HUOMIOITAVAA
Kirjoita hankesuunnitelma niin käytännönläheisesti, että asiaa tuntematonkin ymmärtää sitä lukiessaan, mitä hankkeessa aiotaan tehdä ja mihin rahat käytetään
Hyvästä hankesuunnitelmasta löytyy selkeät vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä tehdään?
- Miksi?
- Milloin?
- Miten?
- Missä?
- Kuka tekee?
- Millä resursseilla?
- Mitä uutta hanke tuo mukanaan?
Tämän luvun alussa esitettiin ne asiat, mitä hankesuunnitelmasta on vähintään löydyttävä. Seuraavaksi avataan näitä vähimmäisvaatimuksia.
Hankesuunnitelman sisältöä käydään tässä luvussa läpi samassa järjestyksessä ja samoilla otsikoilla, joilla tallennat hankesuunnitelman sähköiseen Hyrrä-hankejärjestelmään. Voit kirjoittaa hankesuunnitelman suoraan Hyrrään, mutta voit myös valmistella sen etukäteen ja siirtää valmiina Hyrrään. Käytännössä valmistelet hanketta todennäköisesti useamman henkilön voimin tai yhteistyötahojen kanssa. Heidän tulisi pystyä vähintäänkin kommentoimaan suunnitelmaa. Tämän vuoksi on usein järkevää kirjoittaa hankesuunnitelma ensin valmiiksi ja siirtää tiedot Hyrrään.
Hankesuunnitelman siirtäminen Hyrrään on helppoa, jos laadit suunnitelman seuraavaa rakennetta noudattaen:
1) Hankkeen nimi
2) Hankkeen julkinen kuvaus
3) Hakija
4) Hankkeen tarve ja tausta
5) Hankkeen tavoitteet
6) Hankkeen toimenpiteet ja toteutustapa sekä riskit toteutuksessa
7) Hankkeen yhteistyötahot
8) Millaisia riskejä hankkeeseen sisältyy ja miten niihin varaudutaan?
9) Miten huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet?
10) Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sekä alueelliseen suunnitelmaan tai paikalliseen strategiaan. Miten aiemmat hankkeet on huomioitu?
11) Toiminta-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat sekä aikataulu
12) Miten hankkeen toteutumista arvioidaan?
13) Miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen?
14) Tiedottaminen
15) Hankkeen kustannusarvio
16) Hankkeen rahoitussuunnitelma
- Hankkeen nimi
Anna hankkeelle lyhyt, mutta kuvaava nimi. Nimeä käytetään muun muassa hankkeen lehti-ilmoittelussa ja asiakirjoissa. Iskevä nimi voi parhaimmillaan jo itsessään herättää mielenkiintoa hanketta kohtaan.
2. Hankkeen julkinen kuvaus
Tiivistä tähän hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet. Suositus on, että EU-osarahoitteisuus kävisi ilmi julkisesta kuvauksesta. Tiivistelmän loppuun voit kirjoittaa esimerkiksi näin: Hanke liittyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan ja sen toteuttamiseen haetaan EU:n maaseuturahaston osarahoitusta.
Kuvaus julkaistaan netissä ja sitä voidaan käyttää maaseudun kehittämiseen liittyvässä tiedottamisessa.
3. Hakija
Nimi, yhteystiedot ja Y-tunnus tai yhdistyksen rekisteröintinumero ja lyhyt kuvaus hakijatahon toiminnasta.
Organisaation kuvaamisella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, montako jäsentä yhdistyksen johtokunnassa ja yhdistyksessä on ja onko yhdistyksellä mahdollisesti palkattuja työntekijöitä. Hakijan taloustilanne selviää liitteeksi tulevista tilinpäätöstiedoista. Silti voi olla tarpeellista mainita siitä jotain myös tässä yhteydessä.
ESIMERKKI
Hankkeen hakija on Mallilan kyläyhdistys ry, Maisematie 2, 22222 MALLILA.
Kyläyhdistys ry on perustettu vuonna 2005.
Yhdistyksessä on 200 jäsentä ja jäsenistö koostuu sekä pysyvistä että vapaa-ajan asukkaista. Yhdistyksen johtokunnassa on kuusi jäsentä. Yhdistyksen jäsenmaksu on 10 euroa henkilöltä tai 20 euroa perheeltä.
