Hyvien esimerkkien ja ajankohtaisten asioiden levittämistä tukee hyvin vuoden 2015 lopulla lanseerattu Ajankohtaista maaseutuverkostosta –uutiskirje. Vuoden mittaan jakelulistaa kerättiin useissa eri verkostotapahtumissa ja tilaisuuksissa. Laajalla uutiskirjejakelulla tavoitetaan ohjelmatoimijoiden lisäksi laaja-alaisesti suurta yleisöä. Jokainen voi myös halutessaan tilata kirjeen Maaseutu.fi:n kautta. Uutiskirje tavoittaa tällä hetkellä noin 1700 lukijaa.
Yhteistyötä ja verkostoitumista ohjelmatoimijoiden välillä edistettiin aloittamalla vuosi 2015 koko maaseutuverkoston yhteisellä verkostoitumispäivällä. Syyskaudella aloitettiin hyvän vastaanoton saanut alueellisten verkostopäivien sarja. Alueellisista verkostotoimijoita kokoavista tapahtumista tavoitellaan maaseutuverkostotyöhön uutta yhdistävää työkalua, joka toivottavasti muodostuu tavanomaiseksi toiminnaksi muokkautuen jokaisen alueen tarpeisiin ja jatkuen näin läpi ohjelmakauden.
Vuoden 2015 aikana jaettiin edellisen ohjelmakauden hyviä käytäntöjä niin maaseudun kehittämistyöstä kuin ohjelmarahoituksella saavutetuista tuloksista. Hyviä käytäntöjä saatiin leviämään tehokkaasti sosiaalisen median kautta, koulutustilaisuuksissa, seminaareissa ja Maaseutu.fi:ssä. Työryhmät levittivät teemoittaisia aiheita ja verkottivat mainiosti alakohtaisia toimijoita. Ympäristö-työryhmän toimesta koottiin mm. jakelulista, jolle voidaan välittää kohdennettua tietoa ilmasto- ja ympäristöasioista.
Viestintäryhmä koottiin ohjelmakauden alkaessa hyväksi koetun rungon ympärille. Uusi toimintamalli ja parantuneet etäyhteydet mahdollistivät entistä vahvemman edustuksen muun muassa Leader-ryhmistä. Mukaan pyydettiin edustaja jokaisesta Leader-ryhmästä. Myös ELY-keskukset nimesivät alueittain omat viestintäverkoston edustajansa ja myös viestintähankkeet ovat luonnollisesti vahvasti mukana verkostossa.
Viestintäryhmän koon kasvaessa yhteisiä kokouksia kehitettiin vuoden mittaan osallistavaan ja vuorovaikutteiseen suuntaan: käyttöön otettiin mm. yhteisesti täytettävä GoogleDokumentti, joka palvelee kokouksiin valmistautumisessa. Sinne kerätään hyväksi havaittuja toimintatapoja ja ajankohtaisia kuulumisia alueittain. Jokainen kokouksiin osallistuva voi helposti perehtyä käsiteltäviin aiheisiin etukäteen, jolloin yhteinen kokousaika voidaan käyttää tehokkaammin ja kokousten asialistoille voidaan poimia käsittelyyn kiinnostavimmat aiheet.
Viestintäverkoston uutena yhteisenä työkaluna on toiminut erinomaisesti vuoden alussa perustettu Facebook-ryhmä, jossa jäseniä on jo 144. Keskustelu ryhmässä on ilahduttavan aktiivista – hyvät käytännöt ja uudet ideat on helppo esittää vapaamuotoisessa ympäristössä.
