5 Levittäminen

Lan­nan ja kom­pos­tin pa­ras le­vi­tys­ajan­koh­ta ke­vät­kyl­vöi­sil­le kas­veil­le on ke­vät­muok­kauk­sen yh­tey­des­sä ja syys­vil­joil­le lop­pu­ke­säl­lä. Nur­mil­le nes­te­mäi­set lan­nat voi­daan le­vit­tää ke­vääl­lä ja ke­säl­lä aina lop­pu­ke­sään asti. Syk­syl­lä lan­taa ei pidä le­vit­tää suur­ten huuh­tou­tu­mis­hä­vik­kien vuok­si. Le­vi­tyk­seen asti kui­va lan­ta tu­li­si va­ras­toi­da huo­lel­la isoh­kois­sa kom­pos­ti­au­mois­sa.

Jos sää on lan­taa le­vi­tet­tä­es­sä otol­li­nen ve­den haih­tu­mi­sel­le, niin se on sitä myös am­mo­ni­a­kin haih­tu­mi­sel­le. Au­rin­koi­sel­la, tuu­li­sel­la, läm­pi­mäl­lä ja kui­val­la sääl­lä pel­lon pin­nal­la ole­vas­ta lan­nas­ta typ­peä haih­tuu am­mo­ni­ak­ki­na no­pe­as­ti. Si­tä­vas­toin pil­vi­sel­lä, tyy­nel­lä, vii­le­äl­lä ja kos­te­al­la sääl­lä am­mo­ni­a­kin haih­tu­mi­nen on hi­das­ta. Mitä enem­män lan­nas­sa on help­po­liu­kois­ta typ­peä, sitä suu­rem­mik­si muo­dos­tu­vat le­vi­tys­tap­pi­ot. Eri­tyi­sen run­saas­ti typ­peä on alt­tii­na haih­tu­maan lie­te­lan­nas­ta ja virt­sas­ta. Ne tu­li­si­kin le­vit­tää kos­te­al­la sääl­lä tai il­lal­la. Lan­nas­ta ty­pen haih­tu­mis­tap­pio voi vaih­del­la noin 15 – 50 % vä­lil­lä lan­nan kä­sit­te­ly­me­ne­tel­mäs­tä, kä­sit­te­lyn huo­lel­li­suu­des­ta ja le­vi­tys­ta­vas­ta riip­pu­en. Le­vi­tyk­sen haih­tu­mis­tap­pi­on suu­ruus lie­te­lan­nal­la on noin 2 – 35 % mul­taus­no­peu­des­ta riip­pu­en. Kom­pos­tis­ta haih­tu­mis­tap­pi­ot ovat raa­kaa lan­taa oleel­li­ses­ti pie­nem­mät.

5.1 Nopeasti maan sisään

Mitä enem­män lan­ta si­säl­tää help­po­liu­kois­ta am­mo­nium­typ­peä ja mitä edul­li­sem­pi sää on sen haih­tu­mi­sel­le, sitä tär­ke­äm­pää on no­pea mul­taus lan­nan le­vi­tyk­sen jäl­keen. No­peim­min mul­taus ta­pah­tuu, kun lan­nan le­vi­tys­tä seu­raa vä­lit­tö­mäs­ti mul­taus äes­tä­en tai ma­ta­laan kyn­tä­en. Nes­te­mäi­set lie­te­lan­ta ja virt­sa voi­daan mul­la­ta te­hok­kaas­ti lie­te­vau­nun taak­se kyt­ket­tä­väl­lä mul­taus­van­tail­la. Täl­löin saa­daan myös lan­noit­teen si­joi­tus­hyö­tyä. Virt­san ja lie­te­lan­nan le­vi­tys­tap­pi­oi­ta voi­daan vä­hen­tää myös käyt­tä­mäl­lä puo­mi­le­vi­tin­tä sekä lai­men­ta­mal­la nii­tä ve­del­lä.

Lan­nan käyt­tö­mää­rä heh­taa­ria koh­ti vai­kut­taa olen­nai­ses­ti sen hy­väk­si­käy­tön te­hok­kuu­teen. Koh­tuul­li­sil­la ja oh­jei­den mu­kai­sil­la käyt­tö­mää­ril­lä saa­daan par­haat sa­don­li­säyk­set lan­ta­ton­nia koh­ti. Lan­nan ra­vin­ne­si­säl­tö vaih­te­lee suu­res­ti ja sii­hen vai­kut­ta­vat muun mu­as­sa eläin­laji, lan­nan kä­sit­te­ly­me­ne­tel­mä, ruo­kin­ta, kui­vik­kei­den mää­rä ja laa­tu, lan­ta­lan kun­to. Lan­nan ra­vin­ne­si­säl­tö on  tut­kit­ta­va, jot­ta tie­de­tään sen ra­vin­tei­suus. Näin käyt­tö­mää­rä osa­taan pa­rem­min mi­toit­taa tar­vet­ta vas­taa­vak­si. Lan­nan käyt­tö­o­mi­nai­suuk­siin vai­kut­taa lan­nan ra­vin­ne­koos­tu­muk­sen li­säk­si myös sen la­ho­a­mis­aste.