Toiminnan keskipisteenä on entinen kyläkoulu, joka ostettiin kunnalta kylätalokäyttöön vuonna 2014.
Yhdistys järjestää vuosittain useita virkistystapahtumia ja -retkiä. Tapahtumista suurin on heinäkuussa parhaimpaan loma-aikaan järjestettävä Mallilan Kesäkuhina, kaksipäiväinen viikonlopputapahtuma, jossa on sekä ohjelmaa että paikallisten tuotteiden torimyyntiä.
Yhdistyksen talous on kohtuullisessa kunnossa ja vuosittainen tilinpäätös on aina ollut plusmerkkinen. Kertyneet säästöt ja tapahtumatuotot mahdollistavat hankkeen toteuttamisen siitä huolimatta, että kylätalon hankkiminen on tuonut taloudellisia lisävelvoitteita.
HUOMIOITAVAA
Hakija vastaa muun muassa tavoitteiden toteuttamisesta, varojen käytöstä ja niiden seurannasta sekä raportoinnista. Hakija on vastuussa silloinkin, kun hankkeeseen on palkattu vetäjä.
4. Hankkeen tarve ja tausta
Kerro lähtötilanne: mistä idea on saanut alkunsa tai mikä on se ongelma, johon hankkeen avulla etsitään parannusta. Jos asian eteen on jo aikaisemmin tehty jotain, kerro sekin. Kuvaa myös, miten hanketta on valmisteltu ja ketkä ovat osallistuneet valmistelutyöhön. Osoita, miksi hanke on tarpeellinen ja mitä hyötyä sen toteuttamisesta on.
5. Hankkeen tavoitteet
Mitä uutta tai millaisia parannuksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä näkyvää jää jäljelle, kun hanke on päättynyt? Aseta selkeät ja realistiset tavoitteet. Täsmennä tavoitteet konkreettisiksi tuloksiksi, joiden toteutumista voidaan seurata tai mitata. Esimerkiksi uudet yritykset ja työpaikat tai remontoitu kylätalo ovat konkreettisia tulostavoitteita. Sellainen on myös vaikkapa uusi retkeilyreitti, jonka varrelle tulee kolme taukopaikkaa, tai maallemuuttohankkeessa 30 uutta asukasta kylille.
Hankkeen tavoitteet voivat olla myös laadullisia, esimerkiksi viihtyvyyden paranemista tai osaamisen lisääntymistä, jolloin niitä voi olla hankala mitata. Pohdi, miten tavoitteiden toteutuminen voidaan hankkeen tuloksia ja onnistumista arvioitaessa todeta.
ESIMERKKEJÄ
Kylien kehittäjille suunnatun koulutushankkeen laadulliseksi tavoitteeksi on asetettu osaamisen lisääminen. Koulutuksen päättyessä osallistujat täyttävät palautelomakkeen. Siinä he arvioivat, onko heidän tietämyksensä eri rahoituslähteistä kasvanut, ovatko he oppineet uusia ryhmätyömenetelmiä, onko heidän osaamisensa yhdistyksen taloudenhoitoon liittyen parantunut jne.
Kylätalon remonttihankkeen yhtenä tavoitteena on saada kyläläisten ja vapaa-ajan asukkaiden joukosta uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Talkootyölistoihin lisätään rasti ruutuun -sarakkeet ”vakituinen asukas / vapaa-ajan asukas” ja ”ensimmäistä kertaa kylätalkoissa”.
6. Hankkeen toimenpiteet ja toteutustapa sekä riskit toteutuksessa
Konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi
Kerro ne käytännön toimet, työt tms., jotka tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi ja ketkä tekevät ne. Tarvitaanko palkattuja työntekijöitä ja kuinka pitkäksi aikaa? Ostetaanko asiantuntijapalveluita? Jos on kyse esimerkiksi rakentamisesta, kerro, mitä tehdään talkootyönä ja mitkä työt ostetaan. Millaisia tarvikehankintoja on tehtävä? Järjestetäänkö hankkeessa tilaisuuksia tai teemapäiviä tai vastaavia, missä ne pidetään ja miten niitä markkinoidaan? Joudutaanko matkustamaan? Tehdäänkö esimerkiksi opintomatkoja?
