4.1 Hankeviestintä
Hankkeilta odotetaan avoimuutta sekä tiedottamista hankkeiden tapahtumista ja tuloksista. Hankesuunnitelmaan sisällytetään viestintäsuunnitelma sekä suunnitelma some-viestinnästä. Verkostoituminen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on suositeltavaa.
Hankkeesta tiedotetaan sisäisesti niille tahoille, joita asia koskee, ja jotka voivat saada hankkeesta hyötyä. Ulkoisen tiedottamisen tavoitteena on kertoa siitä, mitä hankkeessa tapahtuu. Tiedottaminen tuo hankkeelle näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
Hankkeiden rahoittajan eli maa- ja metsätalousministeriön logo tulee näkyä hankemateriaaleissa. MMM:n graafinen ohjeistus löytyy osoitteesta: http://mmm.fi/ministerio/yhteisotunnus. Logona käytetään MMM:n tunnusta, josta löytyvät eri kieliversiot. Logon tulee olla helposti nähtävissä hankemateriaaleista ja sen on oltava samankokoinen kuin hankkeen toteuttajan tunnus.
Visuaalisessa aineistossa tunnusta ja mainintaa käytetään selkeästi viestin alussa, aikana tai lopussa. Auditiivisessa aineistossa rahoittajaa koskevaa mainintaa käytetään selkeästi viestin lopussa. Jos logon käyttämisessä on epäselvyyttä, voit olla yhteydessä Ruokavirastoon.
Hankkeen nimen tulee olla hanketta kuvaava, mutta mielellään lyhyt ja ytimekäs.
4.2 Alkuperän, yritysten ja tuotemerkkien näkyminen
Alkuperän esille tuominen
Sallittua:
- ”paikallista”
- ”lähellä”
- ”lähiruokaa” (kunhan se ei viittaa yksinomaan kotimaiseen tai suomalaiseen)
Ei sallittua
- ”suomalaista”
- ”kotimaista”
- Suomen lippu
- Erilaiset maantieteelliset termit eivät ole sallittuja
Komissio on linjannut sallittuja käytäntöjä menekinedistämisessä, jota säännellään EU:n maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevissa ryhmäpoikkeusasetuksessa. Nämä linjaukset pätevät myös tiedotukseen, koska myös niitä säätelevä maatalouden ryhmäpoikkeusasetus kieltää alkuperän esille tuomisen.
Valtionavusteisessa menekinedistämisessä tai yleisessä tiedotuksessa ei saa tuoda esiin tuotannon tai tuotteiden kansallista tai alueellista alkuperää. Alkuperään viittaaviksi viesteiksi katsotaan mm. seuraavat termit: kotimainen, suomalainen sekä erilaiset maantieteelliset termit (esim. ”Savosta” tai ”Pirkanmaalta”). Menekinedistämisen ja tiedottamisen yhteydessä ei saa viitata myöskään tietyn yrityksen tuotteisiin.
Menekinedistämiskampanjassa tai tiedotteessa ei siis voi käyttää Suomen lipun värejä tai muita nimenomaan Suomelle tyypillisiä elementtejä. Taustamaisemakin voi olla kielletty, jos se ainutlaatuisuudessaan voidaan yhdistää vain Suomeen. Esimerkiksi Väinämöinen voidaan yhdistää vain Suomeen, mutta Lappi myös muihin maihin.
Menekinedistämisessä ja tiedotuksessa sitä hallinnoivan yhdistyksen nimen tulee olla neutraalissa muodossa. Jos yhdistyksen nimessä on esim. ilmaisu ”kotimainen” tai ”Suomen”, yhdistys voi käyttää tässä yhteydessä nimestään neutraalia muotoa tai lyhennettä. Vaikka nimi olisi neutraali tai siitä käytettäisiin lyhennettä, sen täytyy näkyvyydeltään olla mainokseen tai tiedotteen viestiin nähtynä toissijainen. Se voi kattaa mainoksesta tai tiedotteesta enintään noin 5 %.
