- Finnish Annual Report – Contribution from the ENRD Contact Point, (David Lamb)
- Kun innostuu niin onnistuu, kun onnistuu niin innostuu, (Antonia Husberg)
- Monikanavaisella viestinnällä vaikuttavuutta valtakunnallisiin hankkeisiin, (Lassi Hurskainen)
- Kalatalousverkoston loiskeita Lapista, (Markku Ahonen)
- Maaseutuverkoston koulutus ja vertaistuki vertaansa vailla, (Anssi Ketonen)
- Kalatalousverkosto Itä-Suomesta nähtynä, (Pekka Sahama)
- Laadukasta palvelua!, (Riitta Bagge)
Finnish Annual Report – Contribution from the ENRD Contact Point
Greetings from the ENRD Contact Point! We are used to enthusiastic and thoughtful participation from representatives of the Finnish Rural Networks at our ENRD meetings and activities, both here in Brussels and when we meet with other rural networks across Europe, but 2017 saw us take our collaboration much further forward.
We were welcomed to Jyväskyla in midsummer 2017 to participate in a very different kind of meeting from our usual European networks coordination events. The Innovation Camp meticulously organised by the Finnish National Support unit saw us work together on common issues such as communication, innovation and simplification. The format of the camp meant we worked together in groups over two days much more informally and creatively than usual, but crucially also more intensively and competitively. The results created practical solutions which will genuinely shape the next few years in delivering rural development.
The second component of our cooperation was an exchange of personnel – between Gaya Ducceschi of the ENRD Contact Point and Sinikka Torssonen from the Finnish NSU – spending two weeks working in Finland and in Brussels respectively. This exchange programme helped not only to give insight into our differing work programmes and stakeholder requirements, but also to consider direct improvements to each other’s’ activities (including a memorable social media clinic). The demonstrable success of this pilot programme is the demand from other EU rural networks to participate in new exchange programmes across Member States, including requests for further lessons to be learned by studying rural development delivery in Finland.
David Lamb,
Euroopan maaseutuverkostojen koordinointia ENRD:ssä
Kun innostuu niin onnistuu, kun onnistuu niin innostuu
Vuoden 2017 yksi mieleenpainuvimmista hetkistä oli kun #maapuhuu ja #Maaseutuparlamentti nousivat suomalaisiksi some-trendeiksi. Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna, Leppävirran Vesileppis Areenalla, 800 henkilöä kuunteli ja kommentoi ”Mielikuvia ja marginaaleja” -keskustelua. Ilmassa oli innostusta. – Mikä tarttuva ja voimaannuttava fiilis joka näkyi somessa ja tuntui paikan päällä läpi viikonlopun.
Tapahtuman taustalla oli pitkään kypsynyt ajatus siitä, että Suomalainen maaseutu tarvitsee oman areenansa, jossa maaseutuasiat ovat keskiössä, ei marginaaliin kirjoitettu huomio. Kun Maaseutupolitiikan puolelta lähdettiin hakemaan kumppaneita tämän uuden areenan luomiseksi, käännyttiin luonnollisesti heti myös verkostopalveluiden puoleen. Yhdessä heidän, Suomen Kylät (ent. Suomen Kylätoiminta) ry:n, Pohjois-Savon Kylät ry:n, MTK ry:n, Maaseudun Uusi Aika ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa ryhdyttiin toimeen. Suunnittelupöydältä itse tapahtumaan oli noin vuosi aikaa.
Kumppanina verkostopalvelut olivat ja ovat loistava: osaava, sparraava, mahdollistava. Maaseutuparlamentin otsikoksi noussut ”Mahdottomuuksista mahdollisuuksia” on juuri verkostopalveluiden bravuuria: auttaa ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä näkemään ja toteuttamaan omia mahdollisuuksiaan maaseutumaisessa toimintaympäristössä, maaseutuohjelman työkaluilla, vaikka mahdollisuudet voivat joskus vaikuttaa mahdottomilta.