Kirjoita toimenpiteet konkreettisesti, ei yleisellä tasolla. Esimerkiksi ”kehitetään markkinointia” ei riitä toimenpiteeksi, mutta ”ostetaan mainostoimistolta nettisivujen suunnittelu” kertoo, mitä aiotaan tehdä. Aikatauluta toimenpiteet ainakin vuositasolla, jos hanke ulottuu useammalle kalenterivuodelle. Mitä käytännönläheisemmin pystyt esittämään toimenpiteet, sitä helpompi on laatia kustannusarvio.
Sisällytä koulutushankkeissa hankesuunnitelman toimenpiteisiin koulutussuunnitelma.
7. Hankkeen yhteistyötahot
Osallistuuko hankkeen käytännön toteutukseen muitakin tahoja kuin hakija?
Yhteistyö voi olla yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa vaikkapa osallistumista talkootöihin, asiantuntemuksen antamista, osallistumista yksityisrahoitusosuuden maksamiseen tai jonkin osion toteuttaminen kokonaisuudessaan.
Yhteistyöhankkeissa yhteistyön osapuolien ja yhteisen toimintasuunnitelman esittäminen on tärkeää. Nimeä ne yhteistyötahot, joiden kanssa on jo suunnitteluvaiheessa sovittu yhteistyön tekemisestä ja kuvaa, mitä sovittu yhteistyö kunkin kanssa käytännössä on.
Yhteistyön tekemistä koskevat sopimukset tai kokouspöytäkirjat on hyvä liittää hankehakemuksen mukaan.
HUOMIOITAVAA
Joissakin tapauksissa on tarkoituksenmukaista, että hankkeessa on mukana hakijan lisäksi toinen tai useampia toteuttajia. Tällöin tukea voidaan osaksi siirtää muille toteuttajille tiettyä toimenpidettä varten.
Jos hankkeessa on tarkoitus tehdä tuen siirtoja, ota heti suunnittelun alkuvaiheessa yhteyttä ELY-keskukseen tai Leader-ryhmään ja kysy neuvoja hankkeen rakentamiseen.
8. Millaisia riskejä hankkeeseen sisältyy ja miten niihin varaudutaan?
Millaisia epäonnistumisen mahdollisuuksia toimenpiteissä on? Miten epäonnistuminen estetään tai sen todennäköisyyttä vähennetään?
Riskit riippuvat hankkeen sisällöstä ja niitäkin on hyvä miettiä käytännön tasolla.
Esimerkiksi koulutushankkeessa ei saada riittävästi koulutukseen osallistujia. Millä varmistetaan, että niin ei käy? Mitä tehdään, jos yhteisten tilojen remontti ei innosta talkoolaisia liikkeelle ja omarahoitusosuudeksi suunniteltu talkoomäärä uhkaa jäädä toteutumatta? Tai entä jos kaksivuotisen hankkeen vetäjäksi valittu henkilö osoittautuukin vääräksi valinnaksi? Koeaika työsuhteen alussa pienentää tätä riskiä.
9. Miten huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet?
Ympäristölle selvää haittaa tuottava toiminta ei kuulu hankkeisiin. Toimenpiteillä pyritään parantamaan ympäristöä sekä ekologisessa, taloudellisessa, sosiaalisessa että kulttuurisessa mielessä.
Ekologista kestävyyttä edistetään esimerkiksi kunnostamalla olemassa olevia tiloja uuden rakentamisen sijasta, käyttämällä uusiutuvaa energiaa ja kierrättämällä. Taloudellista kestävyyttä ovat esimerkiksi uusiutuvien raaka-aineiden käyttö, jalostusasteen nostaminen ja paikallisten palvelujen kehittäminen. Sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä tuetaan esimerkiksi edistämällä tasa-arvoa ja ehkäisemällä syrjäytymistä, parantamalla osallistumismahdollisuuksia ja vaalimalla perinteitä.
10. Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sekä alueelliseen suunnitelmaan tai paikalliseen strategiaan. Miten aiemmat hankkeet on huomioitu?