1.2.1 Toiminnan teemat ja painopisteet kohdensivat tekemistä ja viestintää
Koko ohjelmakauden toiminta rytmitetään vaihtelevien maaseutuverkoston teemojen ja painopisteiden kautta, ja teemojen tueksi perustetaan myös työryhmiä kahden vuoden toimikausiksi. Kauden neljänä ensimmäisenä työryhmänä toimintansa vuoden 2015 aikana aloittivat Innovaatio-, Nuoriso-, Elinkeinot ja maaseutuyrittäjyys – sekä Ympäristö ja ilmasto -työryhmät.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana ryhmissä suunniteltiin toimintaa, luotiin teemaa palvelevia verkostoja sekä kierrettiin tapahtumissa kertomassa maaseutuohjelman mahdollisuuksista. Esimerkiksi Yrittäjyys-työryhmä antoi valtavan panostuksen osallistumalla useisiin tapahtumiin ja messuihin, Nuoriso-ryhmä jakoi 30 ideoimaansa Nuoriso-palvelupakettia, ja vuoden päätti huikealla tavalla Ympäristö ja ilmasto -työryhmän järjestämä, paljon kiitosta saanut Maaperästä kuuluu! –seminaari. Työryhmätoiminnan kautta maaseutuverkostotoimintaan on jo saatu ohjelmakauden alussa aktivoitua mukaan uusia sidosryhmätahoja.
Nuoriso-työryhmän palvelupaketit suunnattiin erityisesti nuorten yrittäjyyttä ja työllistymistä tukevaan toimintaan. Tapahtumissa mm. törmäytettiin nuoria ja maaseudun yrityksiä, jaettiin tietoa esimerkiksi siitä millaista on työllistää itsensä sosiaalisen median ammattilaisena. Ja kerrottiin luonnollisesti siitä millaisia mahdollisuuksia maaseutuohjelmalla on tarjota nuorille yritystoiminnan ja kehittämisen tueksi.
Ohjelmakauden 2007-2013 tulokset ovat olleet tärkeässä asemassa uudesta ohjelmakaudesta viestittäessä. Niiden avulla on voitu osoittaa, että maaseutuohjelmalla ja sen rahoituksella todella on merkitystä suomalaisen maaseudun kehittämisessä. Edellisen ohjelmakauden tuloksista on kerrottu muun muassa tiedotteissa, tapahtumissa ja esitteissä. Myös uuden ohjelmakauden lanseerauskampanjassa edellisen kauden esimerkit ja onnistumiset olivat läsnä. Muun muassa päivitämaaseutusi.fi-sivustolle koottiin aihealueittain kymmenittäin toteutettuja ideoita.
Myös neljä uutta videota; Maaseutuohjelma, Yrittäjyys, Ympäristö ja Yhteisöllisyys ovat välittäneet viestiä maaseutuohjelmalla aikaansaaduista tuloksista paitsi verkossa myös tapahtumissa eri puolilla Suomea:
1.2.2 Kyselyllä kartoitettiin alueviestinnän vahvuuksia ja kehittämisehdotuksia
Syyskuussa 2015 toteutettiin viestintäverkostolle kysely, jossa arvioitiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alueellista viestintää sekä valtakunnalliseen viestintään liittyviä toiveita. Kyselyssä selvitettiin muun muassa viestinnän resursointia, suunnittelua sekä käytössä olevia välineitä. Kyselyllä haluttiin saada tietoa senhetkisistä tunnelmista sekä ennen kaikkea välineitä maaseutuohjelman viestintäverkoston toiminnan tukemiseen. Vastauksia saatiin 37 kappaletta.
Tulosten mukaan eniten huolestuttaa henkilöstöresurssin vähyys. Myös budjetit ovat pieniä. Viestintähankkeet koettiinkin monin tavoin ensisijaisen tärkeäksi voimavaraksi.
Viestinnän kohderyhmät ovat vastaajilla monipuolisia, ja suurelle yleisölle tuloksista kertomista pidetään tärkeänä. Kohderyhmien kirjava joukko tuo mukanaan toisaalta haasteita. Kaikille ei pysty kertomaan kaikkea. Tärkeimpinä viestintävälineinä pidettiin nettisivuja, tilaisuuksien suoraa viestintää, tiedotteita, sähköpostia sekä sosiaalista mediaa.
Valtakunnallisen viestinnän odotetaan keskittyvän nimenomaan suurempaan näkyvyyteen ja valtakunnallisiin tapahtumiin terävillä kärjillä varustettuna. Valmiit viestintämateriaalit nähdään tärkeänä tukena. Hyvien käytäntöjen levittäminen eri toimijoiden välillä tärkeää myös viestinnässä.
Kooste kyselyn tuloksista:
Maaseutuverkoston toimintakertomus 2015