Maaseutuparlamentti 2017 -tapahtuman tavoitteina oli saada aikaan mahdollistavaa maaseutukeskustelua, myös mediassa. Samalla haluttiin luoda tilaa eri alojen maaseututoimijoiden verkostoitumiselle, vertaisoppimiselle ja yhteisten asioiden edistämiselle sekä tuoda päättäjät ja maaseudun asukkaat, yrittäjät, yhdistykset ja kehittäjät yhteen puhumaan maaseudun kehittämisen tarpeista, tulevaisuudesta ja tarvittavasta maaseutupolitiikasta. Tapahtuma toimisi niin ikään siltana konkreettisen maaseudun kehittämisen ja käsitteellisemmän maaseutupolitiikan välillä. Verkostojen välinen yhteys näkyy monessa toiminnossa, mutta se konkretisoitui mielestäni hienosti Maaseutuparlamentissa.
Verkostopalvelut ja koko maaseutuverkosto luo edellytyksiä maaseudun kehittämiselle edistämällä maaseutuohjelman tavoitteiden saavuttamista. Maaseutupolitiikan verkosto nostaa maaseutunäkökulman kansalliseen poliittiseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Näiden kahden verkoston välillä on jo siltoja ja osittain myös saumatonta yhteistyötä. On tärkeää rakentaa niitä lisää, jotta saamme maaseudun kehittämistyön puolelta myös jatkossa tärkeitä syötteitä maaseutupoliittiseen työhön.
Maaseutuparlamentin osallistujapalautteen antaneista 94 % osallistuisivat tapahtumaan uudelleen. Kehitettävää toki on ja palautteista olemme saaneet paljon hyviä näkemyksiä, jotka auttavat meitä eteenpäin seuraavan tapahtuman suunnittelussa. Maaseutupolitiikan verkostoa johtava Maaseutupolitiikan neuvosto MANE nimittäin päätti joulukuussa, että seuraava tapahtuma järjestetään lokakuussa 2020. Suunnittelu lähtee käyntiin jo vuoden 2018 alusta.
Viestintään liittyvä yhteistyö oli vuonna 2017 kiinteää. Maaseutuviestinnän kehittämistyötä tehtiin paljon sekä omilla tonteillamme että yhteistyössä. Maaseudusta viestiminen ja maaseutuviestinnän kehittäminen on yhteinen asiamme, vaikka tulokulmat ja tavoitteetkin hieman erilaiset. On kerrassaan ilo saada tehdä työtä verkostopalveluiden ja muiden osaavien ja innostavien ihmisten kanssa. Uskon, että se myös näkyi juuri Maaseutuparlamentti 2017 tapahtumaviestinnässä.
Maaseutuparlamentti tehtiin yhdessä – kylistä kaupunkeihin, yhdistyksistä valtionhallintoon. Tätä on maaseudun kehittäminen ja näin syntyy myös maaseutupolitiikka – alhaalta ylös, ylhäältä alas ja horisontaalisesti. Satoja ihmisiä, antoivat satoja tunteja aikaa ohjelman suunnittelulle ja toteutukselle niin, että ohjelmasta syntyi sataprosenttisesti vaikuttava, hyvä ja muistiin painuva.
Kiitos maaseutuverkostolle kaikesta siitä yhteistyöstä mitä teimme vuonna 2017. Vuonna 2018 jatkamme yhteistyötä maaseutuvaikutusten arvioinnin parissa, maaseutuviestinnän kehittämisessä ja seuraavan Maaseutuparlamentin suunnittelussa. Tiivistämme toivottavasti myös yhteistyötä maaseutuverkoston työryhmien ja sidosryhmien sekä maaseutupolitiikan verkostohankkeiden välillä.
Ja mitä parasta, tätä yhteistyötä ei tarvitse odottaa, sitähän tehdään jo.