Viestejä ei saa muotoilla siten, että ne tosiasiassa, alkuperäisestä tarkoituksestaan riippumatta, vähentävät muiden EU-jäsenvaltioiden tuotteiden kysyntää taikka saavat ne vaikuttamaan huonommilta vaihtoehdoilta.
Jos yrityksiä, tuotemerkkejä tai alkuperää ei mainita, avustusta voidaan myöntää tieteellisten tietojen saattamiseksi kansantajuiseen muotoon. Avustettavaa toimintaa voi olla esimerkiksi tiedotteen teko kuluttajille jaettavaksi.
Avustusta voi saada myös sellaisista laatujärjestelmistä tiedottamiseen, joihin voi kuulua myös muista maista peräisin olevia tuotteita. Tiedotustoimet voivat tällöin koskea tuotteiden ominaisuuksia, niiden ravintohyötyä ja suositeltavia käyttötapoja. Tällöinkään yksittäisiä yrityksiä, tuotemerkkejä tai alkuperää ei saa mainita.
Yritykset ja tuotemerkit
Valtionavusteinen menekinedistäminen/tiedote ei voi olla välittömässä näkö- tai kuuloyhteydessä tuotekohtaiseen menekinedistämiseen. Menekinedistämistä/tiedotetta ei siis voi laittaa lehdessä vierekkäiselle tai peräkkäiselle sivulle tuotekohtaisen menekinedistämisen/tiedotteen kanssa.
Myyntipaikassa menekinedistämistä ei voi jakaa yhtaikaa tuotekohtaisen menekinedistämisen kanssa. Televisiossa tai radiossa peräkkäin olevat tuotekohtaiset ja menekinedistämiset sallitaan. Tässä tuotekohtaisella menekinedistämisellä tarkoitetaan menekinedistämistä, josta käy ilmi yritys tai alkuperä tai muu vastaava kielletty seikka.
Valtionavusteisilla Internet-sivuilla tai muussa valtionavusteisessa tiedotuksessa ei saa tuoda esiin alkuperää, yrityksiä tai tuotemerkkiä. Sivuilla ei myöskään sallita mainosbannereita. Sivuilla voi kuitenkin olla esimerkiksi linkki yhdistyksen sivuille tai maakunnittain tehtyyn neutraaliin tuottajaluetteloon, jossa puolestaan on linkit tuottajien yhteystietoihin. Kampanjasivulla ei voi olla suoraa linkkiä yrittäjään, tuotteeseen eikä alkuperään vaan mahdollinen yhteys pitää olla välilinkin kautta. Erillisiä salasanojen takana olevia sivustoja ei tarvita.
Avustusta voi saada julkaisuihin, kuten luetteloihin, hinnastoihin tai verkkosivustoihin, joissa esitellään jonkin tietyn alueen tai tuotteen tuottajia koskevia tietoja, jos tiedot ja niiden esitystapa ovat puolueettomia ja kaikilla asianomaisilla tuottajilla on tasavertaiset mahdollisuudet olla edustettuina julkaisussa.
Viittaukset yksittäisiin yrityksiin, tuotemerkkeihin tai tuotteen alkuperään ovat mahdollisia kilpailujen, messujen ja näyttelyiden yhteydessä sillä rajauksella, että näiden yhteydessä jaettavassa materiaalissa ei viitata yksittäisiin yrityksiin, tuotemerkkeihin tai tuotteen alkuperään, kun on kyse avustuksella rahoitettavasta materiaalista.
4.3 Työaikakirjanpito
Jokaisen hankkeelle työskentelevän tulee pitää työaikakirjanpitoa. Työaikakirjanpidosta tulee ilmetä, mitä työtä ja kuinka monta tuntia hankkeelle on tehty. Työaikakirjanpitoon tulee käyttää Ruokaviraston omaa lomaketta.
Toimija voi halutessaan toimittaa Ruokavirastoon myös organisaatiossaan käytössä olevan muun työajanseurannan raportin, eikä tällöin tarvitse käyttää Ruokaviraston lomaketta, edellyttäen että työajanseurannan raportista on todennettavissa selvästi hankkeelle tehty työaika, avustuksella maksetut tai hankkeen omarahoitukseksi lasketut palkkakustannukset ja sivukulut. Työajanseurantaraporteissa tulee aina olla työntekijän ja esimiehen allekirjoitukset.
