Maaseutuverkostolaiset reissasivat vuoden aikana ympäri Suomea ja Eurooppaa Suomea niin tapahtuman järjestäjän kuin osallistujan roolissa. Karttaan on koottu tapahtumien sijainnit. Kaikki koulutukset ja verkostotapahtumat vuoden 2017 ajalta löydät tästä listauksesta.
2.1 Jyväskylä kokosi Euroopan verkostot
Suomi sai kunnian isännöidä vuoden 2017 kesäkuussa kahdeksatta kertaa järjestettävää Euroopan maaseutuverkostojen yhteistä tapaamista, jonka aiheeksi oli valikoitunut tulevaisuuden eurooppalainen maaseutu – eteen tulevat haasteet ja mahdollisuudet sekä verkostojen luomien innovaatioiden syntyminen. Kaiken taustalla oli Cork 2.0 –lausuma, joka asettaa Euroopan maaseudun kehittämisen tavoitteet tulevaisuutta varten. Jotta lausuman tavoitteet voidaan saavuttaa, tarvitaan maaseudun kehittämiseen uusia verkostoitumisvälineitä ja ajattelutapoja.
NRN-kokous Jyväskylässä olikin foorumi tämän innovatiivisen prosessin toteuttamiseksi. Tavoitteena oli, että leirillä syntyneet ajatukset voidaan mukaan osaksi NRN: n päivittäistä työtä eri puolilla Eurooppaa. Tapaaminen toteutettiin teemaan erinomaisesti sopivalla innovaatioleirimetodilla, joka on herättänyt runsaasti mielenkiintoa, kun suomalaiset ovat siitä Euroopan kentillä kertoneet. Tilaisuuden koordinoi ja toteutti verkostopalvelut tiiviissä yhteistyössä ENRD:n ja Jyväsriihen väen kanssa. Jyväskylään kokoontui 60 osallistujaa 25 eri maasta, joten osanottoon oltiin hyvin tyytyväisiä.
NRN-Innovaatioleirin aikana puserrettiin työryhmissä tapahtuvan intensiivisen ja ohjatun työskentelyn tuloksena jotain uutta ja käyttökelpoista verkostojen käyttöön. Innovaatioleirimetodin luonteeseen kuuluu oleellisena osana pieni kisailu, joten tuomaristo valitsi ryhmien ideoista lopulta voittajaidean, joka oli EU-wide innovation festival and euruvation contest (EU:n laajuinen innovaatiofestivaali ja –kilpailu).
Leirillä työskenteli kaikkiaan kuusi ryhmää neljän eri teeman alla (communication, rural proofing, simplification ja innovation). Lopputuloksina syntyi:
- EU-wide innovation festival and euruvation contest (theme: innovation B)
- Rural app – Ruramon’s outing (theme: communication A)
- Platform for stealing ideas – towards EU-wide campaigns (theme: communication B)
- Finding the simplest investment measures for rural stakeholders (theme: simplification)
- Youth NSU (theme: innovation A)
- Rural proofing process (theme: rural proofing)
Päivät olivat pitkiä ja työntäyteisiä, mutta antoisia, ja leiriläiset todellakin heittäytyivät tekemiseen ja haastoivat itseään. Osallistujien yhteishenki kasvoi myös osallistavien oheisohjelmien kautta, joihin Jyväskylän kaunis ympäristö järvineen antoi upeat puitteet. Leirin loppuraportissa kuvataan kattavasti päivien ohjelma ja ryhmien tulokset.
Katso leirin tunnelmavideot, joista ensimmäinen antaa kokonaiskuvan leirin tunnelmista ja toinen pureutuu tarkemmin yhden ryhmän työskentelyyn.
2.2 Amaze me Leader innosti nuoria kansainvälisyyteen
Nuorten aktivoiminen ja mukaan saaminen maaseudun kehittämiseen on Leader-toiminnan yksi painopistealueista. Nuorten innostamiseen tarvitaan uusia toimintamalleja, esimerkkinä tästä on mm. Amaze Me Leader. Ensimmäisen kerran kansainvälinen nuorten seikkailuleri Amaze Me Leader järjestettiin 2011. Hyvien kokemusten innoittamana Amaze Me Leader 2017 järjestettiin Etelä-Savossa 13.–20. Elokuuta.
Saimaan ympäristöön saapui lähes kuusikymmentä nuorta Suomesta, Skotlannista, Virosta ja Latviasta. Leiriläiset ratkoivat seikkailutehtäviä luonnon helmassa ja pääsivät sukeltamaan maaseudun yritysten arkeen ja ideoimaan, kuinka kehittää niiden toimintaa. Yhteistä leirin kohteille on, että niitä on rahoitettu Euroopan maaseuturahastosta Leader-ohjelman kautta. Tarkoituksena on saada osallistujat pohtimaan, kuinka omaa elinpiiriä voi kehittää. Maaseutuverkosto oli mukana järjestämässä seikkailuleiriä yhdessä alueen viiden Leader-ryhmän ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun kanssa.
