1.5.2016. Sonni tulee palkkiokelpoiseksi nautapalkkioon 1.11.2016, jolloin se täyttää 6 kk. Ilmoitus syntymästä tehdään nautarekisteriin myöhässä 1.12.2015 eli 1 kk palkkiokelpoisuuden alkamisen jälkeen. Sonnista ei makseta lainkaan vuodelta 2016 kertyvää nautapalkkiota, koska sen syntymäilmoitus on tehty myöhässä. Lisäksi siitä tulee seuraamuslaskennan kautta vähennys palkkioon. Jos sonnin rekisteritiedot ovat kunnossa ennen 1.1.2017, vuoden 2017 nautapalkkio voidaan maksaa.
Esimerkki 3. Sonnivasikka syntyy 1.5.2016. Sonni tulee palkkiokelpoiseksi nautapalkkioon 1.11.2016, jolloin se täyttää 6 kk. Ilmoitus syntymästä tehdään nautarekisteriin 1.10.2016 eli myöhässä, mutta kuitenkin ennen kuin sonnin palkkiokelpoisuus alkaa. Sonnista voidaan maksaa vuodelta 2016 kertyvä nautapalkkio, koska sen syntymäilmoitus on tehty ennen sen palkkiokelpoiseksi tulemista.
Esimerkki 4. Lypsylehmäpalkkion palkkioehdot täyttävä lypsylehmä ostetaan tilalle 1.3.2016. Ostoilmoitus tehdään 31.3.2016 eli myöhässä. Lehmästä ei makseta vuodelta 2016 lypsylehmäpalkkiota lainkaan, koska sen ostoilmoitus on tehty myöhässä. Lisäksi siitä tulee seuraamuslaskennan kautta vähennys palkkioon.
Seuraamukset
Jos eläimiä hylätään palkkiosta, kyseisenä tukivuonna myönnettävää eläinpalkkiota sanktioidaan seuraamusprosentilla. Seuraamusprosenttiin vaikuttaa hyväksyttyjen ja hylättyjen eläinten suhteellinen ero ja niiden lukumäärä:
• hyväksyttyjen ja hylättyjen eläinten suhteellinen ero: (tukivuoden hylätyt eläimet/ tukivuoden hyväksytyt eläimet) x 100 %.
• hyväksytyt eläimet = haetut eläimet – hylätyt eläimet
• jos hylättyjä eläimiä on enintään 3, palkkiota vähennetään suhteellisen eron verran
• jos hylättyjä eläimiä on yli 3, palkkiota vähennetään
– suhteellisen eron verran, kun suhteellinen ero on enintään 10 %
– 2 x suhteellinen ero, kun suhteellinen ero on yli 10 %, mutta enintään 20 %
– 100 %, tukea ei makseta lainkaan, kun suhteellinen ero on yli 20 %
Jos hyväksyttyjen ja hylättyjen eläinten suhteellinen ero on yli 50 %, tukea ei makseta kyseiseltä vuodelta ja tilalle aiheutuu summakarenssi.
Summakarenssi tarkoittaa, että viljelijälle maksuun lähtevistä EU:n kokonaan tai osittain rahoittamista tuista ja palkkioista (myös pinta-alaan perustuvista tuista) vähennetään kertaalleen seuraavien 3 vuoden aikana se tukisumma, joka hylätylle eläinmäärälle olisi maksettu.
Käytännössä tila menettää kaikkien eläinten eläinpalkkion koko vuodelta, jos yli 20 % tilan eläimistä joudutaan hylkäämään.
Esimerkki 5. Seuraamuslaskenta. Tilalla on 12 nautapalkkiota kerryttävää sonnia, joille on tukivuoden aikana kertynyt tukikelpoisuuspäiviä yhteensä 4 200. Viivepäivien takia hylätään 1 sonni, jolla on tukivuonna tukikelpoisuuspäiviä 200.
Seuraamusprosentti lasketaan seuraavasti: 4200 – 200 = 4000 (hyväksyttyjä tukikelpoisuuspäiviä kpl) 1 hylätty eläin = 365 pv 4000/365 = 10,9 (tukikelpoisuuspäivien perusteella laskettu keskimääräinen hyväksyttyjen nautojen lukumäärä vuoden aikana) (1 / 10,9) x 100 % = 9,17 % (eroprosentti). Maksettavaa nautapalkkiota alennetaan eroprosentin verran (sanktioprosentti), koska hylättyjä eläimiä on enintään 3 kpl.
Ilmoitusaikojen (7 pv) noudattamista valvotaan myös eläinten tukivalvonnan ja merkinnän ja rekisteröinnin täydentävien ehtojen valvonnan yhteydessä.
4.6 Nautaeläinpalkkioiden maksaminen
Nautaeläinpalkkiot maksetaan rekisteriperusteisesti, eli palkkion perustana olevat eläinten tiedot yksilöeläiminä saadaan suoraan nautarekisteristä.
Nautaeläinpalkkioista ei makseta ennakkoa.
EU:n rahoittamia suoria tukia ei myönnetä, jos hakemiesi suorien tukien yhteismäärä tukivuonna on 200 euroa tai sitä pienempi.
4.6.1 Nautaeläinpalkkiot tukikelpoisuuspäivien perusteella
Palkkio määräytyy 1.1.–31.12.2016, mainitut päivät mukaan lukien, nautarekisterin perusteella hallinnassasi olleiden palkkiokelpoisten emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien, härkien, saaristohiehojen ja lypsylehmien keskimääräisen eläinmäärän perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä lasketaan nautarekisterin tietojen perusteella, laskemalla yhteen tilasi kaikkien eläinten tukikelpoisuuspäivät ja jakamalla tämä luku 365:llä (karkausvuosi 366). Lukumäärä leikataan 1 desimaalin tarkkuuteen.
