Suomen maaseutuohjelman toteutus ja sen parissa olevat toimijat, maaseutuverkoston jäsenet saavat kehuja kansainvälisillä kentillä monelta eri taholta ja eri tilanteissa. On sitten kyseessä Eu-komissio, Euroopan verkoston ohjausryhmä tai Assembly-kokous, Euroopan maaseutuverkoston, innovaatioverkoston tai arviointiverkoston focus-työryhmä, Eu-komission järjestämä seminaari tai muu Eurooppa-kentällä järjestetty tapahtuma, aina joku taho tai toimija tulee mitä yllättävämmästä näkökulmasta esittämään, kuinka Suomessa on tälläkin alalla tehty hyvää työtä tai löytyy hyviä esimerkkejä.
Suomen maaseutuohjelma, joka siis pitää sisällään Manner-Suomen ja Ahvenanmaan ohjelmat, tuntuu monesti olevan hyvä kokeilualusta myös komission pilottikokeiluun, jonka perusteella toimenpiteitä joko otetaan laajemmin käyttöön muualla Euroopassa tai sitten ei. Suomen ohjelma on toiminut jo viime ohjelmakaudella edelläkävijänä esimerkiksi ympäristötoimenpiteiden ja eläinten hyvinvointitukien osalta.
Maaseutuverkostotoiminnassa innovointi, joskin hieman eri periaatteella innovaatioleirien myötä, oli jo käsite viime ohjelmakaudella, ennen uuden innovaatioverkoston lanseeraamista nykyiselle kaudelle. Metsätalous ja etenkin sen biotalouteen pohjautuvat innovatiiviset hanke-erimerkit ovat olleet kiinnostuksen kohteina eurooppalaisissa työryhmissä. Maaseutuverkostotoiminnan puitteissa tuon tuosta tulee kyselyjä erilaisista hyvistä suomalaisista käytännöistä jaettavaksi muualle, tai niistä sekä verkostomme jäsenistä puhujina ja työryhmäjäseninä ollaan kiinnostuneita Euroopan eri foorumeissa. Se, että meistä ollaan kiinnostuneita, on vahva valttikortti myös uuden ohjelmakauden kynnyksellä, kun neuvotellaan maaseutuohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä matkalla kohti uutta ohjelmakautta.
Maaseutuverkostotoiminnassa yhtenä tehtäväkenttänä on kansainvälinen yhteistyö. Sen edistämiseksi maaseutuverkoston jäsenet voivat hyödyntää maaseutuverkoston työkaluja, esimerkiksi kv-palvelupakettia. Työryhmiin ja toimintamme kannalta katsoen tärkeihin seminaareihin ja tapahtumiin lähetetään suomalaisia verkoston edustajia, jotka tekevät ansiokasta työtä kv-kentällä. Tämä varmasti myös osaltaan näkyy siinä, että toiminta Suomessa saa vuolaita kehuja ja esimerkeistä ollaan kiinnostuneita. Suomi 100 -vuosi oli myös oiva esimerkki siitä, että kansainvälisyydellä on tärkeä merkitys yhteiskunnassamme. Teeman alla järjestettiin useita kansainvälisiä verkostotapahtumia myös Suomessa, joista saimme kiitosta. Tästä hyvänä esimerkkinä innovaatioteeman ympärillä järjestetty Euroopan verkostojen kokous kesäkuun lopussa Jyväskylässä, josta voit lukea lisää luvussa 2 Nostoja maaseutuverkoston tapahtumantäyteisestä vuodesta. Palaute osallistujilta oli, ”tästä on vaikea pistää enää paremmaksi”. Vuodesta 2017 on hyvä jatkaa yhdessä samaa rataa kohti loppuohjelmakautta ja uusia haasteita – niitä meillä varmasti riittää.
Maaseutuverkoston toimintakertomus 20173.4.2018