Suomen maaseutu on monien mahdollisuuksien paikka harjoittaa yritystoimintaa. Yritystoiminta on tuotteiden valmistamisen lisäksi entistä enemmän asiakkaita palvelevaa toimintaa, jolloin huomio kiinnittyy siihen, kuinka hyvin yritys pystyy kokonaisvaltaisesti palvelemaan asiakkaitaan. Sanotaankin, että kaikki yritystoiminta on palveluliiketoimintaa ja joillakin yrityksillä kokonaisuuteen kuuluu myös tuotteita. Siksipä palveluiden merkitys yhteiskunnalle on suuri: kaksi kolmasosaa tuotannosta perustuu palveluihin.
Yksi keskeisimpiä haasteita yritykselle on, kuinka saavuttaa asiakkaat. Moni yritys ponnistaa kohti asiakkaita niillä tuotteilla ja toimintatavoilla, joihin sillä on luontaiset resurssit. Tällöin kysymys on tuotantokeskeisestä ajattelusta ja yrityksen toiminta perustuu niihin resursseihin, joita sillä itsellään on käytössä. Toimintatapa ei sinällään ole huono, mutta ongelmaksi saattaa muodostua se, että asiakas ei olekaan tyytyväinen ja halukas ostamaan. Asiakastarpeet ovat alati muuttuvia ja siksi asiakkuusajattelu on otettava keskiöön. Tällöin yrityksen rintamasuunta muuttuu käyttäjäkeskeiseksi, jolloin yrityksen toiminta perustuu asiakkaiden todellisten tarpeiden ymmärtämiseen. Näin yrittäjän liiketoiminnan kehittäminen pohjautuu asiakkaiden tarpeisiin. Kun yritys aidosti kuuntelee asiakasta, ensiksi rakennetaan markkinakonsepti ja sen jälkeen vasta ratkaisu asiakkaan tarpeeseen.
Asiakaskeskeinen ajattelu ja kysyntälähtöinen liiketoiminta vaativat uudenlaista johtamista. Monen yrittäjän osaaminen keskittyy tuotteiden valmistamiseen ja tuotanto-osaamiseen. Kysyntälähtöisyys kiinnittää huomion markkinaosaamiseen ja asiakkuuksien johtamiseen. Tämä haastaa yritysten johtamisen ja tuo yrittäjän osaamiseen uusia haasteita. Näiden haasteiden ratkaiseminen on tärkeää, sillä siitä muodostuu helposti este yrityksen kasvun polulle.
Suomalaisella maaseudulla tuotetaan erinomaisia palveluita ja tuotteita. Maaseudun vahvuutena on myös yrittäjien korkea osaamistaso sekä tuotekehitys ja erinomaiset innovaatiot. Mielikuva suomalaisella maaseudulla tuotetuista palveluista ja tuotteiden laadusta on hyvä ulkomaalaistenkin silmissä – ainakin niillä, jotka ovat sattuneet niihin törmäämään. Asiakkaan on niitä kovin usein vaikea löytää.
Globaalit markkinat ovat hämmästyttävän lähellä jopa syrjäistä maaseutua internetin, sosiaalisen median ja toimivien verkkoyhteyksien ansiosta. Maaseutuyritystemme haasteena on korkealaatuisten tuotteiden ja palvelujen näkyväksi tekeminen. Globaaleilla markkinoilla ei riitä uskomus, että ”hyvä tuote myy itse itsensä”. Kilpailun ollessa globaalia myös lokaalit markkinat vaativat enemmän ponnistuksia. Vaikka yritys tuottaa miten hyvän tuotteen tai palvelun hyvänsä, on se saatava näkyväksi. Palvelun tai tuotteen näkyväksi tekeminen vaatii työtä ja osaamista.
Ohjelmakaudella 2014-2020 on kiinnitettävä huomiota projektien kohdentamiseen maaseutuyritystoiminnan kehittämisessä. Innovatiivisen tuotekehityksen lisäksi on tuettava yritysten johtamiseen, asiakkuusosaamiseen, brändäämiseen ja markkinointiosaamiseen.
Ohjelmakaudella myös maaseudun kehittämistoiminnan projektien vetäjien osaamiseen on syytä panostaa. Projektipäälliköiden substanssiosaamisen on oltava korkealla tasolla. Projektipäällikön on kyettävä tarjoamaan tukea maaseutuyrityksiin kohdistuvissa kehittämisprojekteissa, yritysten liiketoiminnan ydinasioissa. Yrittäjä on projektin asiakas, ei hallinto.
Tero Uusitalo ja Pentti Meriläinen
Soveltaja rakastaa ratkaisujaMaaseutuverkoston ensimmäinen innovaatioryhmä2.5.2016