Uuden ohjelmakauden alussa päätettiin entistä vahvemmin panostaa verkkoviestintään ja sosiaaliseen mediaan. Maaseutuverkoston yhteinen Maaseutu.fi-sivusto haluttiin pitää verkkoviestinnän ja maaseutuverkostotoiminnan tärkeänä kulmakivenä ja tiedon kotipesänä. Sen lisäksi toimintaa monipuolistettiin uusilla avauksilla etenkin sosiaalisessa mediassa.
Vuoden 2014 lopulla uudistuneen Maaseutu.fi:n käytössä ja käytettävyydessä havaittiin kuitenkin ongelmia, ja vuoden 2015 alussa sivustolle teetettiin käytettävyystutkimus. Tulokset olivat pitkälti linjassa omien huomioidemme kanssa, mutta myös monia uusia kehittämisen kohteita löydettiin. Tutkimuksen pohjalta sivuston käytettävyyteen saatiin tehtyä pieniä parannuksia mm. navigaatioon ja sisältöön.
Sivuston kehittämisen esteenä olivat kuitenkin lukuisat tekniset ongelmat, jotka johtuvat mm. runsaasti räätälöintejä sisältävästä sivustopohjasta. Teknisten toteuttajien resurssipulan vuoksi korjaustyöt viivästyivät, ja samaan saumaan sattui lisäksi kehitystyöprosessissa mukana olevan ulkopuolisen kumppanin vaihtuminen. Myös Landsbygd.fi kohtasi ongelmia, jotka hidastivat huomattavasti mm. suomenkielisten sisältöjen kielivariaatioiden päivittämistä.
Vuoden 2015 syksyllä kuitenkin uudistettiin onnistuneesti suunnitelmien mukaisesti englanninkielinen Rural.fi. Sen ilmeestä tehtiin yhtenäinen Maaseutu.fi:n kanssa, mutta toteutuksesta hieman kevyempi. Sivuston sisällössä huomioitiin sekä suomalaiset ohjelmatoimijat (esittelymateriaalia), kansainväliset kollegat että asiasta kiinnostunut suuri yleisö.
Sosiaalisessa mediassa kasvatettiin käytössä olevien kanavien määrää ottamalla Twitter ja Instagram mukaan. Myös Periscope-palvelua ehdittiin käyttää kokeiluluontoisesti. Etenkin Twitterin ja Facebookin avulla viestittiin systemaattisesti ja aktiivisesti maaseutuverkoston toiminnasta. Instagram toimi lähinnä #päivitämaaseutusi-kuvakilpailun tukena.
Facebookissa postauksia kertyi yhteensä yli 600, ja seuraajien määrä kasvoi tasaisesti. Vuoden lopulla seuraajia oli lähes 3500. Twitterissä seuraajien määrä kasvoi kiihtyvällä tahdilla läpi koko vuoden, ja jatkotwiittauksia saatiin omille postauksille hyvin. Myös Facebookissa levikkimäärä lisääntyi huomattavasti. Näiden kahden pääkanavan luonteet profiloituivat luontevasti toisiaan tukeviksi: Facebookissa tavoitettiin suuri yleisö sekä maaseutuverkoston toimijat, ja Twitter toimi puolestaan enemmän asiantuntijafoorumina. Kanavien sisällöt mietittiin kohderyhmien mukaan, mutta etenkin Facebookissa panostettiin hyvien esimerkkien levittämiseen ja ohjelman monipuolisuuden esiintuomiseen.
Youtube-kanavan sisältöä organisoitiin aihepiirien mukaan niin, että videot löytyvät entistä paremmin. Kanavan käyttö tuplaantuikin edelliseen vuoteen verrattuna. Videoiden merkitys kohderyhmien tavoittamisessa kasvaa koko ajan, ja siihen reagoitiin omien teetettyjen videoiden lisäksi lisäämällä suoratoistojen määrää. Videoinnilla vastattiin etäosallistumisen kysyntään, ja se otettiinkin hyvin vastaan. Esimerkiksi Maaperästä kuuluu –seminaarin videointi keräsi noin 150 seuraajaa.
Lanseerauskampanjan some-osuus tuki hyvin kaikkia käytössä olevia kanavia ja toi mukanaan runsaasti kävijöitä. Esimerkiksi Facebookissa ollut lanseerausvideo keräsi katselukertoja lähes 200 000.
