Leader2030
Vuoden 2016 aikana Leader-työssä suunnattiin katseet tulavaisuuteen. Yhteiskunnan rakenteiden muuttuessa koettiin tärkeäksi pohtia myös Leaderin tulevaisuutta. Tulevaisuustyössä tähyttiin yli ohjelmakausien vuoteen 2030, ja tämä prosessi tuli tunnetuksi Leader2030-tulevaisuustyönä. #Leader2030 toimi myös tunnisteena sosiaalisessa mediassa. Tulevaisuustyössä rakennettiin yhteistä näkemystä Leader-toiminnan kehittämiseksi. Kesän ja syksyn aikana haettiin vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Mikä on Leader-ryhmien rooli paikallisina toimijoina ja aluekehittäjinä? Mihin yhteiskunnan tarpeisiin Leader-toimintatapa vastaa? Mikä on Leaderin visio ja missio 2030?
Tulevaisuustyöhön osallistui aktiivisesti innokas ja monialainen, noin kuudenkymmenen henkilön joukko, joka leireili intensiivisesti kahteen otteeseen Tuusulassa. Leirityksen lisäksi suuremmalle joukolle järjestettiin webinaareja sekä yhteinen keskustelualusta Facebookiin. Tulevaisuustyökeskustelun varsinaisena alustana toimi Viima, jossa jokaisella oli mahdollisuus osallistua. Verkostotyössä sähköisten välineiden rooli ja mahdollisuudet ovat kasvamassa. Viima on yksi esimerkki tällaisesta verkkopohjaisesta välineestä, joka mahdollistaa helposti laajan, osallistavan ja avoimen keskustelun. Tärkeää on välineen käytön helppous ja innostavuus: https://app.viima.com/futuresgarden/mavi/
Työn tuloksena kirkastettiin yhteinen Leader-työn visio 2030, joka julkistettiin marraskuisissa Leader-työn ajankohtaispäivissä:
Olemme paikallisyhteisöjen elinvoiman kasvattaja, rajoja ylittävä rohkea uudistaja.
Leader2030 näkyi myös sosiaalisen median keskusteluissa, josta poimintoja ohessa:
Karhunpesä
Nuoriso-työryhmän toimikausi huipentui nuorten yrittäjien innovaatio-ohjelma Karhunpesään. Ohjelmaan valittiin mukaan 44 nuorta yrittäjää ja asiantuntijaa, joiden tukena oli laaja joukko ulkopuolisia asiantuntijoita. Työskentely koostui verkkopohjaisista seminaareista, työskentelystä sähköisellä alustalla sekä varsinaisesta innovaatioleiristä.
Yritysten haasteita työstettiin 12:ssa eri ryhmässä joko omina kokonaisuuksina tai teemoittain laajempina kokonaisuuksina. Kantavana ajatuksena kaikessa tekemisessä oli, että ideoita ei tässä vaiheessa enää kaivata, vaan nykyistä toimintaa viedään konkreettisesti eteenpäin. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ei listattu vaan tartuttiin suoraan puhelimeen ja soitettiin heille.
Osana leiriä kolme ryhmistä pääsi esittelemään toimintaansa SLUSH:in yhteydessä sijoittajille. Kaikki ohjelmaan osallistuneet vierailivat tapahtumassa hakemassa oppia.
Leirin lopulliset tulokset näkyvät vasta tulevaisuudessa, mutta kokonaisuutena menetelmä oli erittäin toimiva, ja yrittäjät olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa apuun. Myös media huomioi leirin poikkeuksellisen hyvin.
Ohjelmaan osallistuneista yrityksistä kolme jatkaa kehitystyötään 2017 käynnistyvässä Maaseudun KasvuOpenissa.