Amaze me Leader –leirin järjestelyt onnistuivat hyvin, osallistujilta saatu palaute oli hyvää ja tapahtuma sai merkittävästi näkyvyyttä etenkin paikallisessa ja alueellisessa mediassa. Leirin kuviin ja tunnelmiin pääset kurkkaamalla leirilehden jutut.
Vuonna 2018 Amaze Me Leader tullaan järjestämään Skotlannissa.
2.3 Maaseutuparlamentissa tehtiin mahdottomuuksista mahdollisuuksia
Syyskuinen Leppävirta kokosi maaseudun väen yhteen ympäri Suomea. Maaseutuparlamentti järjestettiin tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa, ja yleistavoitteena oli koota yhteen asukkaat, päättäjät ja koko maaseudun kehittäjien kenttä puhumaan maaseutua ja juhlimaan 100-vuotiasta Suomea. Maaseutuparlamentissa haluttiin kiteyttää tahtotila suomalaisen maaseudun kehittämiselle, nostaa keskeiset kysymykset ja maaseudun mahdollisuudet päivän poliikan agendalle, edistää yritys-, hanke- ja sosiaalisten innovaatioiden syntymistä maaseudulle sekä edesauttaa yleistä verkostoitumista.
Tavoitteiden saavuttamisessa onnistuttiinkin hyvin, ja osanotto oli runsasta – kaikkiaan osallistujia kertyi lähes 1000. Vierailijamäärä oli mukava piristysruiske myös Leppävirran elämään.
Maaseutuparlamentin kantavana sloganina oli Mahdottomuuuksista mahdollisuuksia. Tämän alle saatiinkin koottua kattava paketti niin asiantuntijoiden, yrittäjien ja aktiivisten asukkaiden puheenvuoroja, työryhmätyöskentelyä, retkeilyä ja torihumua. Tutustu tarkkaan ohjelmaan.
Maaseutuparlamentti onnistui hienosti saamaan hereille myös median, ja maaseutua puhuttiinkiin monen lehden sivuilla. Keskustelu on jatkunut aktiivisena myös sen jälkeen. Oman persoonansa heitti peliin mm. Tuomas Enbuske, jonka Maaseutuparlamentin paneelikeskustelussa esittämiä räväköitä mielipiteitä siteerattiin taajaan, ja joista poiki monenlaista keskustelua mediassa. Etenkin maaseutu-kaupunki-keskustelu nousi pinnalle.
Eduskuntapuolueiden paneelikeskustelussa puolestaan huomattiin mm. se, että edelleen maaseutupolitiikka mielletään usein yhdeksi ja samaksi kuin maatalouspolitiikka.
Maaseutuparlamentti 2017 -tapahtuman toteuttamiseksi tarvittiin laaja joukko erilaisia toimijoita: satoja ihmisiä, jotka antoivat satoja tunteja aikaa ohjelman suunnittelulle ja toteutukselle niin, että ohjelmasta syntyi sataprosenttisesti vaikuttava, hyvä ja muistiinpainuva.
Maaseutuparlamentti tehtiin yhdessä – kylistä kaupunkeihin, yhdistyksistä valtionhallintoon. Tästä tulikin vahva kokemus: tätä on maaseudun kehittäminen! Pääjärjestäjät olivat yhteistyössä MANEn kanssa Maaseutuverkosto, Suomen Kylätoiminta ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry sekä Pohjois-Savon kylät ry, joka vastasi paikallisista ja alueellisista järjestelyistä.
Maaseutuparlamentti toimi myös viestinnällisen yhteistyön esikuvana – tiivis eri organisaatioiden viestijöistä koostunut ryhmä tykitti reaaliajassa monipuolista sisältöä moniin kanaviin. Osa sisällöstä palveli osallistujia, osa oli suunnattu heille, jotka eivät päässeet paikan päälle. Yhteistyössä oli voimaa.
Maaseutuparlamentin monipuoliseen sisältöön, kuten Mahdollistetaan menestyvä maaseutu – maaseutupoliittinen julkilausumaan pääsee tutustumaan osoitteessa www.maaseutuparlamentti.fi
Alla videotaltioinnit (voit avata kahdeksan videon listan kuvan vasemmasta yläkulmasta ) :
https://www.youtube.com/channel/UCEiwsNpXlbZBIWKfxXRs3Ww/videos
2.4 Osta tilalta –päivänä tiloilla kuhisi ja lähiruoka liikkui
Valtakunnallinen lähiruokapäivä Osta tilalta! sai jatkoa 16.9. edellisvuoden hyvän palautteen perusteella. Tavoitteena oli kasvattaa osallistuvien tilojen määrää merkittävästi, mutta aivan tavoitteeseen ei päästy. Osallistuneet tilat olivat kuitenkin jälleen kerran tyytyväisiä sekä kävijä- että ostosmääriin.