Keskustele näistä sen ELY-keskuksen tai Leader-ryhmän kanssa, josta aiot hakea rahoitusta. Tutustu ohjelmiin myös omatoimisesti. Ne auttavat ymmärtämään, millaisia hankkeita halutaan tukea. Alueellisella suunnitelmalla tarkoitetaan kunkin ELY-keskuksen laatimaa maaseudun kehittämissuunnitelmaa. Se löytyy ELY-keskuksen nettisivuilta. Paikallinen strategia tarkoittaa Leader-ryhmän omaa kehittämisstrategiaa ja on alueesi Leader-ryhmän nettisivulla.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma löytyy netistä sähköisenä kirjana osoitteesta www.maaseutu.fi. Ohjelmassa on yli 800 sivua, mutta voit keskittyä lukemaan lähinnä niistä toimenpiteistä, joita toteutetaan rahoittamalla kehittämishankkeita (Huom! Mainitut sivunumerot ovat sähköisen kirjan versiosta 3.1).
Kehittämishankkeita voi hakea kolmessa eri toimenpiteessä. Niistä jokaisella on useampia alatoimenpiteitä, joista johonkin hankeidean on osuttava. Toimenpiteen 1 Koulutus ja tiedotus kuvaus alkaa sivulta 186. Toimenpidettä 7 Maaseudun palvelut ja kylien kehittäminen kuvataan sivulta 286 alkaen. Toimenpide 16 Yhteistyö alkaa sivulta 678.
Kirjoita tähän kohtaan hankesuunnitelmaasi myös niitä kokemuksia tai oppeja, joita on saatu muista hankkeista. Nämä voivat olla hakijan omia aiempia hankkeita tai jonkun muun toteuttamia. Aiemmat kokemukset voivat olla hyviä tai huonoja. Hyväksi havaittuja kannattaa monistaa ja huonoiksi todettuja välttää tai tehdä toisin. Joku aiempi hanke on myös voinut hankkia tietoa, jota käytetään pohjana uudessa hankkeessa.
11. Toiminta-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat sekä aikataulu
Määrittele ne tahot, joihin hankkeen toiminta kohdistuu tai ketkä siitä hyötyvät, ja kerro, millä perusteella kohderyhmä on valittu. Onko kohderyhmille tiedotettu tulevasta hankkeesta jo suunnitteluvaiheessa?
ESIMERKKI
Kyläyhdistyksellä on hanke, jonka tavoitteena on saada kylälle uusia asukkaita.
Hankkeen kohderyhmänä ovat tonttien omistajat, jotka mahdollisesti myyvät rakennuspaikkoja. Lisäksi kohderyhmänä ovat kylältä kotoisin olevat henkilöt, kylän vapaa-ajan asukkaat sekä lähikaupungin asukkaat, koska näiden joukosta arvioidaan olevan mahdollista löytää kylälle muuttamisesta kiinnostuneita.
Kerro hankesuunnitelmassa hankkeen toiminta-alue ja hankkeen aloittamis- ja lopettamispäivämäärät. Hankkeiden kesto vaihtelee sisällöstä ja tavoitteista riippuen muutamasta kuukaudesta pariin kolmeen vuoteen. Maksimitoteutusaika on pääsääntöisesti kolme vuotta, mutta erityisestä syystä se voi olla enintään viisi vuotta.
HUOMIOITAVAA
Hankkeen toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen hankkeen vireilletuloa tai tukea ei voi myöntää ollenkaan. Vireilletulo tarkoittaa sitä, että allekirjoitettu hankehakemus saapuu rahoittajalle ja rahoittaja lähettää siitä ilmoituksen hakijalle. Ennen vireilletuloa syntyneet kulut eivät ole tukikelpoisia.
Poikkeus! Rakennushankkeiden suunnittelukustannukset hyväksytään.
12. Miten hankkeen toteutumista arvioidaan?
Suurissa hankkeissa voidaan ostaa ulkoinen väli- tai loppuarviointi. Toimenpiteiden onnistumista ja tulosten toteutumista arvioi ohjausryhmä, jos hankkeelle on sellainen asetettu. Pienemmissä hankkeissa voi toimia vapaamuotoinen projektiryhmä, joka tekee arvioinnin. Yhdistyshankkeissa johtokunnan on hyvä aika ajoin kokoontua seuraamaan, onko hanke toteutumassa, kuten on suunniteltu vai onko tarvetta tehdä jotain toisin.
Maksuhakemusten liitteeksi tehdään selvitys hankkeen toimenpiteistä siltä ajalta, jolta maksua haetaan. Se on hyvä hetki peilata toteutumaa suunnitelmaan.
13. Miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen?
Jos kyseessä on yleishyödyllinen investointi, jossa rakennetaan tai hankitaan jotain pysyvää, kerrotaan, miten investointia jatkossa aiotaan hyödyntää ja kenen hallinnassa se on. Ainakin suurempien investointien (esimerkiksi kylän yhteinen kokoontumistila) kohdalla on syytä laatia ylläpitolaskelmat tuleville vuosille osoittamaan pitkäaikaista taloudellista kestävyyttä.
Jos hankkeella on tarkoitus käynnistää uutta toimintaa, tulee myös pohtia, miten toimintaa jatketaan ja ylläpidetään hankerahoituksen päätyttyä? Mitä toimenpiteitä hankkeessa tehdään jatkuvuuden varmistamiseksi?
Jos kyse on ollut tiedonhankinnasta, miten huolehditaan hankittujen tietojen levittämisestä?
14. Viestintä
Onnistunut viestintä auttaa hankkeen toteutumista: sillä innostetaan osallistumaan ja levitetään tulokset mahdollisimman monen hyödynnettäväksi.
Laadi hankkeelle viestintäsuunnitelma jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Hankkeen toimenpiteet, aikataulutus ja tavoiteltavat tulokset toimivat pohjatietona viestintäsuunnitelmalle. Niistä voi ennakoida, milloin ja millaista kerrottavaa tulee olemaan ja kuinka laajasti siitä on syytä tiedottaa. Määrittele viestintäsuunnitelmassa ulkoisen ja sisäisen viestinnän kohderyhmät, viestintävälineet ja -menetelmät sekä viestinnän kustannukset.
Voit kirjoittaa hankesuunnitelmaan tiiviin kuvauksen viestinnästä ja laittaa varsinaisen viestintäsuunnitelman hakemuksen liitteeksi.
15. Hankkeen kustannusarvio
Kun hanke on suunniteltu tarkasti, kustannusarvion tekeminen helpottuu. Kirjaa ylös kaikki rahamenot, joita hankkeessa arvioidaan syntyvän ja jaa ne sitten kustannuslajeittain kalenterivuosille. Kaikki hankkeesta aiheutuvat kulut kannattaa arvioida silloinkin, kun on tarkoitus valita yksinkertaistettu flat rate -kustannusmalli. Arvioinnin avulla näet, mikä kustannusmalli hankkeelle soveltuu.
Tee kustannusarvio hankesuunnitelmaan yksityiskohtaisemmin eriteltynä kuin Kustannukset-välilehdelle Hyrrään.
Kustannusten on oltava kohtuullisia ja järkevässä suhteessa hankkeella saavutettavaan hyötyyn. Kustannusten määräytymisperusteiden on käytävä selkeästi ilmi: esimerkiksi kuukausipalkan suuruus, matkakustannusten erittely jne. Jos hankkeessa ostetaan kalusteita tai muita varusteita, luetteloi ne eli mainitse hankittavat tuotteet, tuotekohtainen kappalemäärä ja niiden hinta, esimerkiksi: ruokapöytiä 3 kpl, á 600 euroa, yhteensä 1 800 euroa.
Hankehakemuslomakkeen kustannuspaikkojen sisältöä avataan tarkemmin omassa luvussaan.
HUOMIOITAVAA
Ilmoita kustannukset ilman arvonlisäveroa. Jos hakija ei saa arvonlisäveropalautusta, ilmoita kulut verollisina.
Osoita yli 2 500 euron hankintojen kustannusten kohtuullisuus esimerkiksi pyytämällä tarjouksia, hinnastoilla, sähköpostitiedusteluilla tai tekemällä soittokierros. Kirjaa kierroksen tulokset ja valintaperuste muistioon.
Ratkaisevaa on dokumentointi!
Jos hankkeessa on tarkoitus tehdä ulkomaanmatkoja, ne on mainittava ja perusteltava jo hankesuunnitelmassa.
Voit tehdä kustannusarvion useammalla eri tavalla riippuen valittavasta kustannusmallista. Kustannusmallit ovat:
- laskennalliset yleiskulut 24 % (flat rate)
- laskennalliset yleiskulut 15 % (flat rate)
- kertakorvaus (lump sum)
- kustannukset toteutuneiden kustannusten mukaan.