Tutustu leirin nettisivuihin: www.karhunpesä.fi
Tunnelmia ja terveisiä leiriltä koottiin myös videolle:
Kasvu Open
Vuonna 2016 tehtiin täysin uusi aluevaltaus maaseutuyrittäjyyden edistämisen saralla, kun maaseutuverkosto aloitti yhteistyön Suomen suurimman yritysten kasvun sparrausohjelma KasvuOpenin kanssa. Maaseudun yrittäjät saivat ohjelmaan oman kasvupolkunsa, johon valittavat yritykset saavat ilmaista kasvuun tähtäävää sparrausta alan huippuasiantuntijoilta. Haku ohjelmaan käynnistyi syksyllä. Mukaan haluttiin niin maatiloja, elintarvikeyrityksiä kuin muitakin maaseudulla toimivia kasvuhakuisia yrityksiä. Kasvupolku toteutetaan yhteistyössä MTK:n, ProAgrian ja Suomen Yrittäjien kanssa. Kasvupolulle valittujen yritysten sparraus tapahtuu kevään 2017 aikana ja semifinaali järjestetään Farmari-näyttelyssä. Semifinaalin voittaja kilpailee muiden kasvupolkujen semifinaalien voittajia vastaan syksyllä KasvuOpen huipentumassa.
Maaseudun Kasvupolun esittely
Osta tilalta!
Pop-up -tapahtumat ja -osallistuminen ovat olleet vahvassa nosteessa, ja tähän trendiin haluttiin tuoda mukaan kotimainen ruoka ja sen tuotanto. Idea valtakunnallisesta lähiruokapäivästä syntyi Nuoriso-työryhmän aloitteesta, ja vuonna 2016 päätettiin kokeilla, miten tuottajat ja kuluttajat saadaan liikkeelle.
Alueellisia tapahtumia samalla teemalla on ohjelman puitteissa järjestetty aiemminkin, mutta ei valtakunnallisesti. Viron Open Farms toimi hyvänä esimerkkinä tapahtumalle.
Tavoitteena oli saada mukaan 100 tilaa ja tuottajaa, ja tässä onnistuttiin mainiosti. Virallisesti mukaan rekisteröityi lähes 200 tilaa, ja näiden lisäksi mukana oli lukuisia rekisteröitymättömiä osallistujia.
Tapahtuman suunnitteluun valjastettiin laaja yhteistyöverkosto lähiruokatoimijoista ja tuottajaorganisaatioista. Tapahtuman markkinointia varten perustettiin ostatilalta.fi –sivusto ja markkinoinnissa hyödynnettiin vahvasti sosiaalista mediaa.
Tapahtuma oli kokonaisuutena erittäin onnistunut, ja yli 70 % osallistujista oli sitä mieltä, että vierailijoiden määrä ja myynti täyttivät odotukset. Medianäkyvyys tapahtumasta jäi kuitenkin melko heikoksi, ja tähän on jatkossa kiinnitettävä huomiota. Vuoden 2017 Osta tilalta! –päivä järjestetään 16.9., ja mukana toteutuksessa on entistä laajempi joukko verkoston toimijoita. Tavoitteena on saada mukaan 500 tilaa ja tuottajaa.
Lisätietoa: www.ostatilalta.fi
Ravinteet kiertoon- ja Luonnonhoitoa yhdessä! -seminaarit
Maaseutuverkoston ympäristö- ja ilmastotyöryhmän jatkoi syksyn 2015 Maaperästä kuuluu-seminaarin hyväksi havaitulla mallilla ja oli järjestämässä vuonna 2016 kahta jättiseminaaria; ”Ravinteet kiertoon – vesistöt kuntoon | Kiertotalouden kärkihankkeen lähtölaukaus” ja ”Luonnonhoitoa yhdessä!”. Molempien seminaarien kantavana ajatuksena oli toteuttaa valmistelut ja toteutus laajasti yhdessä verkoston toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä saatiin aikaan tilaisuudet, joita yksikään organisaatio ei olisi yksin pystynyt järjestämään. Esimerkiksi Luonnonhoitoa yhdessä!-seminaarissa oli yhteensä 15 järjestäjäorganisaatiota: maaseutuverkosto, Järki, YM, BSAG, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Luonnon- ja riistanhoitosäätiö, WWF, Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Suomen luonnonsuojeluliitto, MMM, Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki, Maa- ja kotitalousnaiset sekä Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys.
