Komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen projektiryhmän eli kabinetin vastuualueina ovat kasvu, työllisyys ja investoinnit: kabinetista koordinoidaan myös maatalous- ja ympäristökomissaarin työtä. Varapuheenjohtajaa emme päässeet tapaamaan, mutta erityisavustaja Tatu Liimatainen avasi meille komission toimintaa, ja oli ilahduttavasti kiinnostunut myös saamaan delegaatiolta syötteitä ohjelman toimivuudesta.
Nykyinen komission rakenne poikkeaa aikaisemmista siinä, että ennen komissaareja oli 27, nyt 20, mutta sen lisäksi on puheenjohtaja ja seitsemän varapuheenjohtajaa, joista Jyrki Katainen on yksi.
27 komissaarille jaettujen vastuualueiden sijaan on toiminnat on siis keskitetty 7 projektiryhmään, joista yhdestä vastaa Kataisen kabinetti. Tavoitteena tällä muutoksella on ollut parempi koordinaatio asioiden hoidossa, koska delegoimalla valtaa varapuheenjohtajille saadaan selkeämpi kuva kokonaisuuksista ja niiden vaikutuksista. Työtehtävä on hyvin koordinoiva, ja tarjoaa aiempaa enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia. Samalla kuitenkin seurattavien asioiden määrä on lisääntynyt huomattavasti.
Kaikki puheenjohtajat ja komissaarit muodostavat kollegion, joka kokoontuu säännöllisesti. Käytännössä komissaarien kolleegio kokoontuu joka keskiviikko mm. hyväksymään lakialoitteita ja käsittelemään ajankohtaisia asioita. Kokouksen agendan määrittä puheenjohtaja Juncker. Valmistautuminen kokoukseen alkaa edellisen viikon perjantaina varakabinettipäälliköiden kokouksella, ja joka maanantai on kabinettipäälliköiden kokous. Liimataisen mukaan ne asiat, joiden suhteen on riittävästi ”poliittista ruokahalua”, nousevat käsittelyyn.
Tiimissä, jossa Tatu Liimatainen työskentelee, on noin 20 henkeä. Sääntönä on, että tällaisessa tapauksessa enintään puolet saa olla kabinetin isännän kotimaasta: noin puolet tiimin jäsenistä onkin suomalaisia.
Lisäksi ns. projektikokouksia pidetään mm. silloin kun käsittelyssä on aloitteita joihin tarvitaan lisää syötteitä. Syötteiden osalta toivomuksena on että saataisiin enemmän konkretiaa, määrätietoisuutta ja tavoitteellisuutta. Eli esimerkiksi sen sijaan että puhutaan siitä että satelliittiteknologiaa pitää hyödyntää tehokkaammin, suunniteltaisiin sitä montako satelliittia otetaan käyttöön, millä aikataululla ja miten niiden tuottamaa dataa hyödynnetään.
CAP-kuulumiset
Yhteisen maaseutupolitiikan uudistuksesta on luonnollisesti edelleen vaikea saada täsmällisiä vastauksia. Tavoitteena on aito yksinkertaistaminen ja paremmin toimivaa maaseutupolitiikka antamalla enemmän kansallista vastuuta. Esim. valvonnan osalta tämä tarkoittaisi sitä että komissio valvoo että jäsenmaissa on sovitut rakenteet ja systeemit toiminnassa, ja esim. tilavalvontaa ei jatkossa komission toimesta suoriteta vaan tästä vastaa jäsenmaa. Myös rahoituksen osalta esim. suorissa tuissa tavoitteena on pyrkiä luomaan enemmän tuloksiin pohjaava budjetti, eikä niinkään pinta-alaperusteinen.
Uuden ohjelmakauden aikataulu on osoittautunut haasteelliseksi. Toukokuussa on tarkoitus tehdä esitys seuraavan ohjelmakauden rahoituskehyksestä, ja sen jälkeen annetaan myös säädösehdotukset. Samassa yhteydessä annetaan myös ehdotus siitä, miten siirtymäkauden rahoitus hoidetaan: uuden kauden aloitus on siis siirtymässä vuoden 2021 alusta myöhemmäksi. Tatu Liimatainen ei halunnut kommentoida siirtymäkaudesta tämän enempää, mutta lupasi selvittää maatalouskomissaari Hoganin kabinetista ns. komission virallista kantaa asiaan.
Tatu Liimatainen kertoi, että komission marraskuussa julkistetussa uutta ohjelmakautta koskeneessa tiedonannossa ei menty yksityiskohtaisiin suunnitelmiin, koska uuden kauden rahoituskehys on vielä sopimatta. Tavoitteena on kuitenkin siirtää vastuuta ohjelmatyöstä entistä enemmän jäsenmaille. Asiat edennevät niin, että vaikka jäsenmailla lienee entistä enemmän mahdollisuuksia luoda oma strategiansa uudelle ohjelmakaudelle, komissiolla on käytettävissään jonkinlainen kehikko, jonka rajoissa jäsenmaiden strategiat voidaan hyväksyä. Muutosten yhteydessä tulee myös huomioida tietojärjestelmien vaatimat muutokset.
CAP-suunnittelussa yhtenä haasteena ovat jäsenmaiden erilaiset kehittymisasteet ja kyky pysyä muutoksissa mukana. Luokan parhaan oppilaan tahtiin ei voida mennä. Suomessa asiat ovat Liimataisen mukaan hyvällä mallilla, mutta edelleen kuitenkin toivotaan lisää notkeutta ja reaktiivisempaa maaseutupolitiikkaa, ja sitä kautta parempaa riskienhallintaa.
Euroopan strategisten investointien rahastosta on rahoitusta myönnetty jo 540 000 yritykselle. Suomessa rahoitusta on myönnetty Äänekosken biotuotetehtaalle ja kauppakeskus Triplan rakentamiseen Pasilaan.
Kokonaisuutena voitaneen todeta että tapaamisen suurin hyöty oli se että saimme nostettua maaseudun kehittämisen, CLLD:n ja Leaderin pöydälle. Myöskään huoli rahoituskatkoista ja muista siirtymäkauden haasteista ei jäänyt epäselväksi. Ilahduttavaa oli huomata että tietoa ja syötteitä kentältä tunnuttiin aidosti haluttavan, ja niitä kirjattiin kynä sauhuten muistiin.
Tutustu Kataisen tiimiin.
Yhteistyötapaaminen Bryssel 6.-8.2.201826.2.2018