Esitä ja perustele mielestään sopivin kustannusmalli hakemuksessasi. Viranomainen tekee siitä lopullisen päätöksen. Et voi vaihtaa valittua kustannusmallia hankkeen aikana.
- Laskennalliset yleiskulut (flat rate)
Tällä tarkoitetaan sitä, että osa hankkeen kustannuksista lasketaan prosentteina hankkeen palkkakuluista. Tällöin tietyt kulut hoidetaan tällä flat rate -osuudella. Kyseisiä kuluja ei yksilöidä kustannusarviossa. Niistä ei myöskään tarvitse esittää kuitteja maksuhakemuksessa. Flat raten käyttö vähentää hakijan työtä ja nopeuttaa maksuhakemuksen käsittelyä.
Flat ratella katetaan hankkeen työntekijöiden työterveyskulut, toimitilavuokra, työssä tarvittavien laitteiden ja ohjelmistojen kulut, puhelin-, tietoliikenne-, tarvike- ja muut vastaavat toimistokulut, tarjoilukulut, ohjausryhmän kokouskulut sekä hankkeen työntekijöiden osallistuminen seminaareihin ja koulutuksiin. Hankkeen työntekijöiden matkakulut sisältyvät 24 %:n flat rateen. 15 %:n flat ratessa ne esitetään toteutuneiden kustannusten mukaan.
ESIMERKKI
Vuoden mittaisessa hankkeessa palkataan kokoaikainen hankevetäjä. Kustannusarvio tehdään flat rate -mallilla. Vetäjän kuukausipalkka on 3 000 euroa ja hakijatahon sivukuluprosentti 30. Hankkeeseen sisältyy mm. asiantuntijapalvelujen ostamista ja kohderyhmän opintomatka.
Vaihtoehto 1, flat rate 24 %
Palkkakustannukset 12 x 3 000 + sivukulut 30 % 46 800
Ostopalvelut 5 000
Opintomatka 3 000
Flat rate 24 % palkkakuluista 11 232
Kustannusarvio yhteensä 66 032
Vaihtoehto 2, flat rate 15 %
Palkkakustannukset 12 x 3 000 + sivukulut 30 % 46 800
Hankevetäjän matkakulut 12 x 500 6 000
Ostopalvelut 5 000
Opintomatka 3 000
Flat rate 15 % palkkakuluista 7 020
Kustannusarvio yhteensä 67 820
24 %:n flat raten käyttö on toivottavaa. 15 %:n flat rate kannattaa valita silloin, kun hankevetäjä joutuu liikkumaan laajalla alueella tai matkustamaan ja siitä syntyy paljon matkakuluja.
- Kertakorvaus (lump sum)
Kertakorvausmenettelyllä toteutettavissa hankkeissa hankesuunnitelmassa esitetään mitä hankkeella toteutetaan, mitä toteutus maksaa sekä millä saavutettu tulos todennetaan. Viranomainen tekee päätöksen, soveltuuko hanke kertakorvauksella toteutettavaksi sekä ilmoittaa päätöksessä hankkeelle myönnettävän tukisumman.
Hanke voidaan toteuttaa kertakorvauksella, jos sen julkinen rahoitus on korkeintaan 100 000 euroa ja jos siinä on selkeä ja yksiselitteisesti toteutettava tulos, joka varmasti toteutuu suunnitelman mukaisesti. Kertakorvaushankkeen toteuttamiseen voi hakea jatkoaikaa, mutta muita muutoksia kertakorvaushankkeeseen ei voi tehdä.
Hankesuunnitelman on oltava tarkkaan mietitty ja hankkeen kustannusten kohtuullisuus tulee olla selvitetty jo hakemusvaiheessa. Hankesuunnitelmassa kerrotaan, mikäli hanke jaetaan osioihin ja osioiden kustannukset ja todentaminen esitetään selkeästi. Osioita voi olla hankkeessa tarpeellinen määrä.
Kertakorvaushankkeen osiot voivat olla toisistaan riippumattomia osioita, kuten laavu, kota ja pitkospuut. Kun osiot ovat erillisiä kokonaisuuksia, ja jostakin syystä yksi osio jäisi toteutumatta, voidaan kuitenkin hankkeessa toteuttaa ja maksaa tuki toteutuneille osioille. Mikäli hankkeessa muodostuu yksi toiminnallinen kokonaisuus, kuten kylätalo, hankkeen osioita voivat olla perustukset, seinät ja katto. Jos jokin näistä osioista ei toteudu suunnitellusti, silloin koko hanke jää toteutumatta ja myös jo maksettu tuki peritään takaisin.
