3.1 SROI
Euroopan maaseutuverkoston tehtävänä on edistää hyvien käytäntöjen ja tiedon leviämistä kansallisten verkostojen välillä, ja yksi vuonna 2017 opittu uusi käytäntö, tai ehkä pikemminkin menetelmä, on SROI (Social Return on Investment) eli sijoitetun pääoman sosiaalinen tuotto.
SROI:ta käytetään ehkä yleisimmin nuorisotyöhön sijoitettavan rahan tuoton mittaamiseen, ja Iso-Britanniassa on jopa kehitetty verkkopohjainen laskuri tuoton laskemiseen. Yksinkertaisimmillaan arvioimalla nuorten syrjäytymisen kustannuksia hankkeita suunniteltaessa, voidaan laskea kuinka paljon sijoitettu pääoma tulee vaikuttamaan esim. työllistävien toimenpiteiden kautta. Paikalliskehittämisen näkökulmasta kiinnostava esimerkki on Cornwallissa tehty kalatalous-Leaderin aktivaattoritoimintaan liittyvä tutkimus.
Edellä mainituissa esimerkeissä otetaan huomioon kuitenkin vain suorat taloudelliset vaikutukset. Todennäköisesti siksi että ne ovat helpoiten arvioitavissa. Vaikuttavuudesta puhuttaessa on tietenkin tarpeen arvioida taloudellisia vaikutuksia, myös maaseudun kehittämisessä, mutta suorien taloudellisten vaikutusten lisäksi tarvitaan elinvoiman, hyvinvoinnin, osallistamisen ja yhteisöllisyyden arvon mittareita.
SROI:n kaltaisen menetelmän soveltaminen kehittämisen kentällä tulee kuitenkin olemaan haastavaa. Pitkät arvoketjut esim. talkootyön osalta tulevat vaatimaan pilotointia. Äärimmilleen vietynä SROI voisi kertoa hankkeeseen sijoitetun euron, tai tehdyn talkootyötunnin kokonaisvaikutuksen paikallis-, alue- ja kansantaloudelle, mutta tutkittavaa on siis vielä paljon.
Lisätietoja_SROI-menetelmästä
https://www.soste.fi/ajankohtaista/julkaisut/sroi-opas.html
https://journal.fi/janus/article/view/372%E2%80%93380/15684
http://www.socialvalueuk.org/
3.2 Kaupunkiaktivismi
Asukkaiden osallistaminen on kehittämistyön peruselementtejä olipa kysymys sitten kaupungista ja maaseudusta. Miten aktivoida paikalliset oman kulmakuntansa kehittämiseen, miten ruokkia paikallisaktiivisuutta? Maaseutualueilla Leader-ryhmät ovat osallistamisen asiantuntijoita, kaupunkialueilla kaupungit panostavat itse paljoa kaupunkilaisten osallistamiseen.
Maaseudun ja kaupungin välillä näyttää olevan oppimisen juopa. Maaseudun kehittäjät eivät tiedä mitä kaupungeissa tapahtuu osallistamisen ja kaupunkiaktivismin saralla. Ja kaupunkikehittäjät eivät tunne Leader-ryhmien ja muiden maaseudun kehittäjien osallistamistyötä. Opittavaa on puolin jos toisin.
Maaseutu- ja kaupunkitoimijoiden ”törmäyttämistä” tarvitaan entistä enemmän. Hyvää esimakua siitä saatiin Leader-työn ajankohtaispäivillä, missä kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää Helsingin yliopistosta oli kertomassa kaupunkiaktivismiesimerkeistä. Erinomaista pohjaa keskustelulle luo myös maaseutupolitiikan ja kaupunkipolitiikan neuvostojen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä. Maaseutu ja kaupunki ovar saman pöydän ääressä miettimässä miten asukkaat saadaan mukaan yhteisöjensä kehittämiseen ja miten sitä työtä voidaan tukea.
3.3 Verkosto vaatii veturin
Alueilla on aktiivista verkostotoimintaa, mutta verkostot vaativat toimiakseen henkilön tai ryhmän henkilöitä, jotka aktivoivat verkostoa. Tämä nousi vahvimpana asiana esiin maa- ja metsätalousministeriön järjestämällä ruoka- ja luonnonvarasektorin maakuntakiertueella, jossa osana maaseutuverkostotoimintaa järjestettiin myös alueellista verkostotoimintaa käsittelevät työpajat.
Työpajoissa nousi esiin myös eri alueiden erilainen verkostotoiminnan painopiste. Joillakin alueilla temaattiset verkostot olivat voimissaan, toisilla taas verkosto voi rakentua esimerkiksi sosiaalisen media yhteydenpidon kautta tai verkostokenttä voi alaverkostoineen olla hyvin monimuotoinen. Joillakin alueilla toimii aktiivisesti myös maakunnallisia verkostoja. Tärkeänä huomiona nousi esiin myös seikka, että verkosto on aina lopulta henkilöverkosto. Vaikka henkilön taustaorganisaatio ajan mittaan muuttuisi, ei henkilökohtaisten verkostojen tarvitse hävitä.
Lue lisää Maakuntauudistuksen Roadshowsta luvussa 1.2.1
Maaseutuverkoston toimintakertomus 20173.4.2018