Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset koostuvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä vaatimuksista.
3.1. Vähimmäisvaatimusten mukainen lannoitus
Vähimmäisvaatimusten mukaan saat levittää fosforia peltohehtaaria kohden enintään 325kg/ha/5v maataloudessa ja 560 kg/ha/5v puutarhataloudessa. Huomioi kuitenkin, että tilakohtaisen toimenpiteen lannoitustasot ovat vähimmäisvaatimuksia tiukemmat. Lue tilakohtaisen toimenpiteen mukaisista lannoitusasioista sitoumusehtojen kappaleesta 4. Lannoituksessa tulee noudattaa myös täydentäviin ehtoihin sisältyviä vaatimuksia mm. lannanlevityksestä ja varastoinnista. Täydentävien ehtojen vaatimukset voit lukea täydentävien ehtojen oppaasta (www.mavi.fi / Täydentävien ehtojen opas).
3.2. Kasvinsuojeluaineiden käyttö, käsittely ja varastointi
Kasvinsuojeluaineita on käytettävä asianmukaisesti havaitun tarpeen mukaan ja käyttöohjeita noudattaen. Integroidun torjunnan yleisiä periaatteita on noudatettava:
1. Kasvintuhoojien ennakoivat viljelytekniset torjunta- ja hävittämisvaihtoehdot
Kasvintuotannossa sovelletaan mahdollisimman monipuolista viljelykiertoa. Viljelyssä käytetään asianmukaista viljelytekniikkaa, kuten esimerkiksi viljelykasville oikeaa kylvöalustan valmistelua, sopivaa istutus- tai kylvö-ajankohtaa ja istutus- tai kylvötiheyttä, mahdollisesti kylvöä suojaviljaan, kevennettyä muokkausta, harvennusta tai suorakylvöä. Mahdollisuuksien mukaan käytetään kasvintuhoojia kestäviä lajikkeita sekä sertifioitua siementä ja taimiaineistoa. Tasapainoiseen kasvintuotantoon kuuluvat myös tarpeenmukainen lannoitus, kalkitus, kastelu ja ojitus. Kasvintuhoojien leviämistä estetään hyvällä viljely-hygienialla, kuten koneiden ja kaluston säännöllisellä puhdistuksella. Asianmukaisilla kasvinsuojelutoimilla suojellaan merkittäviä hyötyeliöitä, kuten kasvintuhoojien luontaisia vihollisia, ja vahvistetaan niiden esiintymistä. Asianmukaisilla kasvinsuojelutoimilla tarkoitetaan esimerkiksi suoja-alueiden käyttöä viljely- ja viheralueiden sisällä tai niiden ulkopuolella.
2. Kasvintuhoojien seuranta
Kasvintuhoojien esiintymistä seurataan asianmukaisin menetelmin ja välinein. Seuranta voi olla tarkkailua kentällä, olemassa olevien varoitus-, ennuste- ja varhaishavainnointijärjestelmien käyttöä ja neuvojien käyttöä.
3. Kasvinsuojelutoimenpiteestä päättäminen
Kasvintuhoojien seurannan tulosten perusteella päätetään, toteutetaanko kasvinsuojelutoimenpiteitä, mitä toimenpiteitä toteutetaan ja milloin niitä toteutetaan. Päätöksenteossa käytetään mahdollisuuksien mukaan apuna kasvintuhoojien torjunnan kynnysarvoja, eli tietoja siitä paljonko kasvintuhoojia pitää esiintyä ennen kuin niiden torjunta on taloudellisesti kannattavaa.
4. Muut kuin kemialliset kasvinsuojelumenetelmät
Jos kasvintuhoojia voidaan torjua tyydyttävästi käyttämällä biologisia, fysikaalisia, mekaanisia tai muita kuin kemiallisia menetelmiä, niitä käytetään ennen kemiallisia menetelmiä.