Kertakorvaushankkeelle maksua voi hakea enintään kolme kertaa. Kussakin maksuerässä voi hakea maksuun jo valmiiksi saadut osiot esittämällä niistä maksuhakemuksen liitteenä esimerkiksi kuvan. Tuki kullekin osiolle maksetaan päätöksen mukaisesti, jos osio on toteutunut suunnitellusti.
- Kustannukset toteutuneiden kustannusten mukaan
Ensisijaisesti käytetään flat rate -malleja. Jos ne eivät jostain syystä sovellu, valitaan tämä malli ja perustellaan, miksi. Tässä mallissa kaikki kulut esitetään ja avataan kustannusarviossa kustannuslajeittain. Kunkin kulun laskentaperuste kerrotaan. Maksuhakemuksen liitteeksi tarvitaan jokaisesta kulusta tosite.
- Hankkeen rahoitussuunnitelma
Kerro tässä kohdassa hankesuunnitelmaasi, miten hanke on tarkoitus rahoittaa. Tukiprosentit vaihtelevat erityyppisillä hankkeilla. Tarkista ne siltä taholta, josta aiot hakea rahoitusta. Rahoittajalta saat neuvoja myös rahoituserittelyn tekemiseen.
Erittele rahoitus seuraavasti:
- Haettava tuki (EU ja valtio, Leader-hankkeissa myös Leader-kuntaraha)
- Kunnan suora rahoitus hankkeeseen (tähän myös esimerkiksi elinkeinoyhtiön laittama rahoitus)
- Muu julkinen rahoitus (seurakunnan, Metsähallituksen, Luken raha yms.)
- Yksityinen, rahallinen osuus
- Yksityinen, vastikkeeton työ.
Kerro, mistä yksityinen rahoitusosuus kertyy ja miten hanke hoitaa välirahoituksen. Välirahoitusta tarvitaan, koska tukea maksetaan jälkikäteen kuitteja vastaan. On syytä huomioida, että hankkeen yksityinen rahallinen osuus on harvoin riittävän suuri välirahoitukseksi. Yksityistä rahoitusta tarvitaan aina kustannusten maksamiseen ennen kuin maksuhakemus jätetään ja tuki maksetaan.
Voit hakea tuen maksua hanketyypistä riippuen ”muutaman kuukauden erissä”, esimerkiksi neljä kertaa vuodessa. Maksuhakemusten käsittely vie oman aikansa, joten hakijalla on oltava omia tai lainavaroja, jotta hanketta voidaan toteuttaa sujuvasti maksujen välisenä aikana.
Jos arvioit hankkeella olevan tuloja, sisällytä ne sekä kustannusarvioon että rahoitussuunnitelmaan. Kustannuksiltaan alle 50 000 euron hankkeissa tuloja ei tarvitse huomioida. Investointihankkeessa ei tuloja voi syntyä. Rahoitussuunnitelman loppusumman on oltava sama kuin kustannusarvion loppusumma. Mieti valmiiksi, mitä tehdään, jos tukea myönnetään vähemmän kuin on haettu.
HUOMIOITAVAA
Rahoitus koostuu julkisesta tuesta ja yksityisestä rahoituksesta. Rahoitusosuuksien on toteuduttava hyväksytyn rahoitussuunnitelman mukaisesti. Jos esimerkiksi yksityisen rahoituksen osuudeksi on määritelty 10 %, on sitä hankkeen aikana myös kerättävä 10 % toteutuneista kustannuksista.
Jos tarvittavaa määrää yksityistä rahoitusta ei löydy vaan sen osuus jää vajaaksi, julkista rahoitusta leikataan samassa suhteessa. Sama koskee kuntarahaa: jos sitä ei saada hankkeeseen riittävää määrää, muuta julkista tukea vähennetään.
Jos rahoitussuhteiden toteutumisessa on ongelmia, ota aina yhteyttä rahoittajatahoon.
Hanketoimijan käsikirja – hankkeen suunnittelu, hakeminen, toteuttaminen ja päättäminen24.8.2016