Seminaareihin haluttiin kutsua paikalle innostavia kansallisia ja kansainvälisiä esimerkkejä sekä inspiroivia puhujia. Ravinteet kiertoon -seminaarissa lavalla nähtiin mm. Presidentti Tarja Halonen, Bruce Oreck ja ministeri Kimmo Tiilikainen. Esimerkkejä kuultiin mm. Ranskasta, Hollannista ja Sveitsistä. Täysien salien lisäksi seminaarit keräsivät katsojia myös webcastingin välityksellä. Parhaimmillaan ravinteet kiertoon seminaaria seurasi verkosta samaan aikaan 554 henkilöä ja Luonnonhoitoa yhdessä!-seminaaria noin 400 henkilöä. Tilaisuudet näkyivät myös sosiaalisessa mediassa. #ravinteetkiertoon nousi Suomessa Twitterissä eniten käytetyksi tunnisteeksi seminaarin aikana. Seminaareissa osallistujille tarjottiin puheenvuorojen lisäksi myös muunlaista ohjelmaa: Esimerkiksi Luonnohoitoa yhdessä! -seminaarissa kokouskahvien lomassa pääsi tutustumaan pientuottajatoriin (myynnissä luonnonhoitoon liittyviä tuotteita), sekä Kimmo Harjamäen (1978-2015) luontokuvanäyttelyyn.
Tutustu Luonnonhoitoa yhdessä! -seminaarin kattaviin taltiointeihin (alla) ja lue Riistametsänhoitajan bloggaus.
Maaseudun kehittämisen kevätpäivät
Innokkaat maaseudun kehittäjät kohtasivat kevätpäivillä Hämeenlinnan Verkatehtaalla huhtikuussa. Mukana oli noin 250 hengen kehittäjäjoukko Leader-ryhmistä, ELY-keskuksista sekä maaseudun kehittämisen hallinnosta; maa- ja metsätalousministeriöstä, Maaseutuvirastosta ja maaseutuverkostopalveluista.
Kevätpäivillä kerrattiin edellisen ohjelmakauden tuloksia, käsiteltiin kehittämisohjelman päivän polttavia käytännön asioita ja suunnattiin katse myös tulevaan, 2020-luvulle. Ajankohtaiset puheenvuorojen lisäksi maaseudun kehittäjiä askarruttavia asioita käytiin läpi teemaklinikoilla ja työryhmissä: tapetilla olivat muun muassa teemahankkeen, perustamistuki, kotouttamishankkeet ja maaseudun innovaatiot. Teemaklinikalla tavattavissa olivat myös maaseutuverkoston yrittäjyys- ja nuorisotyöryhmien puheenjohtajat. Kevätpäivien tunnelmiin voi palata Maaseutu.fi:n artikkelin myötä.
Euroopan kentillä vaikutettiin ja verkostoiduttiin
Euroopan tasolla maaseutuohjelmien toimeenpano oli edennyt vuonna 2016 siihen vaiheeseen, että kansainvälisiä hankkeita oli mahdollista aloittaa. Monille toimijoille maaseuturahaston kv-hankemahdollisuudet ovat vielä tuntemattomia. Syksyllä aloitettiinkin kv-hankekoulutuskiertue, jonka tavoitteena oli käydä läpi, miten kansainvälisiä hankkeita toteutetaan käytännössä, mitä tulee ottaa huomioon kv-hanketta suunnitellessa ja toteutettaessa sekä kuulla käytännön kokemuksia kv-hanketyöstä. Kv-hankekoulutuskiertue jatkuu vielä 2017 kevään aikana.