5. Kasvinsuojeluaineiden käytön ja torjuntatoimien rajoittaminen sekä resistenssin ehkäiseminen
Kasvinsuojeluaineita ja muita torjuntatoimia käytetään vain, kun se on välttämätöntä. Kasvinsuojeluaine valitaan siten, että se soveltuu kohteeseen mahdollisimman hyvin. Mahdollisuuksien mukaan valitaan sellainen kasvinsuojeluaine, jolla on vähiten haittavaikutuksia ihmisten terveydelle, muille kuin kohde-eliöille ja ympäristölle. Käyttöä vähennetään pidentämällä levityskertojen välejä tai käsittelemällä vain osaa kasvustosta tai käyttämällä suotuisissa olosuhteissa alimpia suositeltuja kasvinsuojeluaineiden käyttömääriä. Käytön vähentämisessä otetaan huomioon, että kasvintuhoojien aiheuttama riski kasvustolle on hyväksyttävissä ja ettei pääse syntymään resistenssiä eli riskiä kasvinsuojeluaineita kestävien kantojen kehittymisestä kasvintuhoojissa. Valmisteiden tehon säilyttämiseksi käytetään eri tehoaineryhmiin kuuluvia
kasvinsuojeluaineita resistenssin syntymisen estämiseksi.
6. Kasvinsuojelutoimien tulosten tarkastelu
Kasvinsuojelun suunnittelun perustana ovat viljelyhistorian tuntemus sekä aikaisempien vuosien kasvintuhoojien tarkkailutiedot. Suunnittelun tukena käytetään kirjanpitoa, johon merkitään tiedot kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja kasvintuhoojien esiintymisestä. Kirjanpidon perusteella tulisi voida tarkistaa miten hyvin toteutetut kasvinsuojelutoimet ovat onnistuneet.
Lohkokohtaiseen kirjanpitoon on merkittävä kasvinsuojeluaineen nimi, käyttömäärä, ajankohta, käyttökohde, havaitut taudit ja tuholaiset, syy kasvinsuojeluaineen käyttöön sekä muut toteutetut kasvinsuojelutoimenpiteet.
Maatilalla kasvinsuojeluaineita saa levittää vain henkilö, joka on suorittanut kasvinsuojeluaineista annetun lain (1563/2011)10 §:ssä tarkoitetun tutkinnon tai saanut oikeuden kyseisen tutkinnon järjestämiseen tai jolla on voimassa oleva ajankohtaisten kasvinsuojeluasioiden koulutus tai vastaava tutkinto.
Kasvinsuojeluaineita koskevalla tutkinnolla osoitetaan kasvinsuojeluaineen turvallisen ja asianmukaisen käsittelyn ja käytön hallitseminen. Tutkinto sisältää kohderyhmä huomioon ottaen asiakokonaisuuksia, jotka koskevat kasvinsuojeluaineiden asianmukaista, kestävää ja turvallista käsittelyä ja käyttöä sekä integroitua torjuntaa, kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyviä riskejä ja niiden hallintaa, kasvinsuojeluaineiden levitysvälineiden käyttöä, ylläpitoa ja huoltoa sekä kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaa kirjanpitoa. Tutkinnon hyväksytystä suorittamisesta annetaan todistus, joka on voimassa 5 vuotta.
Maatilalla ammattimaiseen kasvinsuojeluaineiden levitykseen käytettävä kasvinsuojeluruisku on testattava kasvinsuojeluaineista annetun lain 4 luvussa säädetyllä tavalla. Levitysvälineen testauksesta laaditaan pöytäkirja, ja hyväksytyt levitysvälineet merkitään hyväksymismerkinnällä.
Uutta kasvinsuojeluruiskua ei tarvitse testata ennen kuin on kulunut viisi vuotta sen hankinnasta, jos se täyttää koneiden turvallisuudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (400/2008) säädetyt vaatimukset sekä EN ISO 16119 -standardisarjan määräykset tai, jos kasvinsuojeluruisku on hankittu ennen 15 päivää joulukuuta 2011, SFS-EN 12761 -standardisarjan määräykset.
Ammattimaisessa käytössä olevat traktoriruiskut on testattava kerran viimeistään 26.11.2016 ja sen jälkeen joka 5. vuosi. Jos levitysväline on aiemmin testattu, välinettä ei tarvitse testata uudestaan ennen kuin 5 vuotta on kulunut testauksesta.
Ympäristökorvauksen sitoumusehdot 2015Sisältää 2015- 2016 muutokset14.11.2016