4.4. Matkustaminen
Matkustaessa tulee noudattaa valtion matkustussääntöä. Pääsääntö on, että matka tehdään edullisinta kulkuneuvoa käyttäen. Jos matkaa ei ole tehty edullisinta kulkuneuvoa käyttäen, tulee muun kulkuvälineen käyttö perustella hakemuksessa. Matkakuluja ovat juna-, lento- ja linja-autoliput sekä perustellusta syystä taksimaksut ja oman auton käytöstä aiheutuvat kilometrikorvaukset..
4.5 Muutoksen hakeminen
Muutosta voi hakea sähköpostitse toimittamalla Ruokavirastoon muutetun hakemuslomakkeen. Liitä mukaan myös päivitetty hankesuunnitelma ja muutoksesta riippuen myös muut tarvittavat liitteet. Merkitse muutokset aina punaisella..
Muutoshakemus tulee toimittaa osoitteeseen kirjaamo@ruokavirasto.fi. Sähköpostin otsikkoon on hyvä kirjoittaa ”muutoshakemus” ja hankkeen nimi.
Hankkeeseen tulee hakea muutosta seuraavissa tilanteissa:
- Toimenpiteet muuttuvat
- Uusi matka
- Palkka- tai yleiskulujen kasvu yli 10%
- Hankkeen kesto muuttuu
- Jos hankkeen vuosibudjetti muuttuu, muutosta tulee anoa hyvissä ajoin ennen hankevuoden päättymistä.
- Toimenpiteen toteuttamisajankohta vaihtuu hankevuodelta toiselle.
Hankkeeseen ei tarvitse hakea muutosta seuraavissa tilanteissa:
- Vuosibudjetti muuttuu yli 10 % eri kululajien välillä (poikkeuksena lisäykset palkkakuluihin, yleiskuluhin tai ostopalveluihin silloin, kun hankinta ylittää hankintalain kynnysarvon)
- Toteuttamisajankohta vaihtuu perustellusta syystä hankevuoden sisällä.
- Matkakohde vaihtuu perustellusta syystä matkakulujen pysyessä samoina.
- Toimenpiteen toteuttamistapa muuttuu.
- Toimenpiteen tuotos vaihtuu.
Hankkeen yhteyshenkilöiden tai tilinumeroiden muutokset tulee ilmoittaa Ruokavirastoon aina.
4.6 Hankekirjanpito
Avustuksen saajan on säilytettävä kaikki avustettavan hankkeen toteuttamiseen liittyvät tositteet kirjanpitolain mukaisesti.
Muistilista kirjanpitoon
- Hankkeen kirjanpito tulee olla omalla erillisellä kustannuspaikalla tai muulla tavalla eriytettynä siten, että avustuksen käytön valvonta on vaikeudetta mahdollista.
- Avustuksensaajan on järjestettävä kirjanpitonsa siten, että hankkeesta aiheutuneet kustannukset voidaan yksilöidä ja niiden yhteys kirjanpitoon ja maksuhakemukseen voidaan todentaa.
- Hankkeen kustannusten tulee olla maksettuina maksuhakemusta jätettäessä (poikkeuksena lomarahat ja tilintarkastajan palkkio, jotka voivat olla varauksina).
- Avustusta voi hakea vain hyväksytyn talousarvion määrän perusteella.
- Aukoton kirjausketju
- Kirjanpidon selitteistä tulisi ilmetä mahdollisimman selkeästi, mistä kulusta on kyse.
- Hankkeen kirjanpidon tilien on vastattava kustannusarvion kululajijaottelua ja tilien mahdollisesta yhdistelyistä kululajeihin on annettava selvitys.
- Maksuhakemuksen yhteys kirjanpitoon tulee olla selkeä.
- Saadut avustukset ja mahdolliset tuen siirrot tulee sisältyä hankkeen kirjanpitoon.