Tukikelpoisuuspäivien perusteella maksetaan nautapalkkio emolehmästä, emolehmähiehosta, sonnista, härästä ja saaristohiehosta sekä lypsylehmäpalkkio.
4.6.2 Nautaeläinpalkkio teurastuksen perusteella
Palkkio määräytyy 1.1. – 31.12.2016, mainitut päivät mukaan lukien, nautarekisterin perusteella hallinnassasi olleiden ja nautarekisteriin ilmoittelujen teurashiehojen teurastusten perusteella. Teurastusten perusteella maksetaan nautapalkkio teurashiehoista.
4.6.3 Palkkion suuruus
Tukivuoden nautaeläinpalkkiot maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä voidaan maksaa EU-säädösten mukaisesti aikaisintaan 1.12.2016 alkaen, mutta kuitenkin vasta kun valvonnat on suoritettu. Vuoden 2016 nautaeläinpalkkiot maksetaan viimeistään 30.6.2017.
Tukivuonna 2016 ensimmäinen erä määräytyy 1.1.– 15.9.2016 nautarekisteriin kertyneiden tukikelpoisuuspäivien perusteella.
Toinen erä määräytyy 16.9.– 31.12.2016 välisenä aikana tilasi eläimille kertyneiden tukikelpoisuuspäivien perusteella. Palkkion toinen erä maksetaan, kun koko tukivuoden lopulliset eläinmäärät ovat tiedossa, ja valvonnat on suoritettu, kuitenkin viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Toisen maksuerän yhteydessä maksetaan teurashiehon nautapalkkio kokonaisuudessaan.
Koska koko tukivuoden 2016 lopulliset eläinmäärät selviävät vasta vuoden päätyttyä, lopulliset palkkiotasot (€/eläin) varmistuvat vasta ennen palkkion toisen erän maksamista. Eläintä kohti maksettavaa palkkiota (Taulukko 3.) joudutaan leikkaamaan, jos enimmäismäärä uhkaa täyttyä.
Taulukko 3. Nautaeläinpalkkioiden eläinkohtaiset enimmäismäärät
Palkkio maksetaan kokonaisuudessaan, jos palkkioehdot täyttävä eläin on ollut tilallasi koko vuoden tai teurastettu vuoden 2016 aikana. Palkkio myönnetään yhdestäkin palkkioehdot täyttävästä eläimestä.
Esimerkki 6. Tila sijaitsee C-tukialueella. Viljelijä on hakenut nautapalkkiota sonneista. Tilan hallinnassa on nautarekisterin mukaan koko vuoden 50 sonnia.
– Sonnit ovat kerryttäneet tilalla yhteensä (365 päivää x 50 sonnia) 18 250 tukikelpoisuuspäivää vuodessa.
– maksuerä määräytyy nautarekisterin 1.1.–15.9. perusteella. Määräytymisaika 258 vrk (258/365), eli noin 70 % vuodesta.
– Yhdelle sonnille kertyy tukea 1. erässä 160 € x 70 % = 113 €.
– 1. maksuerässä 50 sonnille tukea kertyy noin 5 600 €.
– 2. maksuerässä 50 sonnille tukea kertyy noin 2 400 € (jos palkkiotaso pysyy samana 2. erässä).
4.6.4 Palkkioiden enimmäismäärät tukialueittain
Tukialueittaiset palkkioiden enimmäismäärät tukialueittain on lueteltu taulukossa 4. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettavien nauta- tai lypsylehmäpalkkion määrä ylittää palkkion enimmäismäärän, yksikkötuen tasoa joudutaan alentamaan suhteessa ylittymiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien kyseistä palkkiota hakeneiden viljelijöiden palkkio alenee samassa suhteessa.
Taulukko 4. Palkkioiden enimmäismäärät (miljoonaa euroa/tukialue) tukialueittain
4.6.5 Rahoituskuri
Rahoituskuri voidaan tehdä prosenttivähennyksenä EU:n rahoittamiin suoriin tukiin. Rahoituskuri leikataan tilalle myönnettävien EU:n rahoittamien suorien tukien yhteen lasketun määrän 2 000 euroa ylittävältä osalta ennen tuen maksatusta. Tilalle myönnettyjen suorien tukien yhteenlasketusta määrästä ei siten tehdä rahoituskurileikkausta ensimmäisen 2 000 euron osalta.
Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen leikkausprosentista maaliskuun loppuun mennessä. Leikkausprosentti vahvistetaan viimeistään 1.12.2016. Vuonna 2015 leikkausprosentti oli 1,393041.
Vuonna 2016 rahoituskuri koskee seuraavia EU-rahoitteisia tukia:
• Perustuki
• Viherryttämistuki
• Nuoren viljelijän tuki (EU)
• Peltokasvipalkkio
• Nautapalkkio
• Lypsylehmäpalkkio
• Lammas- ja vuohipalkkio
Lisätietoa rahoituskurista on Hakuoppaassa 2016.
4.6.6 Aiheettomasti maksetut palkkiot
Tukien takaisinperinnästä on kerrottu Hakuoppaassa 2016.
EU:n eläinpalkkiot – vuoden 2016 hakuohjeetEU:n nautapalkkio, lypsylehmäpalkkio ja lammas- ja vuohipalkkiot29.2.2016