2.1 Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet
Hankkeen tavoitteet perustuvat hakutiedotteessa ilmoitettuihin painopisteisiin. Hanketoimenpiteiden on hyvä olla mahdollisimman konkreettisia ja tavoitteiden mitattavia, jotta toimenpiteen kustannustehokkuutta ja sitä, onko toimenpidettä tarvetta rahoittaa, voidaan arvioida. Hakulomakkeen liitteessä 3 hakija esittelee hankkeen toimenpiteet. Toimenpiteiden tavoitteita ja perusteluja toimenpiteiden valinnalle voi esittää tarkemmin hankesuunnitelmassa.
2.2 Hyväksyttävät kustannukset
Hyväksyttäviä kustannuksia ovat hankkeen toteuttamiseen liittyvät palkkakulut, palkkiot, ostopalvelut sekä yleishallinnon kulut. Muut hankkeelle jaettavat kustannukset voidaan hyväksyä vain siltä osin kuin ne kohdennetaan hankkeen toteuttamiseen.
Kustannusten korvattavuudessa on huomioitava:
- Tarpeellisuus
- Kohtuullisuus
- Aiheuttamisperiaate
- Tarkoituksenmukaisuusperiaate
- Moninkertaisuuden kielto
Ei hyväksyttäviä kustannuksia ovat muun muassa:
- Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut
- ALV, jos hakija voi vähentää sen verotuksessa.
- Henkilöstökoulutus, joka liittyy hakijan normaaliin toimintaan.
- Henkilöstön uuteen työhön valmentautumiseen liittyvät koulutukset
- Ennen avustuspäätöstä syntyneet kulut
- Kulut, joita ei ole ilmoitettu hankepäätöksessä
Palkkaus- ja palkkiokustannuksista ei hyväksytä määrää, joka ylittää alalla maksettavien palkkojen ja palkkioiden tason.
Avustuksesta voidaan kattaa avustuskelpoisten toimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Kohtuullisuutta arvioitaessa pidetään arviointiperusteena toimialan keskimääräistä kustannustasoa. Avustuksensaajan on pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla tarjouksia siten, että kustannusten hyväksyttävä taso paikkakunnalla tai alueella voidaan luotettavasti todeta.
Kustannukset jaotellaan välittömiin ja yleiskustannuksiin. Kustannusten korvattavuudessa lähtökohtana on, että sekä välittömien että yleiskustannusten on liityttävä suoraan hankkeeseen (aiheuttamisperiaate).
Kustannusten on myös oltava hankkeen toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisia (tarkoituksenmukaisuusperiaate). Hakijan välittömiin kustannuksiin esittämiä kustannuksia ei voi esittää korvattavaksi myös yleiskustannuksina (moninkertaisuuden kielto).
Kustannukset on lisäksi voitava todeta kirjanpidosta (todistamisvelvoite). Hakijan on selvitettävä kustannusten kohdentamisessa käytetyn osuuden laskentaperusteet, esimerkiksi tehollisen työajan seurantaan perustuvalla tuntikirjanpidolla.
Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole vapaaehtoiset henkilöstösivukustannukset, joita ovat esimerkiksi lisäeläkevakuutusmaksut, henkilökohtaiset jäsenmaksut, lounassetelit ja muut ruokailuetuudet, henkilökuntatilaisuuksista aiheutuvat kustannukset.
Myöskään henkilöstön uuteen työhön valmentautumiseen liittyvät koulutuskustannukset, kuten kielikoulutus eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia, eikä henkilöstökoulutus, joka liittyy hakijan normaalin toimintaan.
Hyväksyttäviä kustannuksia eivät myöskään ole edustusmenot eivätkä edunvalvonnasta aiheutuvat kustannukset. Myöskään rahoituskuluja ja kustannuksia, jotka aiheutuvat avustuksensaajan tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvasta toiminnasta ei hyväksytä.
Arvonlisävero tulee sisällyttää hankkeen talousarvioon silloin, kun hakija ei ole arvonlisäverovelvollinen.