- Jos budjetti ylittyy, toimijan tulee selkeästi yksilöidä, mitä kustannuksia kirjanpidosta haetaan maksuun.
- Avustuksen saajan on säilytettävä kaikki avustettavan hankkeen toteuttamiseen liittyvät tositteet ja asiakirjat kirjanpitolain mukaisesti
4.7 Laskentaperusteet
Hankkeen budjetin ollessa 100 000 euroa, omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 20 000 euroa eli 20 %. Jos omarahoitusosuus on hankesuunnitelman mukaan enemmän kuin 20% ja hankebudjetti ylittyy, maksetaan avustusta hakijalle enintään hankepäätöksessä ilmoitettu määrä.
Omarahoitusosuus tulee näkyä hankkeen kirjanpidossa rahana tai työnä, joka on todennettu työaikakirjanpidolla.
Jos avustuksensaaja on saanut kerättyä omarahoitusosuutta enemmän kuin suunnitellun määrän, maksetaan toimijalle tällöin avustusta vain sen verran, mitä hyväksyttyjen kulujen kattaminen omarahoitusosuuden jälkeen edellyttää. Avustuksensaaja ei voi tehdä hankkeella tuottoa tai voittoa.
Jos avustuksensaaja pyytää omakustannehintaa hankkeen tuotoksista, tulee se mainita hankesuunnitelmassa. Kertyneet omakustannemaksut on merkittävä kirjanpitoon selkeästi näkyviin hankkeen tuloina.Jos avustuksensaajalle on muodostunut esim. hankkeen omakustannehintaisista tuotoksista ylimääräistä tuloa (omakustannehinnan lisäksi), vähennetään tämä tulo suoraan avustuksesta.
Jos osa hankevuoden kuluista hylätään ja toimijalla jää näin ollen hankevuoden avustusta käyttämättä, ei tätä osaa avustuksesta voi käyttää enää uudestaan seuraavana hankevuotena.
4.8 Avustuksen hakeminen ja maksaminen
Avustus maksetaan enintään kolmessa vuosittaisessa erässä. Ensimmäisen vuosittaisen erän (40 %) voi hakea hankevuoden alkaessa, toisen vuosittaisen erän (40 %) hankevuoden puolivälissä ja kolmannen erän hankevuoden päätyttyä (20 %).
Avustusta haettaessa tulee käyttää Ruokaviraston maksuhakemuslomaketta ja täyttää siinä vaaditut kohdat. Kolmatta vuosittaista maksuerää hakiessa tulee liittää mukaan myös hankkeen pääkirja, tuloslaskelma, työaikakirjanpidot ja työaikakirjanpitojen yhteenvetolomake. Toimijan on varmistuttava, että pääkirjassa ja työaikakirjanpidossa esitetyt luvut täsmäävät hankkeen talousarviolomakkeella esitettyihin toteutuneisiin kuluihin. Katso kohta 4.6 Hankekirjanpito.
Jos kaikkea maksettua avustusta ei käytetä , voi avustuksensaaja tällöin palauttaa liikaa maksetun avustuksen. Avustuksen palautuksen ohjeet saa Ruokavirastosta.
Ennen hankkeen alkamista lähetä:
- Siirronsaajasopimukset
- Täydennetty hakulomake ja liitteet, jos päätöksessä on sitä edellytetty
Ennakkomaksun (40 %) hakemisen yhteydessä toimita:
- Maksuhakemuslomake
Vuosittaisen loppumaksuhakemuksen yhteydessä toimita:
- Maksuhakemuslomake
- Hankkeen pääkirja (myös siirronsaajilta)
- Hankkeen tuloslaskelma (myös siirronsaajilta)
- Hankinta-asiakirjat (hankintailmoitus, tarjouspyynnöt, tarjousten käsittelypöytäkirja, hankintapäätös sekä hankintasopimus)
- Näytteet hankemateriaaleista (numeroithan materiaalit!)