Antonia Husberg,
joka tekee töitä maaseutuylitarkastajana maa- ja metsätalousministeriössä sekä Maaseutupolitiikan neuvostossa hanke- ja viestintävastaavana
Monikanavaisella viestinnällä vaikuttavuutta valtakunnallisiin hankkeisiin
Syksyn yhteinen ponnistus meille valtakunnallisten hankkeiden parissa työskenteleville oli hankkeiden arviointityöhön osallistuminen. Panoksensa arviointityöhön antoivat niin hallinnon edustajat, hankkeiden toteuttajat kuin sidosryhmätkin. Varsinaisen arviointityön toteuttivat ministeriön toimeksiannosta konsulttitoimistot MDI ja TK-Eval. Nyt vuoden vaihtuessa koossa on mielenkiintoinen katsaus menneestä ja näkymiä kehittämistarpeisiin tulevaisuudessa.
Arvioinnissa tunnistettiin valtakunnallisten hankkeiden lisäarvon löytyvän erityisesti verkostoinnista, yhteistyöstä, tiedonvälityksestä ja valtakunnallisen näkyvyyden saavuttamisesta.
Kehitettävääkin löytyi. Hankkeiden tavoitteenasettelua tulisi edelleen terävöittää, mittaristoa kehittää ja hankevetäjille tulisi tarjota tukea tulosten seurantaan ja itsearviointiin. Hankkeiden viestintää tulisi kehittää monikanavaisempaan ja entistäkin ammattimaisempaan suuntaan.
Maaseutuverkoston panos valtakunnallisen hanketoiminnan prosessissa alkaa hakuihin liittyvästä tiedottamisesta jatkuen ideoiden ja hankkeiden arviointityöhön osallistumiseen. Keskeisenä tehtävänä on hankkeiden viestintätyön tukeminen. Koordinaatiohankkeiden uutena viestinnän muotona kokeiltiin videoyhteydellä järjestettäviä tietoiskuja hallinnon edustajille. Tiivis katsaus hankkeiden toiminnasta pitää hallinnon toimijat ajan tasalla ja tuottaa lisäarvoa myös hankkeiden tulevan toiminnan suunnitteluun.
Toinen maaseutuverkoston kanssa yhteistyössä toteutettu tapahtuma oli valtakunnallisten hankkeiden yhteinen infopäivä. Päivän tavoitteena oli nostaa valtakunnallisten hankkeiden toimintaa ja tuloksia esille paneelikeskusteluiden ja hanke-esittelyiden myötä laajemmalle yleisölle. Lisäksi päivä palveli erinomaisesti myös hankkeiden keskinäistä verkostoitumista. Molemmista tilaisuuksista on tullut runsaasti positiivista palautetta, ja tällä tiellä kannattaa ehdottomasti jatkaa.
Kuluvan vuoden osalta yhteiseksi tavoitteeksi voidaan nostaa se, että saamme valtakunnalliset hankkeet hyödyntämään maaseutuverkoston viestintäkanavia entistäkin enemmän ja tehokkaammin.
Lassi Hurskainen,
joka toimii asiantuntijana Hämeen ELY-keskuksessa
Kalatalousverkoston loiskeita Lapista
Kalatalouden yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen alkoi ohjelmakaudella 2007-2013 seitsemän kalatalousryhmän voimin. Heti ensimmäisestä yhteisestä tapaamisesta lähtien ryhmien aktivaattorit ymmärsivät yhteistyön voiman, ja syntyi hyvin epävirallinen, mutta äärimmäisen toimiva verkosto. Kaikkiin ongelmiin löydettiin yhdessä ratkaisu. Kommunikaatioapplikaationa käytimme sähköpostia, joka toimi silloin erittäin hyvin, ja toimii edelleenkin.
Kun muutkin jäsenvaltiot pääsivät pikkuhiljaa mukaan kalatalouden paikalliseen kehittämiseen, kuulimme kummia: esimerkiksi Viron kuudella ryhmällä oli ministeriön rahoittama verkosto, jossa oli kaksi työntekijää. Mihinkähän tuotakin tarvitaan, ihmettelimme.
