7.2. klo 14:00 Kuntaliitto

Seu­raa­vak­si poi­kek­sim­me Kun­ta­lii­ton sekä Län­si-Suo­men Eu­roop­pa-toi­mis­ton vie­raik­si. Kun­ta­liit­to on teh­nyt kun­tien ja alu­ei­den edun­val­von­taa Brys­se­lis­sä jo vuo­des­ta 1992 läh­tien, eli puu­ron­sil­mään men­tiin jo hy­vis­sä ajoin seu­raa­maan ti­lan­net­ta ja val­mis­te­le­maan Suo­men EU-jä­se­nyyt­tä. Kun­ta­lii­tos­sa Brys­se­lin pääs­sä työs­ken­te­lee toi­min­taa meil­le esi­tel­leen joh­ta­ja Ulla Kar­von li­säk­si EU-asi­an­tun­ti­ja ja har­joit­te­li­ja, mut­ta toki myös Kun­ta­lii­ton asi­an­tun­ti­jat Hel­sin­gin pääs­sä ovat kes­kei­ses­ti mu­ka­na asi­oi­den seu­raa­mi­ses­sa ja or­ga­ni­soi­mi­ses­sa. Alue­toi­mis­ton toi­min­nan yti­mes­sä on ta­voi­te saa­da EU:ssa ai­kaan kun­tien näkö­kul­mas­ta pa­rem­paa sään­te­lyä sekä toi­saal­ta vält­tää kun­tien tur­haa sään­te­lyä ja toi­min­nal­li­sia lisä­ra­sit­tei­ta. Vah­vaa yh­teis­työ­tä teh­dään Alu­ei­den ko­mi­te­an (CoR) kans­sa, jo­hon py­ri­tään vai­kut­ta­maan Suo­men val­tuus­kun­nan kaut­ta. Val­tuus­kun­nas­ta osal­lis­tu­taan täys­is­tun­toi­hin, va­li­o­kun­ta­val­mis­te­lui­hin ja lau­sun­to­jen val­mis­te­lui­hin. Alu­ei­den ko­mi­tea on neu­voa-an­ta­va elin, jos­sa on 350 jä­sen­tä, jois­ta 9 suo­ma­lais­ta. Ko­mis­si­on, EU:n neu­vos­ton ja par­la­men­tin on kuul­ta­va Alu­ei­den ko­mi­te­aa pai­kal­lis- ja alue­ta­soa kos­ke­van lain­sää­dän­nön val­mis­te­lus­sa.

CEMR on Kun­ta­lii­ton kat­to­jär­jes­tö, joka edus­taa yli 40 maan jär­jes­tö­jä. Kun­ta­lii­ton toi­mis­ton kans­sa sa­mal­la käy­tä­väl­lä on mm. mui­den Poh­jois­mai­den lii­tot, joi­den kans­sa ver­kos­toi­du­taan per­jan­tai­sin yh­tei­sel­lä aamu­pa­lal­la.

Tu­le­vik­si kes­kei­sik­si haas­teik­si Kar­vo nos­ti EU:n us­kot­ta­vuu­den nos­ta­mi­sen kan­sa­lais­ten sil­mis­sä, täs­sä on eri­tyi­nen tie­dot­ta­mi­sen paik­ka, EU-tie­dot­ta­mi­nen yli­pää­tään on Kun­ta­lii­ton kes­keis­tä työ­sar­kaa. Ta­lous tuo mo­nen­lai­sia haas­tei­ta huo­li­mat­ta ta­lou­den pi­ris­ty­mi­sen mer­keis­tä ja on sa­no­mat­ta­kin sel­vää, että Bre­xi­tin vai­ku­tus nä­kyy joka puo­lel­la. Pa­ko­lais­krii­si sekä ulko- ja tur­val­li­suus­po­li­tiik­ka luo­vat iso­ja haas­tei­ta. Myös kier­to­ta­lous­a­si­at ovat ta­pe­til­la, mm. muo­vin käyt­töä py­ri­tään vä­hen­tä­mään (muo­vi­stra­te­gia). Bre­xit toi­mi läh­tö­lau­kai­su­na aivo­työl­le, mil­lai­nen tu­le­vai­suus jäl­jel­lä jää­vil­lä 27 jä­sen­maal­la tu­lee ole­maan yh­den jä­sen­maan ir­tau­dut­tua. Tä­hän liit­ty­en Ko­mis­sio an­toi 1.3.2017 Val­koi­seen kir­jan, jo­hon on mal­lin­net­tu vii­si ske­naa­ri­oi­ta, jois­ta jä­sen­mai­den par­la­ment­tien on mää­ri­tet­tä­vä toi­min­ta­ta­pan­sa: Jat­ke­taan en­ti­seen ta­paan, lai­te­taan sisä­mark­ki­nat etu­si­jal­le, ha­luk­kaat voi­vat teh­dä enem­män yh­des­sä, teh­dään vä­hem­män mut­ta te­hok­kaam­min, teh­dään pal­jon asi­oi­ta yh­des­sä.

