3 Verkoston hoksauksia

3.1 SROI

Eu­roo­pan maa­seu­tu­ver­kos­ton teh­tä­vä­nä on edis­tää hy­vien käy­tän­tö­jen ja tie­don le­vi­ä­mis­tä kan­sal­lis­ten ver­kos­to­jen vä­lil­lä, ja yksi vuon­na 2017 opit­tu uusi käy­tän­tö, tai ehkä pi­kem­min­kin me­ne­tel­mä, on SROI (So­ci­al Re­turn on In­vest­ment) eli si­joi­te­tun pää­oman so­si­aa­li­nen tuot­to.

SROI:ta käy­te­tään ehkä ylei­sim­min nuo­ri­so­työ­hön si­joi­tet­ta­van ra­han tuo­ton mit­taa­mi­seen, ja Iso-Bri­tan­ni­as­sa on jopa ke­hi­tet­ty verk­ko­poh­jai­nen las­ku­ri tuo­ton las­ke­mi­seen. Yk­sin­ker­tai­sim­mil­laan ar­vi­oi­mal­la nuor­ten syr­jäy­ty­mi­sen kus­tan­nuk­sia hank­kei­ta suun­ni­tel­ta­es­sa, voi­daan las­kea kuin­ka pal­jon si­joi­tet­tu pää­oma tu­lee vai­kut­ta­maan esim. työl­lis­tä­vien toi­men­pi­tei­den kaut­ta. Pai­kal­lis­ke­hit­tä­mi­sen näkö­kul­mas­ta kiin­nos­ta­va esi­merk­ki on Corn­wal­lis­sa teh­ty kala­ta­lous-Le­a­de­rin ak­ti­vaat­to­ri­toi­min­taan liit­ty­vä tut­ki­mus.

Edel­lä mai­ni­tuis­sa esi­mer­keis­sä ote­taan huo­mi­oon kui­ten­kin vain suo­rat ta­lou­del­li­set vai­ku­tuk­set. To­den­nä­köi­ses­ti sik­si että ne ovat hel­poi­ten ar­vi­oi­ta­vis­sa. Vai­kut­ta­vuu­des­ta pu­hut­ta­es­sa on tie­ten­kin tar­peen ar­vi­oi­da ta­lou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia, myös maa­seu­dun ke­hit­tä­mi­ses­sä, mut­ta suo­rien ta­lou­del­lis­ten vai­ku­tus­ten li­säk­si tar­vi­taan elin­voi­man, hy­vin­voin­nin, osal­lis­ta­mi­sen ja yh­tei­söl­li­syy­den ar­von mit­ta­rei­ta.

SROI:n kal­tai­sen me­ne­tel­män so­vel­ta­mi­nen ke­hit­tä­mi­sen ken­täl­lä tu­lee kui­ten­kin ole­maan haas­ta­vaa. Pit­kät arvo­ket­jut esim. tal­koo­työn osal­ta tu­le­vat vaa­ti­maan pi­lo­toin­tia. Ää­rim­mil­leen vie­ty­nä SROI voi­si ker­toa hank­kee­seen si­joi­te­tun eu­ron, tai teh­dyn tal­koo­työ­tun­nin koko­nais­vai­ku­tuk­sen pai­kal­lis-, alue- ja kan­san­ta­lou­del­le, mut­ta tut­kit­ta­vaa on siis vie­lä pal­jon.

Lisä­tie­to­ja_SROI-me­ne­tel­mäs­tä
https://www.sos­te.fi/ajan­koh­tais­ta/jul­kai­sut/sroi-opas.html
https://jour­nal.fi/ja­nus/ar­tic­le/view/372%E2%80%93380/15684
http://www.so­ci­al­va­lu­euk.org/

3.2 Kaupunkiaktivismi

Asuk­kai­den osal­lis­ta­mi­nen on ke­hit­tä­mis­työn pe­rus­e­le­ment­te­jä oli­pa ky­sy­mys sit­ten kau­pun­gis­ta ja maa­seu­dus­ta. Mi­ten ak­ti­voi­da pai­kal­li­set oman kul­ma­kun­tan­sa ke­hit­tä­mi­seen, mi­ten ruok­kia pai­kal­lis­ak­tii­vi­suut­ta? Maa­seu­tu­a­lu­eil­la Le­a­der-ryh­mät ovat osal­lis­ta­mi­sen asi­an­tun­ti­joi­ta, kau­pun­ki­a­lu­eil­la kau­pun­git pa­nos­ta­vat itse pal­joa kau­pun­ki­lais­ten osal­lis­ta­mi­seen.