Tapahtumia järjestettiin yhteensä 205, ja tänä vuonna tuottajat tekivät selvästi enemmän yhteistyötä keskenään. Tiedotusta tehtiin yhteistyössä, tai sitten useampi tuottaja kokoontui yhdelle tilalle tuotteitaan myymään. Kävijöitä oli saadun palautteen perusteella hieman alle 10.000.
Tapahtuman markkinointiin teetettiin lyhyitä videoita eri tilakohteista, ja nämä saivatkin sosiaalisessa mediassa hyvin näkyvyyttä. Olipa tapahtuma huomioitu jopa kansallisen lentoyhtiömme asiakaslehdessäkin.
Tapahtuman toteutukseen haettiin oppia kesällä tutustumalla Eestin Avatud Talude tapahtumaan. Sieltä vinkkinä tarttui mm. Ilmapallojen hyödyntäminen opasteina, sekä näppäriä toteutuksia tiloille kävijälaskureiksi.
Tapahtuma jatkuu vuonna 2018, ja sitä markkinoidaan sekä tuottajille että kuluttajille mm. Okra-messuilla. 15.9. on siis jälleen tiloilla ovet avoimina.
Lisätietoa: www.ostatilalta.fi
2.5 Intoa, kasvua ja innovaatioita Farmari-humussa
Farmari järjestettiin vuonna 2017 Seinäjoella hieman aiempia vuosia aikaisempana ajankohtana 14.-17.6., ja tämä vaikutti onnistuneelta siirrolta, sillä väkeä messuilla vieraili kaikkiaan 94 000.
Maaseutuverkosto lähti näyttävällä kokoonpanolla mukaan Farmari-humuun, ja pääareenasta vallattiinkin kahden rinnakkaisosaston voimin kaikkiaan noin 300m². Isompi biotalousteemainen osasto täyttyi MMM:n koordinoimana lukuisista sidosryhmien pisteistä.
Rinnakkaisosastolla sloganiksi nostettiin Intoa, kasvua ja innovaatioita verkostopalveluiden koordinoimana, ja osastolla olivat tiiviisti mukana ELY-keskus, Leader-ryhmät sekä meri- ja kalatalousverkosto. Leader-ryhmät tarjosivat messuvieraille tekemisen intoa ja innostusta esittelemällä kotiseudun kehittämisen mahdollisuuksia. Messuvierailla oli mahdollisuus testata leikkimielisesti, millainen kyläläinen hän olisi, ja ikuistaa sen jälkeen itsestään hauska kuva muistoksi. ELY-keskuksen pisteellä innovoitiin ja sukellettiin virtuaalimaailmaan, jossa sai seikkailla rahoitusta saaneiden kohteiden keskellä. Virtuaalimaailma kiinnostikin kävijöitä kovasti, ja monille elämys oli ensimmäinen laatuaan.
Verkostopalvelut oli osastolla mukana kasvun ja yrittäjyyden hengessä, sillä Farmarissa koettiin sparrausohjelma Kasvu Openin maaseutuyrittäjille suunnatun Maaseudun kasvupolun huipentuma ja finaali. Maaseudun kasvupolusta voit lukea lisää luvussa. Maaseutuohjelman yrittäjille tarjoamat mahdollisuuden kiinnostivat ja yllättivät kovasti kävijöitä, ja osastolla piipahtikin useita potentiaalisia tuenhakijoita yritysasiantuntijoiden juttusilla.
2.6 Hyvinvointiseminaari – työkaluja jaksamiseen ja sopeutumiseen
Maaseutuverkoston hyvinvointityöryhmä keskittyi kuluvana vuonna tekemisessään auttajien auttamiseen. Yrittäjien jaksamisen ja hyvinvoinnin parissa toimivat tukihenkilöt tekevät erittäin haastavaa asiakastyötä, ja he itse ovat vaarassa uupua, tai myötäuupua.
Hyvinvointiseminaarin tavoitteena oli tarjota toimijoille tietoa, taitoa, vertaistukea ja kannustusta omassa työssä jaksamiseen. Nykytilaselittäjä Petri Rajaniemi piti jälleen kerran mykistävän esityksen siitä muutoksesta, joka yhteiskunnassamme on tapahtunut, ja mihin meidän pitää pystyä sopeutumaan. Tukinuittoterminologiastaan Rajaniemi löysi myös vertauskuvan tukihenkilöille, he ovat puomeja. Ja jos puomeista ei pidetä huolta, ei tukin uitosta tule mitään.
