Maaseudun palvelujen tuottaminen ja maaseudulla työllistyminen tulevaisuudessa edellyttävät uusien, nopeita tietoliikenneyhteyksiä hyödyntävien toimintojen käyttöönottoa. Maaseudulla välimatkat ovat usein pitkiä, kasvukeskuksiin keskitetyt palvelut kaukana ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen edellyttää osaamista. Internet-pohjaisten palvelujen hyödyntäminen ja nopeiden tietoliikenneyhteyksien mahdollistamien uudenlaisten vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen muotojen omaksuminen mahdollistavat maaseudun palvelu- ja liiketoiminnan tehostumisen ja uudistumisen tulevaisuudessa. Globaalin yhteiskunnan muutosten myötä maaseudun toimintaympäristöt muuttuvat nopeasti asettaen monia haasteita ja mahdollisuuksia vuorovaikutteisten, sähköisten toimintojen kehittymiselle.
Hyvien sähköisten käytäntöjen levittämisellä on tärkeä rooli alueellisen ja yhteiskunnallisen kehittämisen toimissa. Keskeistä on löytää menetelmät, miten hyvät käytännöt voidaan löytää, siirtää ja juurruttaa osaksi arkipäivän toimintaa. Hyvät käytännöt eivät siirry itsessään, vaan ne tarvitsevat onnistuakseen suunnitelmallisen levittämisprosessin. Hyviä käytäntöjä ei voida suoraan siirtää tai ”kopioida” sellaisenaan toimintaympäristöstä toiseen. Tietyissä toimintaympäristöissä jokin hyväksi todettu tapa tai menetelmä ei välttämättä johda samanlaisiin lopputuloksiin toisissa ympäristöissä. Käytännössä hyvät käytännöt luodaan uudessa ympäristössä aina lähes uudelleen.
Vuorovaikutus ja vuorovaikutteiset teknologiat ovat tärkeä osa siirtoprosessia erityisesti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Toiminta sujuu hyvin edellyttäen, että tietoa asiasta on riittävästi, henkilökemiat toimivat ja päämääristä on yhteinen näkemys. Kun tieto kulkee vuorovaikutteisesti ja joustavasti eri yhteistyötahojen välillä, vältytään monilta väärinkäsityksiltä ja ristiriitatilanteilta. Haasteelliseksi asian tekee tiedon perille saaminen puolin ja toisin. Halutaanko yleensä viestiä, missä muodossa ja millä keinoin monimutkainen asia kannattaisi viestiä sekä ovatko kohderyhmät yleensäkään halukkaita osaamisen lisäämiseen? Verkoston aktivoimisessa keskeisiä tekijöitä ovat avoimuus, läpinäkyvyys, ymmärrettävyys, toiminnan vaikuttavuus, oikeudenmukaisuus ja verkoston sosiaalinen pääoma eli yhteinen tahtotila.
Sosiaalinen pääoma muodostuu ihmisten välisistä suhteista ja näitä suhteita ylläpitävistä rakenteista ja instituutioista. Se perustuu ihmisten kanssakäymiseen, yhdessäoloon ja yhdessä tekemiseen. Keskeistä sosiaalisessa pääomassa on luottamus ja vuorovaikutus. Sähköisessä viestinnässä näiden merkitys kasvaa verrattuna naamakkain tapahtuvaan viestintään. Sujuvan arkipäivän esimerkit sähköisestä vuorovaikutuksesta auttavat saamaan toiminnalle yleistä hyväksyntää ja rohkaisevat uusia osallistujia tulemaan mukaan. Pitkäkestoisen kehittämistoiminnan jatkuvuudelle on tärkeää, että säilytetään avoin ja ulospäin suuntautunut ilmapiiri. Silloin epäilijöidenkin on helpompaa tulla mukaan toimintaan. Pitkäkestoisissa kehittämistoiminnoissa esiintyy luonnostaan aktiivisia nousukausia, aallonpohjia ja aktiivisuuden kausia. Olennaista ei ole toimintojen jatkuvuuden kannalta tavoitteen saavuttaminen, vaan myös se, että tavoitteeseen on päädytty toiminnassa, joka antaa tilaa yhteistyölle myös jatkossa.
Hyvien käytäntöjen levitys edellyttää vuorovaikutteisia sähköisiä ympäristöjä, ”yhden luukun periaatteella” toimivia avoimia, teemakohtaisia viestintäalustoja. Alustat palvelevat monipuolisesti kaikkia eri teema-alueiden toimijaosapuolia, viranomaisia, tutkijoita, kehittäjiä, yrittäjiä, kolmannen sektorin toimijoita sekä kansalaisia. Alustapalvelut edesauttavat toimijoiden välistä reaaliaikaista viestintää kehittäen uusia työ- ja toimintakulttuureja, verkostoja, osaamista ja sosiaalista pääomaa osaksi arkipäivän toimintaa.
Veli-Matti Karppinen
Soveltaja rakastaa ratkaisujaMaaseutuverkoston ensimmäinen innovaatioryhmä2.5.2016