Valtioneuvoston asetus täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (4/2015) muutoksineen.
Tässä esitetyt vaatimukset voivat muuttua. Viljelijä sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassaolevia vaatimuksia.
Maaperän suojeleminen eroosiolta
Vesistöjen ja valtaojien varsilla olevalle maatalousmaalle on jätettävä vähintään 1 metrin levyinen, muokkaamaton piennar, jolle ei saa levittää lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Piennarta ei tarvitse jättää, jos
- maatalousmaan ja vesistön tai valtaojan välillä on metsää, pensaikkoa, tonttimaata, tiealuetta, jouto- tai kitumaata tai muuta aluetta aina vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse maatalousmaalle;
- maatalousmaa sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla tai muulla vastaavalla tavalla.
Pientareilla rikkakasvien pesäketorjunta kasvinsuojeluaineilla on sallittu vaikeissa rikkakasvitapauksissa. Jos pientareen kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu talven aikana, rikkakasvien pesäketorjuntaa tehtäessä tai ojien kunnostustyön yhteydessä tai muusta vastaavasta syystä, nurmikasvillisuus on kylvettävä heti olosuhteiden salliessa. Kylvä piennar heti olosuhteiden salliessa, jos kyse on ensimmäistä kertaa viljelykäyttöön otettavasta lohkosta, jonka pientareella ei ole aikaisempaa nurmikasvillisuutta.
Hoidettu viljelemätön pelto
Hoidettu viljelemätön pelto tarkoittaa pellolla tuotantoon käyttämätöntä kesantopeltoa. Hoidettujen viljelemättömien peltojen on oltava viherkesantoa tai sänkikesantoa ja niiden kasvusto on uusittava tarvittaessa. Pellolla voidaan kasvattaa nurmi-, riista-, maisema- ja niittykasveja sekä näiden kasvien seoskasvustoja. Kasvusto on kylvettävä viimeistään 30.6., jos lohkolla ei ole ennestään kylvettyä nurmea. Jos poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen viimeistään mainittuna määräpäivänä, kylvö on tehtävä heti olosuhteiden salliessa. Poikkeuksellisena sääolosuhteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen. Kasvuston kylvössä on käytettävä riittävää määrää edellä mainittujen kasvien siemeniä peittävän kasvuston aikaansaamiseksi.
Pohjavesialueilla hoidettujen viljelemättömien lohkojen on oltava kasvipeitteisiä. Pohjavesialueilla perustettavan uuden hoidetun viljelemättömän pellon siemenseoksen painosta enintään 20 % voi olla apilan, virnan, sinimailasen, vuohenherneen, mesikän tai muun vastaavan typpeä sitovan kasvin siementä. Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisesti muistiin käytetyn siemenseoksen sisältö.
Hoidetun viljelemättömän pellon kasvipeitteisyysvaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa erityisistä syistä, esimerkiksi silloin, kun pellon viljelykuntoa parannetaan torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja, tehdään lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä, ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen tilanteissa tai jos poikkeamiseen on joku muu erityinen syy. Avokesantoa hoidettu viljelemätön pelto voi olla vain edellä mainittujen erityisten syiden vuoksi. Lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä ovat esimerkiksi salaojitus, kalkitus, ojien kaivuu ja perkaus. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta voidaan poiketa vain lyhytaikaisen kunnostustoimenpiteen edellyttämässä laajuudessa. Hoidetun viljelemättömän pellon kasvipeitteisyysvaatimuksesta ei ole mahdollista poiketa, jos kyseessä on ensimmäistä kertaa viljelykäyttöön otettava lohko.
Hoidetulla viljelemättömällä pellolla on estettävä rikkakasvien leviäminen. Rikkakasveja voidaan torjua kemiallisesti vain silloin, kun parannat pellon viljelykuntoa tai kasvuston päättämisen yhteydessä 1.9. alkaen.
Avo-, sänki- ja yksivuotista viherkesantoa ei saa lannoittaa. Monivuotista viherkesantoa voidaan lannoittaa ainoastaan perustamisen yhteydessä. Typpilannoitemäärä voi olla enintään 50 % eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:ssä tarkoitetuista muiden viljojen enimmäislannoitusmääristä.
Hoidetun viljelemättömän pellon kasvusto voidaan päättää kemiallisesti tai mekaanisesti 1.9. alkaen. Kasvusto voidaan päättää aikaisintaan 15.7., jos hoidetulle viljelemättömälle pellolle kylvetään nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Hoidetun viljelemättömän pellon mahdollinen muokkaus ja lannoitus on tehtävä tällöin kylvön tai istutuksen yhteydessä.
Jos hoidettu viljelemätön pelto on ilmoitettu viherryttämistuen ekologisen alan kesannoksi, kasvusto voidaan päättää ja muokata aikaisintaan 16.8., jos alalle kylvetään nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Ekologisen alan kesannon kasvuston voi päättää kemiallisesti aikaisintaan 15.7.