Ohjelmakauden vaihtuessa muutuimme kalatalouden toimintaryhmiksi, ja meidän vanhojen jäärien iloksi saatiin kaksi uutta ryhmää remmiin. Aktivaattoritkin vaihtuivat muutamassa ryhmässä. Uudet kollegat otettiin avosylin mukaan verkostoomme.
Vuonna 2016 perustettiin sitten Suomeenkin kalatalousverkosto, jonka tehtävänä on mm. yhteydenpito kalatalouden toimintaryhmien kanssa ja koulutusten järjestäminen ryhmille. Nykyinen verkoston kalatalouskoordinaattori Tuomas aloitti työnsä vuoden 2017 alkupuolella.
Kalatalousverkosto jäi alkuvuonna 2017 toimintaryhmille hieman näkymättömäksi, ymmärrettävistä syistä: uusi organisaatio, uusi työntekijä. Kalatalous on laaja-alaisempaa toimintaa kuin äkikseltään kuvittelisi, joten uutta on pitänyt opetella paljon. Verkostokoordinaattorin työhön taitaa myös kuulua paljon muutakin kuin ryhmien kanssa taajominen. Ja vielä: toimintaryhmien aktivaattoreihin ja heidän outoon huumorintajuunsa sopeutuminen vie viralliselta organisaatiolta aikaa ja energiaa.
Vuoden lopulla toiminta alkoi jo näkyä ryhmillekin, kävimme mm. rahoituskoulutuksessa ja jouduimme mukaan tulevien koulutusten suunnitteluun. Hyvä niin, jatkolta odotammekin paljon, ja vuodelle 2018 toimintaa on jo tiedossa. Koulutusta me kalaryhmät tällä äärimmäisen pikkutarkan ja sitovan EMKR-lainsäädännön ja sen horjuvien tulkintojen ohjelmakaudella totisesti tarvitsemmekin.
Lapista katsoen Helsinki on kovin syrjässä ja hankalan matkan takana. Tilaisuuksia pitäisi järjestää ympäri laajaa maatamme; me aktivaattorit kyllä autamme hyvien tilojen ja tyyppien löytämisessä. Verkoston edustajat: kun tulette vaikkapa Lappiin, Kainuuseen tai Savo-Karjalaan, varatkaa pari päivää siihen, että tutustutte kalatalousyrittäjiin, niin kalastajiin kuin vesiviljelijöihinkin. Kumisaappaiden käyttäminen auttaa ymmärtämään tätä alaa.
Kalatalousverkosto on nyt selvästi pääsemässä vauhtiin. Kalatalouden toimintaryhmätkin ovat päässeet mukaan koulutusten ja muun toiminnan suunnitteluun. Kyllä tästä tällä tavalla hyvä tulee, yhdessä touhuten. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa!
Markku Ahonen,
aktivaattorina Lapin kalatalouden toimintaryhmässä
PS Määrärahojen puute ei estä maakuntavierailuja: jos rahat eivät riitä kuin Inariin tulemiseen, niin lupaan omalla kustannuksellani majoittaa ja ruokkia kaikki alle kymmenen hengen delegaatiot. Makuupussit mukaan, ei kala-allergikoille!
Maaseutuverkoston koulutus ja vertaistuki vertaansa vailla
Varsinais-Suomessa maaseuturahastosta viestivä Haloo maaseutu -viestintähanke käynnistyi syksyllä 2016. Maaseutuverkostosta on ollut hankkeen kannalta paljon konkreettista apua hankkeen toteuttamisessa. Suurin hyöty liittyy verkoston koulutustilaisuuksiin. Vuonna 2017 osallistuin muun muassa Leader-päivien yhteydessä järjestettyyn viestijöiden tapaamiseen Oulussa huhtikuussa, Viestijöiden tapaamiseen Jyväskylässä kesäkuussa ja viestintäverkoston kokoukseen Helsingissä syyskuussa ja maaseutuviestinnän leirille marraskuussa.