Maa­seu­dun ja kau­pun­gin vä­lil­lä näyt­tää ole­van op­pi­mi­sen juo­pa. Maa­seu­dun ke­hit­tä­jät ei­vät tie­dä mitä kau­pun­geis­sa ta­pah­tuu osal­lis­ta­mi­sen ja kau­pun­ki­ak­ti­vis­min sa­ral­la. Ja kau­pun­ki­ke­hit­tä­jät ei­vät tun­ne Le­a­der-ryh­mien ja mui­den maa­seu­dun ke­hit­tä­jien osal­lis­ta­mis­työ­tä. Opit­ta­vaa on puo­lin jos toi­sin.

Maa­seu­tu- ja kau­pun­ki­toi­mi­joi­den ”tör­mäyt­tä­mis­tä” tar­vi­taan en­tis­tä enem­män. Hy­vää esi­ma­kua sii­tä saa­tiin Le­a­der-työn ajan­koh­tais­päi­vil­lä, mis­sä  kau­pun­ki­so­si­o­lo­gi­an do­sent­ti Pasi Mäen­pää Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­ta oli ker­to­mas­sa kau­pun­ki­ak­ti­vis­mi­esi­mer­keis­tä. Erin­o­mais­ta poh­jaa kes­kus­te­lul­le luo myös maa­seu­tu­po­li­tii­kan ja kau­pun­ki­po­li­tii­kan neu­vos­to­jen yh­tei­sö­läh­töi­sen pai­kal­li­sen ke­hit­tä­mi­sen työ­ryh­mä. Maa­seu­tu ja kau­pun­ki ovar sa­man pöy­dän ää­res­sä miet­ti­mäs­sä mi­ten asuk­kaat saa­daan mu­kaan yh­tei­sö­jen­sä ke­hit­tä­mi­seen ja mi­ten sitä työ­tä voi­daan tu­kea.

3.3 Verkosto vaatii veturin

Alu­eil­la on ak­tii­vis­ta ver­kos­to­toi­min­taa, mut­ta ver­kos­tot vaa­ti­vat toi­mi­ak­seen hen­ki­lön tai ryh­män hen­ki­löi­tä, jot­ka ak­ti­voi­vat ver­kos­toa. Tämä nou­si vah­vim­pa­na asi­a­na esiin maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­ön jär­jes­tä­mäl­lä ruo­ka- ja luon­non­vara­sek­to­rin maa­kun­ta­kier­tu­eel­la, jos­sa osa­na maa­seu­tu­ver­kos­to­toi­min­taa jär­jes­tet­tiin myös alu­eel­lis­ta ver­kos­to­toi­min­taa kä­sit­te­le­vät työ­pa­jat.

Työ­pa­jois­sa nou­si esiin myös eri alu­ei­den eri­lai­nen ver­kos­to­toi­min­nan pai­no­pis­te. Joil­la­kin alu­eil­la te­maat­ti­set ver­kos­tot oli­vat voi­mis­saan, toi­sil­la taas ver­kos­to voi ra­ken­tua esi­mer­kik­si so­si­aa­li­sen me­dia yh­tey­den­pi­don kaut­ta tai ver­kos­to­kent­tä voi ala­ver­kos­toi­neen olla hy­vin moni­muo­toi­nen. Joil­la­kin alu­eil­la toi­mii ak­tii­vi­ses­ti myös maa­kun­nal­li­sia ver­kos­to­ja. Tär­ke­ä­nä huo­mi­o­na nou­si esiin myös seik­ka, että ver­kos­to on aina lo­pul­ta hen­ki­lö­ver­kos­to. Vaik­ka hen­ki­lön taus­ta­or­ga­ni­saa­tio ajan mit­taan muut­tui­si, ei hen­ki­lö­koh­tais­ten ver­kos­to­jen tar­vit­se hä­vi­tä.

Lue li­sää Maa­kun­ta­uu­dis­tuk­sen Ro­ads­hows­ta lu­vus­sa 1.2.1