Viljellyn maatalousmaan hoito
Viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa on viljeltävä hyvän maatalouskäytännön mukaisesti paikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen. Viljelty pelto ja pysyvien kasvien ala on muokattava, lannoitettava ja kylvettävä tai istutettava tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto. Viljeltävien kasvilajien ja -lajikkeiden on oltava alueelle soveltuvia ja kylvettävän siemenmäärän on oltava riittävä. Kylvö tai istutus on tehtävä viimeistään 30.6. Jos kyse on lohkosta, jolla viljellään seuraavassa kappaleessa tarkoitettuja puutarhakasveja1, riittää, että lohkolle kylvetään esikasvi viimeistään mainittuna määräpäivänä. Jos poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen viimeistään mainittuna määräpäivänä, kylvö on tehtävä heti olosuhteiden salliessa. Poikkeuksellisena sääolosuhteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen. Jos lohkolle kuitenkin kylvetään tai istutetaan salaattikasveja, kiinankaalia, kukkakaalia, parsakaalia, kyssäkaalia, naurista, pinaattia tai tilliä, esikasviakaan ei tarvitse kylvää määräpäivään mennessä.
Mansikoita, mesimarjoja ja jalomaaraimia viljeltäessä edellytetään, että hehtaarilla on vähintään 15 000 kasvia. Jos mainittuja kasveja viljellään siten, että maanpinnan katteena ei käytetä muovia ja syntyvien rönsytaimien annetaan juurtua emotaimien viereen, taimitiheyden on oltava ensimmäisenä kasvukautena vähintään 11 000 kasvia hehtaarilla.
Viljeltäessä herukoita ja karviaisia edellytetään 1 200 ja vadelmia 2 800, marjatuomipihlajia ja tyrniä 800, pensasmustikoita 2 250 sekä hedelmäpuita 400 kasvia hehtaarilla.
Pysyviä nurmia ja pysyviä laitumia voidaan lannoittaa ja laiduntaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarvittaessa niiden kasvuston voi uusia muokkaamalla ja kylvämällä heinä- ja nurmirehukasvien siemenillä. Kasvusto on kylvettävä viimeistään 30.6. Jos poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen viimeistään mainittuna määräpäivänä, kylvö on tehtävä heti olosuhteiden salliessa. Poikkeuksellisena sääolosuhteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen. Jos käytät pysyvää laidunta tai pysyvää nurmea laidunnukseen, maanpinnan on säilyttävä pääosin kasvipeitteisenä ja maaperän eroosio saa olla vain vähäistä. Niiton ajankohdassa ja toteuttamisessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu.
Viljellyn maatalousmaan kasvinsuojelusta on huolehdittava ja rikkakasvien leviäminen estettävä joko kasvinvuorotuksen avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti. Viljelijän on toimittava niin, että korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Jos maatalousmaalta ei korjata satoa, maatalousmaan tuottamasta kasvustosta on tarvittaessa huolehdittava niin, että maatalousmaalle on myös seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato.
Sängen poltto
Sängen poltto on sallittu ainoastaan, jos se on välttämätöntä kylvön toteutuksen tai rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten torjunnan kannalta.
Suojakaistat
Vesistöjen varsilla olevalla maatalousmaalla on noudatettava valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 10§:n 7 momentin mukaisia lannoitus- ja lannanlevityskieltorajoja
Hukkakauran ja jättiputken torjunta
Hukkakauran saastuttamalla maatalousmaalla on huolehdittava hukkakauran torjunnasta joko kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) tai hukkakauran torjunnasta annetun Ahvenanmaan maakuntalain (Ålands författningssamling 1977:68) mukaisesti. Toimivaltaisen viranomaisen antamaa hukkakauran torjuntaohjetta tai torjuntasuunnitelmaa on noudatettava.
Kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum), persianjättiputki (Heracleum persicum) ja armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) on torjuttava maatalousmaalla joko kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä.
Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin liittyvät kansalliset säädökset:
- Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (4/2015)muutoksineen.
- Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä täydentävien ehtojen noudattamisen valvonnasta (7/2015) muutoksineen
- Vesilaki (587/2011) 4 luku
- Ahvenanmaan maakunnan vesilaki (61/1996) 4 luku 8 § ja 6 luku
- Ahvenanmaan maakunnan vesiasetus (93/2010) 5 §
- Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 17§
- Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) 4a§
- Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 23 §, 26 § ja 29 §:n 1 mom. 9 kohta
- Ahvenanmaan maakunta-asetus (113/1998) 5 §:n 8
- Ahvenanmaan maakuntalaki (82/1998) 6 §
- Laki hukkakauran torjunnasta 185/2002
- Ahvenanmaan maakuntalaki hukkakauran torjunnasta (68/1977)