5.2  Kalusto

Kui­va­lan­nan, kom­pos­tien ja kom­pos­ti­se­os­ten le­vit­tä­mi­nen on­nis­tuu hy­vin itse­pur­ka­val­la perä­vau­nul­la, jon­ka pe­räs­sä on lan­taa hie­non­ta­va le­vi­tys­lait­teis­to. Mark­ki­noil­la on eri­tyi­ses­ti kui­va­lan­nan le­vit­tä­mi­seen tar­koi­tet­tu­ja vau­nu­ja, joi­den le­vi­tys­tark­kuus on erin­o­mai­nen itse­pur­ka­viin kär­ryi­hin ver­rat­tu­na.

Tark­kuus­le­vit­ti­mis­sä vau­nun poh­ja­kul­je­tin siir­tää lan­taa murs­kaa­vil­le te­ril­le, jon­ka jäl­keen lan­ta le­vi­ää kes­ki­pako­lau­tas­ten avul­la hel­pos­ti 15 – 20 met­rin le­vey­del­le. Toi­sis­sa tark­kuus­le­vit­ti­mis­sä vau­nut taka­o­sas­sa ole­vat pys­ty­ak­se­lit te­ke­vät sekä lan­nan hie­non­ta­mi­sen että sen le­vit­tä­mi­sen.

Tark­kuus­le­vit­ti­met ovat koh­ta­lai­sen kal­lii­ta eri­kois­työ­ko­nei­ta, joi­den han­kin­ta pie­nen ti­lan tar­pei­siin ei ole pe­rus­tel­tua. Yh­teis­o­mis­tei­set vau­nut tai ura­koit­si­joi­den käyt­tö mah­dol­lis­taa kiin­te­än lan­nan ja kom­pos­tin le­vit­tä­mi­sen kyl­lin ta­sai­ses­ti.

Lie­te­lan­nan le­vit­tä­mi­sen tek­niik­ka ja sään­nök­set ovat muut­tu­neet no­pe­aan tah­tiin. Väki­lan­noit­tei­den hin­nan­nou­sun an­si­os­ta lie­te­lan­nan arvo on ym­mär­ret­ty. Sa­moin on ym­mär­ret­ty lie­te­lan­nan typ­pi­hä­vi­kin suu­ruus. Näis­tä sei­kois­ta joh­tu­en liet­teen mul­taa­mi­nen suo­raan maa­han on li­sään­ty­nyt no­pe­as­ti.

Pe­rin­tei­nen lie­teen haja­le­vi­tys kan­nat­taa unoh­taa. Toi­nen pin­taan le­vit­tä­vä me­ne­tel­mä on let­ku­le­vi­tys, mis­sä lie­te va­lu­te­taan le­vit­ti­men pe­räs­sä laa­haa­vis­ta let­kuis­ta va­noi­hin suo­raan maan pin­taan.  Mut­ta myös täs­sä me­ne­tel­mäs­sä ra­vin­ne­hä­vi­öt saat­ta­vat au­rin­koi­sel­la ja tuu­li­sel­la sääl­lä nous­ta yl­lät­tä­vän isoik­si. Täs­tä syys­tä tuli liet­teen le­vit­tä­mi­ses­sä pyr­kiä mah­dol­li­sim­man no­pe­aan maa­vai­ku­tuk­seen.

5.3 Lietteen multaus

Lie­tet­tä voi­daan mul­la­ta maa­han use­am­mal­la eri me­ne­tel­mäl­lä. Heti pin­ta­le­vi­tyk­sen jäl­keen teh­tä­vä äes­tys on yk­sin­ker­tai­sin tapa, mut­ta tämä me­ne­tel­mä ei täy­tä tuki­eh­to­jen mu­kais­ta vä­lit­tö­män mul­tauk­sen mää­ri­tel­mää. Lie­teen mul­taa­mi­ses­sa on myös itse teh­ty­jä yh­dis­tel­miä, mis­sä lie­te­vau­nun taak­se on kyt­ket­ty lau­tas­muok­kain. Tämä me­ne­tel­mä täyt­tää tuki­eh­dot, sil­lä le­vi­tys ja mul­taus ta­pah­tu­vat yh­del­lä ajo­ker­ral­la.