Tutustu verkoston some-kanaviin: Facebook, Twitter, Youtube, Instagram
1.3.1 Lanseerauskampanja antoi vauhtia uuteen kauteen
Uusi ohjelmakausi haluttiin aloittaa suuren yleisön huomiota hakevalla mittavalla ponnistuksella: maaseutuohjelman lanseerauskampanjalla. Kampanjan tavoitteena oli paitsi välittää tietoa rahoitusmahdollisuuksista myös luoda oivalluksia maaseudun merkityksestä. Kampanjan tekijää haettiin EU-tason kilpailutuksella, mutta tarjouksia saatiin vain kaksi, mikä on myönnettävä pettymykseksi. Yksi syy vähäisiin tarjousten määriin oli mahdollisesti todella tiivis ilmoitettu toteuttamisen aikataulu näinkin suurelle kampanjalle.
Alkupettymyksestä päästiin pian eroon, kun työt valitun kumppanin, markkinointiviestintätoimiston Recommended Oy:n kanssa pääsivät vauhtiin ja yhteinen sävel löydettiin. Lanseerauskampanjan sloganiksi valittiin ”Päivitä maaseutusi”, jolla on kaksi merkitystä: 1) jos sana maaseutu tuo mieleesi vain heinäseipäitä, sinun on aika päivittää maaseutukäsityksesi ja 2) jos asut tai yrität maaseudulla, voit itse päivittää omaa seutuasi, siihen on nyt työkalu ja rahoitusta. Koko kampanja kiertyi seuraavan strategisen viestin ympärille: ”Moderni maaseutu on paljon muutakin kuin metsää, peltoa ja lehmiä. Se on kestävä perusta työnteolle, menestyvälle, ympäristön huomioon ottavalle liiketoiminnalle ja hyvälle, yhteisölliselle elämälle.”
Lanseerauskampanjan verkkosivustossa ”www.päivitämaaseutusi.fi” oli muun muassa postinumerohaku asutko maalla vai kaupungissa, ideahaku, syötteitä sosiaalisesta mediasta #päivitämaaseutusi-tunnisteella sekä yllättäviäkin faktoja maaseudusta ja maaseutuohjelmasta. Lisäksi kampanjaan kuului mainontaa televisiossa, radiossa, Facebookissa ja verkkobannereilla. Päivitä maaseutusi –uutiskirjeestä tehtiin kolme numeroa. Maaseutua päivitettiin myös vuoden 2015 tapahtumissa ja messuilla. Maaseutuverkostopalvelut vei lanseerauskampanjan viestiä Joensuun Farmari-näyttelyn Päivitä maaseutusi -teltassa, pop up -teltassa Pori Jazzeilla, Kuntamarkkinoilla, KoneAgriassa ja ELMA-messuilla.
Lanseerauskampanja näkyi ja kuului vuoden 2015 aikana eri puolilla Suomea. Alueelliseen käyttöön tuotettiin PR-materiaaleja, ohjeita ja vinkkejä kampanjan hyödyntämiseen sekä messu-/tapahtumatarvikkeita. Päivitä maaseutusi -kampanja oli isompi tai pienempi osa lähes jokaista kampanja-aikana alueilla järjestettyä tilaisuutta. Muun muassa Kuopion Satoa ruokatapahtumassa, Kauhajoen ruokamessuilla ja Pop Up Pohjanmaa -tapahtumassa Helsingissä päivitettiin ahkerasti maaseutua. Etelä-Savossa kampanjan ympärille järjestettiin jopa oma iso tapahtumansa.
Kampanjan onnistuneinta antia oli sen raikas, moderni ilme ja täysin uudenlainen lähestymistapa. Tuoreutensa ja erilaisuutensa vuoksi kampanja sai paljon mielenkiintoa ja kiitosta myös muualla Euroopassa. Jopa yli odotusten onnistuivat myös Facebook-mainonta sekä kuvakilpailu, johon osallistuttiin lähes 1 000 kuvalla lähinnä Instagramissa, mutta myös Facebookissa ja Twitterissä. Instagramissa yksittäisen kuvan näkyvyys on 40-60 kertainen. Facebookin videokampanja keräsi kaikkiaan 1,7 miljoonaa mainosnäyttöä ja lähes puolimiljoonaa yksittäistä Facebook-käyttäjää tavoitettiin. Videota katsottiin yhteensä yli 408 000 kertaa.
TV-mainos sopi näin isoon kampanjaan ja suuren yleisön tavoitteluun. Tavoitimme haastavimmasta 25-64-vuotiaiden kohderyhmästä 67% ja spotti nähtiin keskimäärin 4.2 kerta.
Radiomainos pyöri ahkerasti Radio Novalla, jonka viikkotavoittavuus 18+-vuotiaissa on 1 126 000 ja 25-54-vuotiaissa 502 000 kuulijaa.
