Uutta 2016:
- Maito-, sonni- ja härkä- sekä tärkkelysperunalisäosat poistuvat.
- Timoteilisäosa puolittuu vuoden 2015 arvosta.
- Tasaosan arvoa korotetaan lisäosista siirtyvien rahojen sekä perustuen tukikaton korotuksen seurauksena
- Tukioikeuksien tasaosan arvot voivat muuttua vielä vuoden aikana vuodelle 2016.
- Sellaisesta viljelystä, jossa viljelykasvin juuret eivät ole yhteydessä maaperään, ei makseta perustukea vuodesta 2016 alkaen.
- Jos tukioikeuksia jää kaksi vuotta peräkkäin käyttämättä, käyttämätön määrä tukioikeuksia viedään kansalliseen varantoon. Vuodet 2015 ja 2016 lasketaan peräkkäisiksi vuosiksi.
Perustuki on EU:n kokonaan rahoittama tuotannosta irrotettu suora tuki. Tukea maksetaan aktiiviviljelijöille, jotka jättävät vuosittain tukihakemuksen. Tukihakemuksella haetaan perustukea eli aktiiviviljelijän hallinnassa olevien tukioikeuksien aktivoimista vastaavilla tukikelpoisilla hehtaareilla. Kaikki maatalousmaa on tukikelpoista perustuessa, mutta alat, joista maksetaan perustukea, määritellään erikseen.
Tukioikeuksia hallinnoidaan tukioikeusrekisterissä. Tukioikeuksiin liittyviä toimenpiteitä ovat tukioikeuksien siirrot, tukioikeuksien myöntäminen kansallisesta varannosta, tukioikeuksien varantoonvienti käyttämättömyyden perustella sekä muut tukioikeuksien muokkaukset. Tukioikeuksiin liittyvistä ilmoituksista ja hakemuksista on erilliset ohjeet ja aikataulut ja ne löytyvät www.suomi.fi– palvelusta hakusanoilla ”mavi103B” ja ”mavi289”.
Perustuen hakeminen, tukitaso ja tuen maksaminen
Hae perustukea päätukihaun yhteydessä. Perustukea ja viherryttämistukea haetaan samalla rastilla. Perustukea hakiessasi sinun on ilmoitettava vuosittain maatilaasi koskevaa tiedot, haettava tukihakemuksella perustukea ja tukioikeuksien aktivoimista sekä ilmoitettava tiedot perus- ja kasvulohkoista. Ilmoita kaikki käytössäsi oleva maatalousmaa, vaikka et hakisikaan tukea kaikilta aloilta.
Suomessa on kaksi tukialuetta: AB-alue ja C-alue Tukialuekartta löytyy Mavin internetsivuilta www.mavi.fi → Tuet ja palvelut → Viljelijä → Tuki- ja kohdentamisaluekartta.
Tukioikeuksien arvot muuttuivat vuonna 2015, koska perustukeen osoitettu rahamäärä laski. Vuonna 2014 tilatukeen oli varattu 476,4 M€ ja vuonna 2015 perustukeen varattu rahamäärä oli 267,4 M€. Arvon muutokseen vaikutti myös tukialuemuutos, jossa siirryttiin kolmesta tukialueesta kahteen tukialueeseen. Koska perustukeen varattu rahamäärää lähes puolittui, tukioikeuksien arvo muuttui samassa suhteessa. Muutos koski sekä tasaosaa että lisäosaa. Vuoden 2015 tarkka tasaosan arvo ja lisäosien arvonmuutos selviää vasta keväällä 2016 sen jälkeen, kun ylimääräiset tukioikeudet on mitätöity. Vuonna 2014 tukioikeuksien arvoja leikattiin n. 8,2 %. Tämä leikkaus koski tasaosaa, lisäosia ja kansallista varantoa.
Vuonna 2016 poistuu kolme lisäosatyyppiä: maito, sonni- ja härkä sekä tärkkelysperunalisäosa. Lisäosissa olleet varat siirretään osaksi tasaosien arvoa. Tasaosan arvoa korotetaan lisäosista siirtyvien rahojen lisäksi myös perustuen tukikaton korotuksen seurauksena. Timoteilisäosan arvo on vuonna 2016 n. 50 % vuoden 2015 arvosta ja se poistuu kokonaan ensi vuonna. Sokerilisäosa on voimassa vielä vuonna 2018, mutta siihen tehdään leikkaus vuonna 2017. Tukioikeuksien tasaosan arvot voivat muuttua arvioiduista arvoista vielä jonkin verran vuodelle 2016.
