Eläinten hyvinvointikorvauksen myöntämisen perusteita ja ehtojen noudattamista valvotaan sekä tiloilla paikanpäällä tehtävin valvonnoin että hallinnollisin ristiintarkastuksin. Ristiintarkastuksella tarkoitetaan tukihallinnon yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässä olevien tietojen sekä eri rekisterien tietojen vertaamista keskenään. Hallinnollinen valvonta kohdistuu kaikkiin tuenhakijoihin.
Tilavalvonta tehdään paikalla tehtävänä valvontana vähintään 5 prosentille tuenhakijoista. Tilakäynnein valvottavista tiloista 20–25 prosenttia valitaan valvontaan satunnaisesti ja loput tilat painotettuihin riskitekijöihin perustuen. Suomessa maataloustukien valvontaa ohjaa ja hallinnoi Maaseutuvirasto (Mavi). Valvontojen suorittamisesta vastaavat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) tarkastajat. Valvonnasta voidaan ilmoittaa etukäteen, mutta EU-lainsäädäntö edellyttää, että valvontoja suoritetaan myös ennalta ilmoittamatta. Eläintukien valvonnasta voidaan ilmoittaa aikaisintaan 48 tuntia ennen valvontaa.
Viljelijä on velvollinen korvauksetta esittämään tarkastusta tekevälle viranomaiselle kaikki korvaukseen liittyvät asiakirjat ja muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Tarkastajalla on oikeus valvontatehtävän edellyttämässä laajuudessa tarkastaa viljelijän kotieläinrakennukset, eläimet ja muut korvauksen myöntämisen ja maksamisen edellytykset. Tarkastuksessa otetaan kuitenkin huomioon kotirauha.
Tarkastettavat asiat
Valvonnassa tarkastetaan viljelijän valitsemien toimenpiteiden vähimmäistasojen ja tukiehtojen noudattaminen. Lisäksi valvonnassa tarkastetaan eläinrekisterien tietojen oikeellisuutta tarkastamalla kaikki valvontahetkellä tilalla olevat yksilöeläimet nauta-, lammas- ja vuohitiloilla sekä kokonaiseläinmäärä sika- ja siipikarjatiloilla. Eläinrekisterien ja eläinluetteloiden tietoja varmistetaan myös eläinten osto- ja myyntitositteiden avulla.
Nauta-, lammas- ja vuohitilojen tilavalvonnassa tarkastetaan myös mahdollisesti korvauskelpoiset eläimet eli sellaiset yksilöeläimet, jotka eivät ole valvontahetkellä korvauskelpoisia, mutta saattavat myöhemmin sitoumusvuoden aikana tulla korvauskelpoisiksi. Tällaiset eläimet tarkastetaan samalla tavalla kuten valvontahetkellä korvauskelpoiset eläimet. Mahdollisesti korvauskelpoisen eläimen hylkääminen aiheuttaa seuraamuksen tilalle maksettavaan hyvinvointikorvaukseen. Sellaisten puutteellisesti merkittyjen tai rekisteröityjen eläinten, joiden ei ole lainkaan mahdollista tulla korvauskelpoisiksi tukivuoden aikana, mahdollinen seuraamus määräytyy täydentävien ehtojen kautta (eläinten merkinnän ja rekisteröinnin täydentävien ehtojen valvonta).
Valvonnan tulos
Korvausta vähennetään tai se jätetään maksamatta, jos tarkastuksessa havaitaan eläinmäärään kohdistuvia virheitä tai jos viljelijä on jättänyt noudattamatta korvauksen ehtoja. Vähennyksen määrään vaikuttavat hylättyjen eläinten määrä, korvauksen perustason noudattamisessa havaitut puutteet sekä toimenpiteiden tukiehtojen laiminlyöntien vakavuus, laajuus, kesto ja toistuvuus. Korvauksen vähentämisessä ja maksamatta jättämisessä noudatetaan Euroopan unionin ja kansallista lainsäädäntöä.
Jos korvauksen ehdon noudattamatta jättäminen on vakava tai jos viljelijä on esittänyt väärennettyjä todisteita tai hän ei ole toimittanut tarvittavia tietoja, viljelijä suljetaan eläinten hyvinvointikorvauksen ulkopuolelle kyseisen ja seuraavan vuoden ajaksi.
Virheellisesti tai perusteetta maksettu korvaus peritään takaisin, jos korvauksen myöntämisen tai maksamisen edellytykset eivät täyty, viljelijä ei ole noudattanut korvauksen ehtoja, viljelijä on antanut sellaisen virheellisen tai puutteellisen tiedon, joka on olennaisesti vaikuttanut korvauksen myöntämiseen tai maksamiseen, viljelijä estää tarkastuksen toteuttamisen tai Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää takaisinperintää. Eläinmäärävirheistä johtuvat eläinten hyvinvointikorvauksen seuraamukset ja takaisinperinnät voidaan ulottaa neljään edelliseen vuoteen.
Eläinten hyvinvointikorvausSitoumusehdot 20171.4.2016