2.7 Maaseudun kasvupolun ensimmäinen sprintti
KasvuOpen on vuosien mittaan kasvanut alueellisesta tapahtumasta valtakunnalliseksi ilmiöksi. Verkostopalvelut oli mukana Maaseudun kasvupolulla, joka on yksi KasvuOpenin lukuisista ”alkukarsinnoista”. Kasvupolku koostuu yrityksen saamasta liiketoimintasparrauksesta ja tarjoaa hienoja mahdollisuuksia verkostoitua nopeasti kansallisen ja kansainvälisenkin tason huippuosaajien kanssa. Maaseudun kasvupolulle ilmoittautui 45 yritystä, joista 15 ylsi finaaliin saakka.
Varsinainen KasvuOpenin finaali järjestestettiin Jyväskylässä 25.-26.10.2017. Yritysesittelyiden ja erilaisten asiantuntijapuheenvuorojen pääpaino oli ”mahdottomassa kasvussa”. Mieleenpainuvimman puheenvuoron piti hallitusammattilainen ja viestinnän sekä markkinoinnin osaaja Anne Korkiakoski. Annen mukaan panostukset markkinointiin tulee nähdä yrityksessä investointina eikä pelkkänä kuluna. Mitä isommasta toiminnasta on kyse, sen pitkävaikutteisempia ja hitaammin vaikuttavia nämä panokset ovat. Siksi markkinoinnin on oltava osa organisaation ydintoimintaa perinteisemmän ”tehkää joku mainoskampanja”-ajattelun sijaan.
Lue lisää: Maaseudun kasvupolku sparraa yritykset parhaimmilleen
2.8 Yritysten rahoitusseminaari 29.11.2017
Tulevaisuuden maaseutuyrittäjyys -teemaryhmän järjestämässä Yritysten rahoitusseminaarissa kävi ilmi, että yleensäkin pääomasijoitus- mutta erityisesti joukkorahoitusteemat ovat maaseudun yritysten kasvurahoituksen kannalta pitkälti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Pankkilainat ovat edelleen selvästi suurin rahan lähde, mutta oman pääoman ehtoisilla sijoituksilla ja julkisilla tuilla voi olla merkittävä vaa’ankieliasema rahoituspakettia koottaessa. Seminaarin pidetyimmän puheenvuoron veti Fysio2000 Oy:n yrittäjä Timo Tuuri, jonka omassa kasvutarinassa julkisella tuella oli merkittävä, uskoa omaan toimintaan valava rooli.
Lue lisää: Rahan lähteet valokeilassa yritysten rahoitusseminaarissa
2.9 Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät
Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät järjestettiin vuonna 2017 ensimmäistä kertaa. Naantalissa järjestettyjen päivien tarkoituksena oli koota yhteen mahdollisimman laajasti eri maatalouden ympäristöasioiden kanssa toimivia tahoja ja tarjota heille mahdollisuus tutustua toisiinsa ja välittää uusinta tietoa. Tämä onnistui hienosti, sillä ilmoittautuneita päiville oli lähes 300.
Ohjelma rakennettiin siten, että ettei puheenvuoroissa rajauduttu tiettyihin teemoihin, vaan puheenvuoron pitäjä tarjosi oman sidosryhmänsä näkökulman toiveista on toisille sidosryhmille, kuten mitä esimerkiksi neuvojat toivoisivat tutkimukselta tai viljelijä neuvonnalta. Tilaisuuden yhteydessä järjestettiin ratkaisujen tori, jossa työnsä tuloksia esitteli lähes 40 hanketta.
Verkostoitumisen ohella tärkeä teema oli keskustella yhdessä maatalouden ympäristöpolitiikan tarpeista. Päivien aikana kuultiin esimerkit Alankomaiden ja Itävallan tavoista järjestää maatalouden ympäristökorvaukset. Keskustelu tulevasta ohjelmakaudesta käynnistettiin myös eri teemoihin jaetuissa ryhmätöissä, joissa verkoston jäsenet vastasivat työpajojen juoksutuksesta. Tilaisuus noteerattiin mediassa laajasti, mm. Turun Sanomissa, Vakka-Suomen Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa.
Fiiliksiä päiviltä voit lukea: http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maatalouden-ymparistotiedon-vaihtopaivilla-etsittiin-uudenlaista-hyvinvointia-ja-yhteistyota
Maaseutuverkoston toimintakertomus 20173.4.2018