8.2.2018 klo 14: Biogaz du Haut-geer

Brys­se­lin vie­rai­lum­me oli tu­los­sa pää­tök­seen­sä, mut­ta en­nen len­to­ken­täl­le läh­töä tu­tus­tuim­me vie­lä Bi­o­gaz du Haut-gee­rin bio­kaa­su­lai­tok­seen.Kes­kel­lä Bel­gi­a­lais­ta maa­lais­mai­se­maa ko­ho­aa val­ta­va ra­ken­nus, jota pai­kal­li­set kuu­lem­ma kut­su­vat maa­il­man suu­rim­mak­si pa­kas­ti­mek­si. Tuo lai­tos on maa­il­man suu­rin pa­kas­tet­tu­jen vi­han­nes­ten val­mis­ta­ja, Hes­baye Frost.

Vie­rai­lum­me ei kui­ten­kaan koh­dis­tu tuo­hon ko­los­siin, vaan sen lie­peil­lä ole­vaan, hie­man pie­nem­pään komp­lek­siin: Bi­o­gaz du Haut-Gee­rin bio­kaa­su­lai­tok­seen. Siel­lä muut­tu­vat suu­ren kas­vis­pa­kas­ta­mon tuo­tan­nos­sa syn­ty­vän vi­han­nes­jät­teen li­säk­si myös alu­een maa­ti­loil­la syn­ty­vä kas­vi­jäte ja lan­ta ener­gi­ak­si. As­tu­es­sam­me ulos bus­sis­ta ter­veh­tii mei­tä en­sim­mäi­se­nä mä­tä­ne­vän kas­vi­ai­nek­sen ja lan­nan haju. Pi­hal­la on suu­ris­sa kau­ka­lois­sa pe­ru­nan- ja pork­ka­nan­kuo­ria, ome­noi­ta, lan­taa ja muu­ta jä­tet­tä. Kuor­maa­jat kau­ho­vat ka­so­ja ja siir­te­le­vät mas­saa pai­kas­ta toi­seen.

As­te­lem­me koh­ti teh­taan sisä­pi­haa, mis­sä hen­ki­lö­kun­ta ot­taa mei­dät vas­taan ja ja­kaa de­le­gaa­ti­om­me kah­teen osaan. Ryh­mäm­me lyöt­täy­tyy tuo­tan­to­pääl­lik­kö Aud­ri­a­nin mu­kaan, joka vie mei­dät ta­kai­sin jäte­kau­ka­loi­den luok­se. Kau­ka­lot ovat täyn­nä raa­ka-ai­net­ta ener­gi­an­tuo­tan­nol­le. Bio­kaa­su­lai­tok­ses­sa työs­ken­te­le­vät bak­tee­rit tar­vit­se­vat toi­mi­ak­seen polt­to­ai­net­ta, eli käy­tän­nös­sä mitä ta­han­sa elo­pe­räis­tä jä­tet­tä. Sitä syn­tyy pa­kas­te­vi­han­nes­teh­taal­la ja ym­pä­röi­vil­tä 23 maa­ti­lal­ta run­saas­ti

.

– Osas­ta jät­teis­tä me mak­sam­me, ja joi­den­kin vas­taan­ot­ta­mi­ses­ta mak­se­taan. Maan­vil­je­li­jät saa­vat vas­ti­neek­si lan­noi­tet­ta. Vil­je­lys­mai­den val­jas­ta­mi­ses­ta ener­gi­an­tuo­tan­toon ei juu­ri pi­de­tä, mut­ta se on va­kuus sil­le, että mai­den tuo­tan­to os­te­taan. Osa pel­lois­ta jäi­si muu­ten täy­sin il­man vil­je­lyk­siä, tuo­tan­to­pääl­lik­kö Aud­ri­an ker­too.

Siir­rym­me tar­kas­te­le­maan suu­ria, sy­lin­te­rin muo­toi­sia ra­ken­nuk­sia. Jät­tei­den käy­mi­nen me­taa­nik­si ja hii­li­di­ok­si­dik­si näis­sä käy­mis­sam­mi­ois­sa – op­ti­maa­li­ses­sa 32 °C läm­pö­ti­las­sa – kes­tää 40 päi­vää. Näi­den päi­vien ai­ka­na ai­nes hil­jal­leen deg­ra­doi­tuu, muut­tuu ras­kaam­mak­si ja va­jo­aa sam­mi­on poh­jal­le pak­suk­si mus­tak­si nes­teek­si, jos­ta ei kaa­sua enää muo­dos­tu. Jäl­jel­le jää­väs­tä ai­nek­ses­ta pu­ris­te­taan nes­te, ja kui­va mas­sa on val­mis pel­loil­le le­vi­tet­tä­väk­si. Nes­te säi­lö­tään jäte­ve­den­kä­sit­te­lyn jäl­keen kos­tei­kol­le, jos­ta maan­vil­je­li­jät käyt­tä­vät sitä kas­te­luun. Tal­vel­la nes­te va­ras­toi­daan suu­riin 40 000 m3 tank­kei­hin, jois­ta se le­vi­te­tään pel­loil­le ke­vääl­lä. Koko pro­ses­si on hy­vin pit­käl­le au­to­ma­ti­soi­tu, ja käy­tän­nös­sä lai­tok­sen toi­mi­mi­nen vaa­tii vain raa­ka-ai­neen las­taa­mi­sen.