Toimeen liittyvä arvonlisävero on avustuskelpoista, jos avustuksensaaja ei voi vähentää sitä. Tällöin arvonlisävero tulee sisällyttää hankehakemuksessa esitettyihin kuluihin. Tältä osin avustuksensaajan on esitettävä verottajalta saatu todistus tai toimitettava muu luotettava selvitys siitä, ettei kyseiseen toimintaan liittyviä kustannuksia voida vähentää avustuksen saajan toiminnassa.
Ennen avustuspäätöksessä ilmoitettuna hankkeen alkamisajankohtana syntyneitä kuluja ei korvata. Kuluja, joita ei ole hyväksytty avustuspäätöksessä, ei korvata. Esimerkiksi matkaan liittyvät kulut, joita ei ole hakemuksessa ilmoitettu ja hankepäätöksen mukaan hyväksytty, ei voida korvata.
Huomioithan, että hankkeen tilintarkastuksesta aiheutuvat kulut ovat myös avustuskelpoisia ja ne voi sisällyttää hankkeen talousarvioon.
2.3 Kululajit
Hankkeen budjetti jaetaan palkkakuluihin, palkkioihin, matkakuluihin, ostopalveluihin, muihin kustannuksiin ja yleiskustannuksiin.
Palkkakustannuksiin sisältyvät hankkeeseen palkattavien henkilöiden palkkakulut lakisääteisine sivukuluineen. Palkkakuluihin luetaan mukaan hankkeen aikana kertynyt lomaraha, lomapalkka ja lomakorvaus. Hanketyöntekijöiden nimikkeet on mainittava jo hakemuslomakkeessa.
Palkkiolla tarkoitetaan kertaluonteisesta työsuorituksesta maksettua korvausta ja siihen on sisällytettävä lakisääteiset sivukulut. Palkkioita voidaan maksaa esimerkiksi ohjausryhmän kokouksiin osallistumisesta, mikäli se on huomioitu hankesuunnitelmassa. Jos ohjausryhmän jäsenyys kuuluu viranomaisen viranhoitoon, osallistumiskustannukset eivät voi olla hankkeen kustannuksia.
Ostopalveluilla tarkoitetaan ulkopuolisilta yrityksiltä tai asiantuntijoilta ostettuja palveluja. Ostopalveluissa tulee noudattaa hankintalakia 1397/2016. Kaikista yli 12 000 euroa ylittävistä hankinnoista tulee pyytää vähintään kolme tarjousta. Myös alle 12 000 euron arvoisista hankinnoista on syytä pyytää tarjouksia, jos kulujen kohtuullisuudesta ei ole varmuutta.
Hyväksyttäviä ovat hankesuunnitelman mukaisista matkoista aiheutuvat koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskulut sekä päivärahat. Matkustamisen kustannukset hyväksytään valtion matkustussäännön mukaisesti. Kts. kohta 4.4 matkustaminen.
Muita kustannuksia ovat esimerkiksi posti- ja puhelinkulut, pienhankinnat kuten matkapuhelin, toimistotarvikkeet ja kokousten tai muiden vastaavien tilaisuuksien tarjoilukulut. Jos muut kustannukset kohdistuvat koko hankkeelle, ei niitä tule esittää erikseen toimenpidekohtaisesti talousarviolomakkeella.
Yleiskustannukset maksetaan toteutuneiden kulujen mukaan. Yleiskustannukset on eriteltävä hankehakemuslomakkeella. Niitä ei kuitenkaan tarvitse kohdentaa eri toimenpiteille.