- Työaikakirjanpidot
Hankkeen päättyessä:
- Vuosittaisen loppumaksuhakemuslomakkeen yhteydessä toimitettavien asiakirjojen lisäksi:
- Tilintarkastajan lausunto hankkeesta
Maksupäätökset ja mahdolliset muutospäätökset toimitetaan hankkeen vastuuhenkilöille ja yhteyshenkilöille hakemuksessa ilmoitettuihin sähköpostiosoitteisiin. Postitse lähetettävän paperisen version päätöksestä saa Ruokavirastosta aina pyytämällä.
4.9 Hankkeen päättyessä
Hankkeen tilintarkastuksen tekijän tulee olla auktorisoitu (JHTT, KHT, HT tai JHT) tilintarkastaja. Tilintarkastajan lausunto tulee toimittaa Ruokavirastoon. Hankkeen tilintarkastajan tulee tarkastaa myös siirronsaajien tilit hankkeen osalta. Tilintarkastus on hankesuunnitelmassa esitetty yleensä kohdassa muut kustannukset (kirjanpito, raportointi ja seurantakustannukset). Siirronsaajilta tilintarkastus tulee tehdä siinä laajuudessa, että hankesuunnitelman budjetissa esitetyt menot on tarkistettu myös siirronsaajilta.
Tilintarkastus on talousarviossa esitetty yleensä kohdassa muut kustannukset (kirjanpito, raportointi ja seurantakustannukset). Siirronsaajilta tilintarkastus tulee tehdä siinä laajuudessa, että hankesuunnitelman budjetissa esitetyt menot on tarkistettu myös siirronsaajilta.
Tilintarkastajan lausunnosta tulee käydä ilmi vähintään seuraavaa:
- Hankkeen perustiedot: yhteishankkeen nimi ja hankkeen hyväksytty kestoaika.
- Hankkeen toteuttaja ja mahdolliset siirronsaajat, joiden osalta hankkeessa on tehty tarkastus (=tarkastuksesta annettu lausunto kattaa tässä mainitut toteuttajat).
- Kirjanpidon laadinnassa on noudatettu voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä hyvää kirjanpitotapaa.
- Hankkeen toteutuksessa on noudatettu moitteettoman varainhoidon periaatteita.
- Maksetut menot, saadut tulot ja saatu rahoitus perustuvat numeroituihin hyväksyttäviin tositteisiin hakijayhteisön kirjanpidossa.
- Hankkeelle on kirjattu vain hankkeelle kuuluvia tuloja, rahoitusta ja menoja.
- Hankkeelle on kirjattu kaikki hankkeelle kuuluvat tulot ja rahoitus.
- Maksatushakemuksessa ilmoitetut kustannukset on maksettu (ei edellytetä ennakkomaksujen kohdalla).
- Maksatushakemus perustuu kirjanpitoon ja on laadittu rahoittajan päätösehtojen mukaisesti.
- Haettavaan rahoitusosuuteen ei ole saatu rahoitusta muualta.
Tarvittaessa tilintarkastajan tulee otantamenettelyn avulla varmistua siitä, että hankkeelle kuuluvat tulot ja menot on kirjattu hankkeen kirjanpitoon, ja että hankkeen menot on maksettu (lukuun ottamatta tilintarkastajan palkkiota ja mahdollisesti maksamattomia lomapalkkavarauksia).
Hankkeen materiaalien tekijänoikeudet kuuluvat niiden tekijöille. Kuitenkin hankerahalla tuotettujen hankkeen julkaisujen tulee olla vapaasti kaikkien saatavilla maksutta tai enintään omakustannushintaan. Esimerkiksi nettisivujen tulee olla käytettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Hankerahalla valmistetuista materiaaleista voidaan uusintapainosten yhteydessä hankkeen päättymisen jälkeen ottaa pois rahoittajan logo. Kuitenkin myös logolla varustettuja materiaaleja saa hankkeen päättymisen jälkeen käyttää silloin, kun käyttö tapahtuu avustuspäätöksen ehtojen mukaisesti. Esimerkiksi yritysten logoja ei voida lisätä aineistoon, jos aineistossa on edelleen myös hankkeen rahoittajan, maa- ja metsätalousministeriön logo.
Ruokaketjun hakuopas201918.1.2019