Euroopan tasolla kv-toiminta oli vilkasta. Lähialueyhteistyötä Ruotsin ja Viron kanssa oli monella tasolla, ja se sai uusia muotoja. Tästä hyvänä esimerkkinä on ruotsalaisten kanssa toteutettu Ruralab, josta voi lukea lisää seuraavassa kappaleessa. Vuoden aikana Euroopan maaseutuverkoston teemaseminaareissa ja työryhmissä suomalaiset toimijat olivat aktiivisia, ja Suomen esimerkit myös kiinnostivat. Lähes poikkeuksetta esittelyssä oli suomalainen hanke- tai verkostotyön esimerkki. EIP-AGRI innovaatioverkostossa suomalaiset näkökulmat pääsivät hyvin esiin, ja vuonna 2016 maaseudun innovaatiotoiminnassa metsätalous nousi vahvemmin mukaan maatalouden rinnalle. Tästä seurauksena oli mm. metsien uudet arvoketjut- työpaja Wienissä, sekä metsien kestävän käytön fokusryhmä, johon valittiin kaksi suomalaista. Ryhmän ensimmäinen kokous järjestettiin Tampereella.
Euroopan verkoston työryhmätyössä olemme olleet erityisen aktiivisia maaseutuyrittäjyystyöryhmässä ja kahdessa kestävän kehityksen työryhmässä: ”Transition to the Green Economy” ja ”Resource Efficient Rural Economy ”. Maaseutuyrittäjyystyöryhmä on ollut hyvä ikkuna kysymyksiin, jotka eurooppalaisella tasolla ovat mielenkiinnon kohteena. Esille nousi vahvasti yritysten rahoituskysymykset, yritysneuvonta ja digitalisaation mahdollisuudet. Kestävän kehityksen työryhmissä maaseutuohjelmaa on peilattu varsinkin resurssitehokkuuden näkökulmasta. Transition to the Green Economy tarkasteli vihreään talouteen siirtymistä koko ohjelmaa läpileikkaavasti. Resource Efficient Rural Economy jatkaa tätä työtä, mutta pureutuu tarkemmin etenkin maaperäkysymyksiin. Tavoitteena on hyödyntää monipuolisesti eurooppalaisia työryhmiä kansallisten ryhmiemme toiminnassa.
Ruralab
Pohjoismainen yhteistyö syventyi hienosti, kun Suomen ja Ruotsin maaseutuverkostojen ohjausryhmien edustajat tapasivat Ahvenanmaalla järjestetyssä kaksipäiväisessä Ruralabissa. ENRD:n Michael Gregory sekä Petri Rinne juoksuttivat tiimityöt ja teemakeskustelut jouhevasti, ja tunnelma olikin tiukasta asiasta huolimatta välitön. Maaseudun tulevaisuuden skenaarioita pohdittiinkin monelta kannalta: Miltä pohjoismainen maaseutu näyttää vuonna 2030? Ovatko pohjoismaat uusien innovaatioiden ja biotalouden kärkimaita? Jatkuuko suuriin kaupunkeihin keskittyminen vai alkaako maaseutu kiinnostaa tulevaisuudessa aiempaa enemmän? Entä miten maahanmuuttajat saadaan integroitumaan maaseudulle.
Vaikka kysymyksiä olikin ilmassa paljon, voitiin yhteistuumin todeta, että työkaluja tulevaisuuden muokkaamiseksi on myös olemassa. Michael Gregoryn sanoin: ”Muutosta ei voi välttää, mutta tulevaisuutta on onneksi mahdollista ennakoida. Euroopan maaseudun kehittämisrahasto yksi maaseudun tulevaisuuden avaimista: rahasto toimii hyvänä työkaluna maaseudun elinvoiman synnyttämisessä. Nyt on aika kääriä hihat ja ryhtyä toimiin.”
Maaseutu.fi:n artikkeli Ruralabista
Tutustu myös Petri Rinteen laatimaan kattavaan yhteenvetoon
Maaseutuverkoston toimintakertomus 201620.2.2017