2.4 Hankkeen toteuttajat ja ostopalvelut
Avustusta myönnetään hankkeen toteuttajalle eli yhdistykselle, yritykselle tai muulle yhteisölle. Tätä valtionavustusta ei kuitenkaan myönnetä valtionhallinnon omille toimijoille. Toteuttaja voi itse toteuttaa kaikki hankkeen toimenpiteet. Toimenpiteistä riippuen on toisinaan tarpeen siirtää avustusta edelleen ja käyttää siirronsaajia. Esimerkiksi keskusjärjestön toteuttaessa hanketta, voi avustusta olla toimenpiteiden tehokkaan toteuttamisen vuoksi järkevää siirtää edelleen jäsen- tai alajärjestöille. Nämä siirronsaajat tulee mainita jo hankehakemuksessa. On myös mahdollista, että valtionavustuspäätöksessä hakijalta edellytetään siirronsaajien käyttöä toimenpiteiden toteuttamisessa. Valtionavustuksen siirronsaajilla on samat velvollisuudet kuin valtionavustuksen saajilla.
Toimenpiteitä voi olla tarpeen ja järkevää toteuttaa myös ostopalveluna. Hankinnoissa joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on enemmän kuin 60 000 euroa, on noudatettava julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) annettua lakia. Hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin kyseisen lain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Hankintaohjeita voi kysyä lisää hankinnat.fi –palvelusta. Jos avustuksella on tehty hankintalain kynnysarvon ylittävä hankinta, tulee hankinta olla toteutettu kokonaisuudessaan hankintalain mukaisesti, jotta se voidaan katsoa avustuskelpoiseksi.
Hankkeissa, joissa on useita eri siirronsaajia, tulee kuitenkin olla yksi yhteinen budjetti. Hankkeen vastuutaho on nimettävä hakemuksessa. Ohjausryhmä on suositeltavaa muodostaa erityisesti hankkeissa, joissa on useita siirronsaajia. .
2.5 Hankkeen rahoitus
Hankkeeseen voi saada avustusta enintään 80 % toteutuneista hyväksyttävistä kuluista. Hyväksytyt kulut tulee todentaa kirjanpidolla tai työaikakirjanpidolla. Omarahoitus tulee olla rahaa tai työaikakirjanpidolla todettavaa työtä. Jos omarahoituksen saaminen on vielä hakuvaiheessa epävarmaa, tulee omarahoitusosuus selvittää Ruokavirastolle ennen hankkeen alkamista. Tarvittaessa omarahoitusosuudesta voi mahdollisen omarahoitusosuuden rahoittajan kanssa tehdä aiesopimuksen ja liittää se hakulomakkeen liitteeksi.
Työaikakirjanpidot hyväksytään vain niiltä työntekijöiltä, joiden nimikkeet on mainittu hyväksytyssä hankehakemuksessa. Työaikakirjanpitoon tulee käyttää Ruokaviraston omaa lomaketta tai kaikki vastaavat tiedot sisältävää hakijan omaa kirjanpitoa. Lomakkeessa tulee löytyä hankkeen nimi, tehtävänimike, työpäivät, tehdyt työtunnit ja tehty tehtävä, tunnit yhteensä ko. ajanjaksona, maksettu palkka ja sivukulut ko. ajanjaksona, työntekijän ja esimiehen nimi ja allekirjoitus. Työaikakirjanpidoista tulee hankevuoden päättyessä täyttää myös yhteenvetolomake.
Omarahoitusosuudeksi ei lasketa sellaista työtä joka on tehty esimerkiksi osallistumalla hankkeen koulutustilaisuuksiin. Omarahoitusosuudeksi ei lasketa hankkeesta saatuja tuottoja tai voittoja, vaan ne vähennetään suoraan maksettavasta avustuksesta. Omarahoitusosuudeksi ei myöskään katsota laskennallisia (”in natura”) kuluja.
Talkootyöllä voi suorittaa osan omarahoitusosuudesta. Myös talkootyöstä tulee pitää työpäiväkirjaa. Talkootyötunnin arvo on 15 €/h. Kuvaus tehtävästä talkootyöstä, kokonaistuntimäärä ja talkootyön tekijät tulee kirjata jo hakemuslomakkeeseen.
Ruokaketjun hakuopas201918.1.2019