Kaikkien tapaamisten kohokohtia olivat muiden viestintäasiantuntijoiden kanssa vaihdetut kokemukset erilaisista kilpailutuksista, hyvistä käytännöistä ja sudenkuopista. Varsinais-Suomessa ei ole aikaisemmin ollut laajasti maaseutuohjelmasta kertovaa viestintähanketta, joten muiden kokemukset erilaisista käytännöistä ovat arvokkaita. Hyväksi todettuja juttuja on avoimesti esitelty viestintäverkoston kesken. Viestinnän leirien kouluttajat ovat olleet innostavia ja he ovat monesti tuoneet omaan arkiseen tekemiseen uutta näkökulmaa.
Verkoston tärkein tehtävä onkin mielestäni erilaisten maaseudun kehittäjien tapaamisten ja koulutusten järjestäminen, jotta tietotaitoa voidaan vaihtaa kollegoiden kesken. Tästä on ollut konkreettista hyötyä esimerkiksi erilaisten painotuotteiden kilpailutuksissa ja tilauksissa.
Toinen hyöty maaseutuverkostosta liittyy maaseutu.fi-verkkosivuihin, joiden kautta on päässyt heti kiinni erilaisiin yhteisiin aineistoihin, kuten kuvapankkiin ja tapahtumakalenteriin. On erittäin tärkeää, että maaseutuohjelman markkinoinnissa on käytössä yhdet kaiken kokoavat sivut, jolle on helppo ohjata potentiaalisia tuenhakijoita. Viestintähankkeilla on omat alueelliset sivut, mutta yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä, että viestintähankkeiden sivuilta ohjataan myös maaseutu.fi-sivustolle. Maaseutu.fi-sivuston käytetyin osa on omassa työssäni materiaalipankki ja kuvapankki.
Kehittämistoimenpiteinä voisin kaivata maaseutuverkostolta suurempaa roolia erilaisten koko Suomea koskevien viestintätempausten järjestämisessä. Olisimme alueella mielellämme tekemässä erilaisia teemoitettuja juttuja, mutta tähän tarvitsisimme valtakunnan viestinnän vetoapua. Eli mitä tehdään, kenelle tehdään ja miksi tehdään. Oman työn kannalta pidän äärimmäisen tärkeänä maaseutuverkoston eri ihmisten tarjoamaa asiantuntijuutta. Tärkeä viestinnällinen apuväline on ”Maaseutuohjelman viestintäverkosto” -facebook-ryhmä, jossa voi jakaa onnistumiset ja huolenaiheet. Ei ole kysymystä mihin viestintäverkoston laaja toimijakunta ei osaisi vastata.
Anssi Ketonen,
tiedottajana Haloo maaseutu -viestintähankeessa
Kalatalousverkosto Itä-Suomesta nähtynä
Kalatalousverkoston toiminta pääsi hyvään vauhtiin vuoden 2017 aikana. Vuoden 2016 aikana toiminta oli vielä melko näkymätöntä kentälle, mutta toiminta parani ja tuli näkyväksi kalatalousryhmien suuntaan viime vuonna. Itse seurasin läheltä toiminnan käynnistymistä ohjausryhmän jäsenenä ja tiedän käynnistymisen ongelmat, mutta täytyy todeta että esim. verkkosivujen perustaminen oli tuskastuttavan hidasta. Kalatalouskenttä on laaja ja toimintaa suunniteltaessa kaikkien toiveiden huomioon ottaminen vie aikaa.
Verkkosivujen sisältö ja käytettävyys parani sille tasolle, mitä oli kentällä odotettu. Nyt on mietittävä on miten verkosto jalkautuu tai tekee itsensä tunnetuksi kentän paikallisten toimijoiden keskuudessa. Miten esim. verkkosivut saadaan alan yrittäjien työkaluksi ja avuksi toiminnan kehittämistä mietittäessä?