Var­si­nai­sia liet­teen maan si­sään si­joit­ta­via mul­tai­mia on usei­ta tyyp­pe­jä riip­pu­en sii­tä mil­loin ja min­kä­lai­seen kas­vus­toon lie­te si­joi­te­taan. Kyn­nök­sel­le lie­tet­tä si­joi­tet­ta­es­sa lie­te pum­pa­taan jä­re­än s-pii­kin taak­se si­joi­tet­tua let­kua myö­ten maan si­sään. Kas­vus­toon lie­tet­tä si­joi­tet­ta­es­sa on kak­si le­vi­tin­tyyp­piä. Niin sa­not­tu ke­vyt­mul­tain pai­naa tai laa­haa maa­han muu­ta­man sen­tin sy­vyi­sen vaon, jo­hon lie­te pum­pa­taan. Täs­tä va­os­ta lie­te imey­tyy var­sin no­pe­as­ti maa­han. Tätä mul­tain­tyyp­piä käy­te­tään eri­tyi­ses­ti vil­jan orail­le ta­pah­tu­vas­sa le­vi­tyk­ses­sä. Vaik­ka ke­vyt­mul­tain ei lie­tet­tä ko­vin sy­väl­le si­joi­ta­kaan, haju­hai­tat pois­tu­vat lä­hes ko­ko­naan.  Tämä voi joh­tua osin sii­tä­kin, että kui­van ke­väi­sen oras­pel­lon pöly tart­tuu nä­ky­vil­le jää­vän liet­teen pin­taan. Le­vi­tyk­sen jäl­keen nä­ky­viin jää­väs­sä ka­pe­as­sa lie­te­va­nas­sa on lä­hes aina sel­vä maa­pö­lys­tä muo­dos­tu­nut kuo­ri. Tämä es­tää omal­ta osal­taan ty­pen haih­tu­mis­ta ja ha­jun le­vi­ä­mis­tä.

Nur­mil­le lie­te si­joi­te­taan maa­ta viil­tä­vien lau­tas­ten te­ke­mään ra­koon. Lau­ta­sia voi olla joko yksi tai kak­si ja usein lau­ta­sen pe­räs­sä on kiin­teä van­nas ja lie­te­put­ki avar­ta­mas­sa lei­kat­tua ra­koa en­nen liet­teen maan si­sään pump­paa­mis­ta.

Kaik­kia mul­tain­tyyp­pe­jä voi­daan käyt­tää nor­maa­leis­sa trak­to­ri­käyt­töi­sis­sä lie­te­vau­nuis­sa. Le­ve­än mul­tai­men asen­ta­mi­nen lie­te­tan­kin pe­rään nos­taa yh­dis­tel­män pai­noa ja vaa­tii trak­to­ril­ta ko­vas­ti te­hoa eten­kin mä­ki­ses­sä maas­tos­sa. Pel­lon tal­laan­tu­mis­ta tu­lee kui­ten­kin vält­tää kai­kin mah­dol­li­sin kei­noin ja pyr­kiä liet­teen le­vi­tyk­seen sel­lai­sel­la ka­lus­tol­la, jon­ka pin­ta­pai­ne pel­toon on mah­dol­li­sim­man pie­ni.

Vii­me ai­koi­na on maa­ham­me han­kit­tu iso­ja itse­kul­ke­via liet­teen­mul­taus­vau­nu­ja. Näis­sä vau­nuis­sa on 13 – 19 kuu­ti­on lie­te­säi­liö ja tu­ke­va mul­tain­lait­teis­to. Pai­nos­taan huo­li­mat­ta näi­den vau­nu­jen pel­toa tal­laa­va vai­ku­tus jää pie­nem­mäk­si kuin trak­to­ri-lie­te­vau­nu yh­dis­tel­mäl­lä. Itse­kul­ke­vien vau­nu­jen yli 1000 mil­liä le­ve­ät ja 32 tuu­maa kor­ke­at ren­kaat pi­tä­vät pin­ta­pai­neen ku­ris­sa. Li­säk­si itse­kul­ke­vien vau­nu­jen etu ja taka­pyö­rät voi­daan sää­tää kul­ke­maan eri rai­det­ta, jol­loin maan tii­vis­ty­mi­nen vä­he­nee en­ti­ses­tään.

5.4 Kalkin levitys

Kalk­ki voi­daan le­vit­tää mil­loin ta­han­sa, myös tal­vel­la, jol­loin maan tii­vis­ty­mi­ses­tä ei ole pel­koa. Alku­kesä en­nen vi­her­lan­noi­tuk­sen tai nur­men kyl­vöä on par­hai­ta kal­ki­tus­ajan­koh­tia. Kyn­tä­mi­nen hau­taa kal­kin maa­han tur­han sy­väl­le. Par­hai­ten ja no­peim­min kal­kin teho saa­daan esil­le muok­kaa­mal­la se maa­han.

Kal­kin le­vit­tä­mi­nen su­juu oma­na työ­nä yleis­perä­vau­nul­la tai kes­ki­pako­le­vit­ti­mel­lä, mut­ta ura­koit­si­joi­den te­hok­kail­la ja tar­koil­la le­vit­ti­mil­lä työ su­juu suk­ke­laan. Kui­val­le ja mä­räl­le kal­kil­le on omat le­vi­tys­ka­lus­ton­sa. Peri­aat­tees­sa itse vau­nu on sa­man­lai­nen, mut­ta kui­val­le ja pö­li­se­väl­le kal­kil­le tar­vi­taan ruu­vi­syöt­töi­nen le­vi­tin. Mä­rän kal­kin ja kuo­nan le­vi­tys ta­pah­tuu vau­nun pe­räs­sä ole­val­la lau­tas­le­vit­ti­mel­lä.

Lie­te­lan­ta on oh­jat­tu viil­tee­seen itse­kul­ke­val­la liet­teen­le­vit­ti­mel­lä. (Kuva: MMM/Mavi, Yrjö Tuu­na­nen)