Käy­mis­sam­mi­ois­sa oli kur­kis­tus­luu­kut ute­li­ai­ta var­ten.

Yksi laitos tuottaa kymmenen tuulivoimalan verran energiaa

Mei­tä vie­rai­ta kiin­nos­ti tie­ten­kin myös kaa­su­lai­tok­sen avain­lu­vut. Jä­tet­tä tuo­daan lai­tok­sel­le 150 ton­nia päi­väs­sä, sen ka­pa­si­tee­tin ol­les­sa 6000 ton­nia. Vuo­si­ta­sol­la se tar­koit­taa 50 000 ton­nia. Tuo­tet­tu me­taa­ni pi­tää ge­ne­raat­to­rit käyn­nis­sä, joi­den ener­gi­an­tuo­tan­to on noin 10 GWh vuo­des­sa, eli noin kym­me­nen tuu­li­voi­ma­lan ver­ran. Yh­den kaa­su­kuu­ti­on tuot­ta­mi­nen on vie­lä kui­ten­kin kal­liim­paa kuin sii­tä saa­dun ener­gi­an arvo, ja tuo­tan­to­muo­to saa täl­lä het­kel­lä tu­kea val­ti­ol­ta 250 eu­roa mega­wat­ti­tun­tia koh­den.- Bio­kaa­su­lai­tos­ten hin­ta tu­lee kui­ten­kin las­ke­maan lo­gis­tiik­ka­ket­ju­jen ja tek­no­lo­gi­an ke­hit­ty­es­sä. Tu­le­vai­suu­des­sa bio­kaa­su­teh­tai­den tuo­tan­toa voi­tai­siin hyö­dyn­tää myös au­to­jen polt­to­ai­nee­na sekä kaa­sun­ja­ke­lu­na suo­raan verk­koon, Aud­ri­an to­te­aa­Lai­tok­sen suu­rin omis­ta­ja on vi­han­nes­pa­kas­ta­mo Hes­baye Frost, mut­ta myös Gee­rin kun­ta on in­ves­toi­nut lai­tok­seen, ja maan­vil­je­li­jöil­lä on omis­tus­o­suuk­sia.

Hukkalämpö hyötykäyttöön

Kul­jem­me lai­tok­sen pe­räl­le, jos­sa bio­jät­teen haju vaih­tuu kui­van puu­ai­nek­sen tuok­suun, ja meil­le sel­vi­ää, että tääl­lä tuo­te­taan muu­ta­kin kuin ener­gi­aa.  Au­ton moot­to­rin käy­des­sä vain 15 % ener­gi­as­ta hyö­dyn­ne­tään, ja lop­pu kar­kaa huk­ka­läm­pö­nä ilma­ke­hään. Myös me­taa­nin pa­la­es­sa ja pyö­rit­tä­es­sä lai­tok­sel­la ole­via ge­ne­raat­to­rei­ta syn­tyy pal­jon huk­ka­läm­pöä, mut­ta tääl­lä sitä hyö­dyn­ne­tään tei­den hoi­don sivu­tuot­tee­na syn­ty­vän hak­keen kui­vaa­mi­seen. Kui­vat­tu puu­mas­sa sil­pu­taan ja pu­ris­te­taan bri­ke­teik­si, joi­ta voi­daan käyt­tää vaik­ka­pa hal­ko­jen ta­paan polt­to­pui­na ta­kois­sa. Hin­taa yh­del­lä bri­ke­til­lä on noin 3 eu­roa. Ra­vin­tei­den kier­rä­tys­tä ja agro-eko­lo­gi­sia sym­bi­oo­se­ja – täl­tä näyt­tää te­ol­li­suus tu­le­vai­suu­den maa­seu­dul­la. Ja osit­tain jo nyt.

Ai­kam­me on tul­lut täy­teen, ja de­le­gaa­ti­om­me las­tau­tuu ta­kai­sin bus­siin. Vii­mei­nen koi­tok­sem­me al­kaa: koti­mat­ka.

Aamu­au­rin­gon sa­ras­ta­es­sa al­koi mat­ka koh­ti Val­lo­ni­aa

Sii­nä­pä sitä raa­ka-ai­net­ta ener­gi­an­tuo­tan­nol­le yksi jos toi­nen­kin kau­hal­li­nen

Kier­rok­sel­la bio­kaa­su­lai­tok­sel­la