Koordinaattori on ollut aktiivinen ja tullut tutuksi kalatalousryhmille. Ryhmät ovat nyt päässeet osallistumaan koulutuksiin ja niiden suunnitteluun. Koordinaattori olisi voinut olla ehkä vielä enemmänkin ryhmille avuksi, jos olisimme osanneet kysyä. Itä-Suomessa toiminnalta odotetaan jatkossa paljon. Tukea tarvitaan edelleen esim. viestinnässä, mahdollisessa kansainvälisessä yhteistyössä ja kalatalouden imagon parantamisessa.
Pekka Sahama,
kalatalousaktivaattori Itä-Suomen kalatalousryhmässä
Laadukasta palvelua!
Kielikellon nettisivuilla kerrotaan, että sana laatu on tullut suomen kieleen venäjän sanasta lad, joka tarkoittaa ”rauha, sopu; sauma, liitos; järjestys”. Laatu on pyrkimystä kaaoksen hallintaan. Laatu on osaamista ja asiakasohjautuvaa toimintaa. Laatu tavoittelee tasapainoa. Laatu on hyvän ja onnistumisen käsite!
Käynnistimme laatutyön kahden kriisitilanteista selviytymässä olevan Leader-ryhmän yhteisessä ”Yhdessä Eteenpäin” -hankkeessa vuonna 2008. Toisessa ryhmässä ongelmat liittyivät vääränlaiseen vallankäyttöön ja henkilöstöasioihin ja toisessa liian laajaksi paisuneeseen toimintaan, jossa yhdistyksen perustehtävä oli hämärtynyt.
Päätavoitteena oli siis varmistaa, että Leader-ryhmän toiminta voi jatkossa jatkua keskeytyksettä myös kriisitilanteessa. Matkan varrella olemme kuitenkin saaneet oppia, että laatutyö on paljon muutakin! Työn tavoite selkeytyy, toiminta kehittyy ja asiakaspalvelu paranee. Vertaisauditointi paljastaa mahdolliset kehittämiskohteet ja tuo hyviä käytäntöjä näkyville. Poikkeamien asianmukainen käsittely opettaa virheistä ja asiakaspalautteen kerääminen ja asetettujen tavoitteiden toteutumistilanteen säännöllinen seuranta auttaa tarvittaessa suuntaamaan toimintaa uudelleen. Laatutyö on jatkuvaa parantamista!
Esittelimme laatutyökokemuksiamme ensimmäisen kerran maaseutuverkostoyksikön järjestämillä toimintaryhmätyön laatupäivillä helmikuussa 2010. Tällä hetkellä kaikilla Suomen Leader-ryhmillä on laatukäsikirjat ja harjoittelemme parhaillaan vertaisauditointia. Ilokseni olen saanut todeta, että laatutyön käynnistämistä harkitaan nyt myös maaseutuvirastossa sekä maa- ja metsätalousministeriössä. Asiakkaan hankeprosessin näkökulmasta tämä onkin ensiarvoisen tärkeää.
Laatutyön laajeneminen koskemaan kaikkia Leader-ryhmiä ei olisi ollut mahdollista ilman Maaseutuverkostopalvelujen merkittävää myötävaikutusta. Paikallistoimijana arvostan sitä, että kentän kokemuksia ja toiveita kuunnellaan ja osaamista hyödynnetään. Tästä erityiskiitos Juha-Matti Markkolalle, joka on aidosti kiinnostunut laatutyöstä, suhtautunut asiaan kannustavasti ja mikä tärkeintä, pistänyt toimeksi.
Koko kumppanuusverkoston laaduntavoitteluterveisin
Riitta Bagge,
toiminnanjohtaja Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:ssä
Maaseutuverkoston toimintakertomus 20173.4.2018