Suomessa on suorien tukien rajaksi säädetty 200 euroa. Tämä tarkoittaa, että jos haettava tai myönnettävä suorien tukien kokonaissumma jää alle 200 euron, tukea ei myönnetä. Perustuen kohdalla, jos tukea ei myönnetä, eivät tukioikeudet aktivoidu. Jos tukioikeudet ovat kaksi vuotta peräkkäin aktivoimatta, ne viedään kansalliseen varantoon.
* Lataa taulukko pdf-tiedostona
Tukikelpoinen ala
Perustuessa tukikelpoista alaa on kaikki maatalousmaa eli pellot, pysyvät kasvit sekä pysyvät nurmet ja pysyvät laitumet. Perustuessa tukikelpoiset alat, joista maksetaan tukea, määritellään jatkossa kasvikoodin kautta. Perustukea maksetaan kaikista maatalousmaan kasvulohkoista, joiden koko on vähintään 0,05 ha ja joilla on tukikelpoista kasvustoa tai muuta tukeen oikeuttavaa käyttömuotoa. Hakuoppaan liitteessä B on lueteltu kaikki käytössä olevat kasvikoodit ja niiden esiintyminen joko maatalousmaalla tai maatalousmaan ulkopuolella. Perustukea maksetaan maatalousmaalla oleville aloille, pois lukien tilapäisesti viljelemätön ala, 20-v. erityistukisopimus pellolla, ja sellainen viljelytapa, jossa viljelykasvin juuret eivät ole yhteydessä maaperään. Tilapäisesti viljelemättömälle alalle ei makseta mitään tukia. Maatalousmaan ulkopuoliselle alalle ei makseta perustukea.
Perustukea saadaksesi sinun tulee noudattaa kaikella maatalousmaalla täydentäviä ehtoja. Tarkista nämä ehdot erillisestä täydentävien ehtojen päivitetystä oppaasta, joka julkaistaan osoitteessa www.mavi.fi → Oppaat ja lomakkeet → Täydentävien ehtojen opas.
Tukioikeuksien käyttö
Tukioikeuksia käytetään siten, että ensimmäisenä käytetään yksikköarvoltaan kallein tukioikeus. Kaikki tilasi hallinnassa olevat tukioikeudet järjestetään yksikköarvon mukaan järjestykseen kalleimmasta halvimpaan ja tukioikeuksia käytetään aina samassa järjestyksessä. Yksittäinen tukioikeus voi olla korkeintaan 1,00 ha kokoinen. Tukioikeudet tulevat käytetyiksi eli aktivoiduiksi kun osastakin tukioikeutta myönnetään tukea. Tukea ei myönnetä esimerkiksi tilapäisesti viljelemättömästä alasta.
Tukioikeuksien käyttöä seurataan em. tavalla siten, että vuosien 2015 ja 2016 tukioikeuksien käyttö muodostaa kaksi peräkkäistä vuotta.
* Lataa taulukko pdf-tiedostona
Kun vuoden 2015 jälkeen ylimääräiset tukioikeudet mitätöitiin, jäljelle jääneitä tukioikeuksia käytettiin edellä kerrotussa järjestyksessä. Alat, joista ei myönnetä perustukea, saattavat jättää myös tukioikeuksia aktivoimatta. Jos näitä aktivoimattomia tukioikeuksia on myös vuonna 2016, viedään sen verran (ha) tukioikeuksia varantoon, jotka ovat jääneet aktivoimatta sekä vuonna 2015 että vuonna 2016.
Tukioikeuksien siirrot
Voit siirtää tukioikeuksia joko pysyvästi tai määräajaksi. Tukioikeuksien omistuksen siirrot ovat aina pysyviä ja tukioikeuksien hallinnan siirrot eli vuokraukset ovat aina määräaikaisia. Tukioikeuksien omistuksen siirron yhteydessä on osapuolten otettava lomakkeella kantaa myös siihen, mitä tapahtuu tukioikeuksien hallinnalle. Hallinta voi siirtyä tukioikeuksien vastaanottajalle, se voi jäädä luovuttajalle tai se voi jäädä myös kolmannelle osapuolelle, jos esimerkiksi vuokrattuja tukioikeuksia myydään.