Bannerimainontaa tehtiin mobiilissa ja verkkosivuilla. Medioina olivat HS talous, Taloussanomat sekä Alma-verkoston uutisosio. Keskimääräinen klikkiprosentti oli selvästi yli yhteiskunnallisten kampanjoiden keskiarvon, mutta silti osin bannerikampanjasta olisi toivonut vielä vankempia tuloksia.
Lanseerauskampanja oli kokonaisuutena onnistunut. Sen avulla saatiin kerättyä kenttää yhden sanoman taakse, parannettua alueellista näkyvyyttä ja tehokkaasti vietyä viestiä uuden ohjelmakauden alkamisesta eteenpäin.
Lisätietoa löytyy kampanjasivustolta ja maaseutu.fi:stä.
1.3.2 Ohjelman tunnettuus puntarissa
Vuoden 2015 päätteeksi teetettiin myös tunnettuustutkimus, jossa mitattiin Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuutta tuottajien, yrittäjien ja suuren yleisön kesken. Yhtenä hankaluutena ja ohjelman tunnettuutta heikentävänä ominaisuutena on sen monitahoisuus: maaseutuohjelmasta puhuttaessa viitataan mm. EU:hun, Manner-Suomen maaseutuohjelmaan ja Leader-toimintaa. Logojen ja käsitteiden kirjo nouseekin suureksi, mikä saattaa hämätä etenkin sellaisia toimijoita, jotka eivät ole maaseutuohjelman toimeenpanossa ja maaseutuverkoston toiminnassa aktiivisesti mukana.
Tutkimuksen mukaan ohjelma mielletään yleisesti ottaen edelleen maataloutta tukevaksi, ja tietoisuus muista mahdollisuuksista jää vähäiseksi. Kolme viidesosaa koko väestöstä ja pk-yrittäjistä osasi mainita kuitenkin jonkin, joskin maatalouteen liittyvän, käyttökohteen. Yleisimmin koko väestön keskuudessa kohteeksi mainittiin luomutuotanto, maatalouden toimet vesistöjen suojaamiseksi ja kylien kehittäminen. Pk-yrittäjät mainitsivat useimmiten vesiensuojelun, kylien kehittämisen sekä luomutuotannon, ja heidän tietoisuutensa yritystuista onkin hyvin alhainen: nuorista alle 40-vuotiaista yrittäjistä 83 % ei tiedä koko ohjelmasta. Koko väestön keskuudessa vastaava luku on 65 %.
Tuottajilla voisi olla nykyistä enemmän annettavaa myös yleisessä maaseudun kehittämistyössä – ainakin he ovat valtaväestöä ja yrittäjiä tietoisempia myös muista kuin maataloustuista. Esimerkiksi tietoliikenneyhteyksien parantaminen ja yrityksen perustaminen tunnettiin tuottajien keskuudessa paljon muita paremmin. Neljä viidestä maataloustuottajasta osasi mainita tukikohteen, yleisimmin mainittiin kylien kehittäminen (60 %), maatalouden toimet vesistöjen suojaamiseksi sekä maaseudun yrittäjien koulutus ja paikallisten tietoliikenneyhteyksien parantaminen. Hieman erikoista onkin, että tuottajista kuitenkin 33 % kokee, että maaseuturahoitus ei vahvista paikallisten asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa oman alueensa kehitykseen. Koko väestöstä näin ajatteli 16 %.
Tutkimuksen mukaan maaseudun pk-yrittäjistä 60% ja koko väestöstä 72 % ei tunne EU:n maaseuturahoituksen tukimahdollisuuksia. Vain kolmannes väestöstä on sitä mieltä, että EU:n maaseuturahoitus on parantanut maaseudun tilannetta. Maataloustuottajien mielipide asiaan on kuitenkin hieman positiivisempi kuin yrittäjien, sillä tuottajista tällä kannalla on 37 % ja pk-yrittäjistä 29 %. Tämä saattaa osittain johtua juurikin aiemmin mainitusta käsitteiden kirjosta.
EU:n maaseuturahoitus loi käsitteenä hyvin negatiivisia mielikuvia: ehdottomasti yleisin mieleen tuleva asia oli ”byrokratia ja paperisota”, ja sitä seuraavat ajatukset veivät vahvasti maatalouteen.
Tietoa maaseuturahoituksesta toivottiin selkeästi eniten nettiin. Valtaosa kaikissa ryhmissä toivoi saavansa tietoa maaseuturahoituksesta internetistä (60%). Työsarkaa tämän tutkimuksen perusteella siis riittää myös jatkossa.
Kooste tunnettuustutkimuksen tuloksista:
Maaseutuverkoston toimintakertomus 2015