Ulos­päin EU näyt­täy­tyy mel­ko yh­te­näi­se­nä, mut­ta si­säl­le­päin il­me­nee mo­nen­lai­sia haas­tei­ta (mm. Sak­san ti­lan­ne) ja jot­kut maat ha­lu­a­vat toi­min­nal­laan ja uppi­nis­kai­suu­del­laan na­ker­taa yh­te­näi­syyt­tä (mm. Un­ka­ri ja Puo­la). EU:n tu­le­vai­suut­ta ha­lu­taan sel­ven­tää myös po­liit­ti­sis­ta syis­tä, sil­lä se on me­hu­kas ja yksi kes­kei­nen vaa­li­tee­ma vuo­den 2019 euro­par­la­ment­ti­vaa­leis­sa.

Vuo­del­le 2018 on täh­den­net­ty 15 pri­o­ri­teet­tia, jois­ta osa on toki pi­dem­män aika­pers­pek­tii­vin jat­ku­moi­ta. Yh­dek­si tä­män ke­vään isok­si tee­mak­si Kar­vo nos­ti ko­hee­si­o­po­li­tii­kan ja kau­pun­kien roo­lin sii­nä, Bre­xi­tin tuo­man raha-au­kon paik­kaa­mi­sen sekä ark­tis­ta alu­et­ta kos­ke­van EU:n yh­den­ne­tyn po­li­tii­kan (Suo­men Ark­ti­sen neu­vos­ton pu­heen­joh­ta­juus 2017-2019). Myös mm. EU:n nuo­ri­so­a­loit­teen ja Ener­gi­a­u­ni­o­ni­stra­te­gi­an eteen teh­dään töi­tä. MAKU-asi­oi­hin liit­ty­en vaik­ka maa­kun­nat ei­vät ole Kun­ta­lii­ton jä­se­niä, Kar­vo toi­voo että voi­vat jat­kos­sa pal­vel­la kun­tien ohel­la myös maa­kun­tia.

Vie­rai­lun lo­pus­sa avus­ta­va asi­an­tun­ti­ja Kuk­ka-Maa­ria Mar­tis­kai­nen teki pi­kai­sen kat­sauk­sen Län­si-Suo­men Eu­roop­pa-toi­mis­ton (WFEO) toi­min­taan Brys­se­lis­sä. Län­si-Suo­men Eu­roop­pa-toi­mis­to edus­taa nel­jää maa­kun­taa: Ete­lä-Poh­jan­maa­ta, Kes­ki-Suo­mea, Poh­jan­maa­ta ja Sata­kun­taa. Ky­sees­sä on siis maa­kun­tien liit­to­jen yllä­pi­tä­mä alue­toi­mis­to, jos­sa hal­lin­nol­li­nen vas­tuu on Poh­jan­maan lii­tol­la. Toi­min­nan ydin­teh­tä­viä ovat edun­val­von­ta ja vai­kut­ta­mi­nen, ver­kos­toi­tu­mi­nen, toi­mek­si­an­not ja han­ke­tuki sekä tie­do­tus.  Ter­veys­tek­no­lo­gia, hy­vin­voin­ti ja kou­lu­tus ovat WFEO:n työs­sä läpi­leik­kaa­via tee­mo­ja.

Mar­tis

kai­nen esit­te­li kan­sain­vä­li­siä pro­jek­te­ja, edus­ta­mien­sa maa­kun­tien kär­ki­toi­mi­a­lo­ja (mm. Ete­lä-Poh­jan­maan ruo­ka- ja bio­ta­lous, Kes­ki-Suo­men met­sä­bio­ta­lous ja ky­ber­tur­val­li­suus) sekä nos­to­ja niis­tä (mm. Sata­kun­ta Ro­bo­tics, Ener­gy­Vaa­sa, Educ­lus­ter Fin­land). Li­säk­si saim­me tu­tus­tua esi­tyk­sen kaut­ta WFEO:n tär­keim­piin kon­tak­ti­ver­kos­toi­hin sekä kat­sas­taa ke­vään 2018 kes­kei­set ta­pah­tu­mat, joi­ta toi­mis­to on mu­ka­na or­ga­ni­soi­mas­sa. Saim­me siis to­del­la moni­puo­li­sen tie­to­pa­ke­tin naut­tien sa­mal­la ko­toi­sas­ta suo­ma­lai­ses­ta vie­raan­va­rai­suu­des­ta EU:n yti­mes­sä.

Ulla Kar­vo