Ilmoita tukioikeuksien siirrosta lomakkeella 103B ja liitteellä 103A. Lomake 103B täyttöohjeineen löytyy www.suomi.fi – palvelusta. Liitteen 103A saat joko Vipu-palvelusta tai kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Tukioikeuksien siirrosta ei ole erillistä ohjetta. Jokaisesta siirrosta tehdään oma ilmoitus. Palauta ilmoitus tukioikeuksia luovuttavan tilan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 15.6.2016. Jos kyseessä on koko tilan hallinnan siirron yhteydessä siirrettävät kaikki tilan tukioikeudet, voit ilmoittaa siitä 15.9.2016 mennessä. Katso tarkemmat koko tilan hallinnan siirtoa koskevat vaatimukset liitteestä A. Varsinaisen siirron pitää kuitenkin tapahtua viimeistään 31.8.2016.
Tukioikeuksien vastaanottajan on oltava aktiiviviljelijä. Tukioikeuksien siirtojen vastaanottajan pitää hakea perustukea siirron saantivuonna, jotta hän täyttää aktiiviviljelijän määritelmän. Kun tukioikeuksien omistusta siirretään, omistus voidaan siirtää luonnolliselle henkilölle, luonnollisten henkilöiden ryhmälle, oikeushenkilölle tai oikeushenkilöiden ryhmälle, kun ko. vastaanottaja täyttää aktiiviviljelijän määritelmän. Aktiiviviljelijän määritelmä on tarkemmin kerrottu Tuenhakijan perusoppaan luvussa 4.
Esimerkki 1.
Kuolinpesä Y hakee tukea. Kuolinpesän osakas Z hallinnoi vesiyhtiötä. Osakas Z ei yksistään täytä aktiiviviljelijän määritelmää, mutta tukioikeuksia voidaan siirtää kuolinpesän nimiin, koska kuolinpesä oikeushenkilönä täyttää aktiiviviljelijän määritelmän.
Esimerkki 2.
Aviopari omistaa yhdessä maatilan maatalousmaan. Toinen puoliso on antanut valtuudet hakea tukia molempien nimissä. Valtuuden antanut puoliso käy tilan ulkopuolella töissä ja hallinnoi vapaa-ajan aluetta. Tilan ulkopuolella töissä käyvä ei täytä yksistään aktiiviviljelijän määritelmää, mutta tukioikeuksia voidaan siirtää tilalle molempien puolisoiden yhteiseen omistukseen, koska ryhmänä he täyttävät aktiiviviljelijän määritelmän.
Esimerkki 3.
Maatalousyhtymä ei voi omistaa tukioikeuksia, mutta maatalousyhtymän jäsenet voivat ryhmänä omistaa tukioikeuksia, vaikka yksi maatalousyhtymän jäsen yksistään hallinnoisi esimerkiksi vapaa-ajan aluetta.
Kun tukioikeuksia siirretään perinnön, ennakkoperinnön tai suorien tukien laissa määriteltyjen sukupolvenvaihdosten perusteella, tukioikeuksien omistuksen vastaanottajan ei tarvitse täyttää aktiiviviljelijän määritelmää.
Kansallinen varanto ja varantoperusteet
Voit hakea tukioikeuksia kansallisesta varannosta tietyissä tapauksissa. Varantohaku järjestetään vuosittain ja sen viimeinen hakupäivä on 15.6.2016. Perusteet ovat: nuori viljelijä, aloittava viljelijä, tilusjärjestelyt, LUEL- ja LUTU-viljelemättömyyssitoumuksen päättyminen, ympäristötuen 20-vuotisen erityisympäristötukisopimuksen päättyminen ja tuomioistuimen päätös/hallinnollinen määräys.
Kansallista varantoa hallinnoidaan ELY-keskuksissa, jotka myös käsittelevät varantohakemukset ja tekevät hakemuksista päätökset. Hakuun liittyvä erillinen ohje Tukioikeuksien haku kansallisesta varannosta vuonna 2016 ja hakulomake numero 289 julkaistaan internet-osoitteessa www.suomi.fi/lomakkeet, josta voit hakea sitä hakusanalla ”mavi289”.
Päätukihaun tuet 201622.3.2016