UUTTA 2019
- Vuodesta 2019 alkaen voit piirtää myös yhteiskäyttölohkojen kasvulohkot Vipu-palvelussa.
HUOMIOITAVAA:
- Tee mahdollisuuksien mukaan peruslohkomuutokset, kuten rajakorjaukset, yhdistämiset ja jaot sekä korvauskelpoisuuksien haku viimeistään 10.5.2019, jotta saat korjatut, lopulliset peruslohkojen tiedot käyttöösi päätukihakuun. Tällöin mm. Vipu-neuvoja osaa paremmin huomioida tukihakemuksessasi mahdollisesti olevat virheet.
- Jos kasviluettelosta ei löydy viljelyssä olevan kasvin nimeä, tee siitä pyyntö kuntaan.
- Tarkemmat ohjeet piirtämiseen ja yhteiskäyttölohkojen hallinnointiin löytyvät Vipu palvelun Ohjeet ja opetusvideot -osiosta osoitteesta www.ruokavirasto.fi/vipu. Lue lisää kohdasta 6.3.
6. 1 Maatalousmaa
Sinulla on velvollisuus ilmoittaa kaikki hallinnassasi oleva maatalousmaa.
Maatalousmaan hoidosta säädetään täydentävien ehtojen asetuksella. Täydentävien ehtojen opas on oma erillinen julkaisunsa, josta voit tarkistaa vaatimukset viljellyn maatalousmaan hoidosta, kesannoille määritellyistä hoitovaatimuksista ja muista maatalousmaan hoitoon tai ylläpitoon liittyvistä vaatimuksista.
Maatalousmaan määritelmä
Maatalousmaalla tarkoitetaan seuraavien kasvien kokonaispinta-alaa:
- pelto
- pysyvä nurmi
- pysyvä kasvi
Maatalousmaan, jolta haet tukea, on täytettävä tukikelpoisuusedellytykset koko kalenterivuoden. Vaatimus koskee myös raivioita. Tukikelpoisuusedellytysten täyttymisestä voidaan poiketa ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellista olosuhteen tilanteessa.
Maatalousmaan on oltava viljelykelpoinen ja mikäli sitä ei ole ilmoitettu tilapäisesti viljelemättömänä tai kesantona, sitä on käytettävä maataloustuotantoon. Maataloustuotannolla tarkoitetaan tässä maataloustuotteiden tuottamista, kasvatusta tai viljelyä. Viljelykelpoisuudella tarkoitetaan, että peruskunnostustoimenpiteitä, kuten kalkitus tai ojitus, ei tarvitse lohkolla enää tehdä. Lohkolla olisi pystyttävä tuottamaan tavanomainen sato. Raivion tai muun ensimmäistä kertaa ilmoitettavan peruslohkon kasvipeitteisyysvaatimuksesta ei ole mahdollista poiketa, eli peruslohkolla tulee olla perustettu viljelykasvusto. Et voi ilmoittaa avokesantoa ensimmäistä kertaa ilmoitettavalle peruslohkolle.
Kesanto on viljelykelpoista maatalousmaata, jota ei käytetä maataloustuotantoon. Kesanto on säilytettävä avoimena, jotta se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä pitäisi valmistella muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla. Huolehdi alan avoimena pysymisestä tarvittaessa esim. niittämällä tai laiduntamalla
Pysyvillä nurmilla saa kasvaa hajanaisesti puita enintään 50 kappaletta hehtaarilla. Puuksi katsotaan yli kahden metrin korkuiset puuvartiset kasvit, joilla on yksi runko tai tyvestä yhteenliittyneenä useampi runko. Puita ovat myös tuotantoeläinten ravinnoksi soveltumattomat puuvartiset kasvit, jotka ovat 0,5–2 metrin korkuisia. Alalla saa kasvaa tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle 50 prosenttia tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Heinä- ja nurmirehukasvien osuuden on oltava yli 50 prosenttia kasvulohkon tukikelpoisesta alasta myös sellaisilla pysyvän nurmen lohkolla, jolla on joko puita tai lehtipensaita taikka näitä molempia.
Tilapäisesti viljelemätön ala on pidettävä viljelykunnossa, vaikka sitä eivät koske viljellyn pellon, kesantojen tai pysyvän nurmen hoitoa koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset. Alan pitää silti säilyä sellaisessa kunnossa, että se on uudelleen otettavissa maatalouskäyttöön. Tästä syystä sitä koskevat muut hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset. Jos ala ei ole otettavissa maatalouskäyttöön, se voidaan tulkita pysyvästi viljelemättömäksi alaksi. Torju siis eroosiota, ylläpidä maan hyvää rakennetta, jätä 1 metrin pientareet vesistöjen ja valtaojien varsille, vältä sängen polttoa, tarkkaile ja torju hukkakauraa ja jättiputkea. Säilytä myös pellolla olevat luonnonsuojelulain (1096/1996) 23 §:n mukaiset luonnonmuistomerkit sekä 29 §:n mukaiset maisemaa hallitsevat yksittäiset puut ja puuryhmät, joista on suojelupäätös.
Tilapäisesti viljelemättömiä aloja koskevat täydentävien ehtojen lakisääteiset hoitovaatimukset lannan varastoinnista, levityksestä ja käytöstä, luonnonsuojelusta sekä kasvinsuojelusta
Maatalousmaan ilmoittaminen
Sinulla on velvollisuus ilmoittaa peruslohkoiksi kaikki hallinnassasi oleva maatalousmaa, vaikka et hakisikaan alalle tukea tänä vuonna. Perusta uusi peruslohko, jos hallinnassasi on ilmoittamatonta maatalousmaata. Peruslohkon oikeus tukeen tarkistetaan sinä vuonna, kun haet sille ensimmäisen kerran tukea.
Pinta-alaperusteisten tukien maksaminen edellyttää, että peruslohko on digitoitu. Digitoinnin perusteella pystytään tarkastamaan peruslohkon sijainti ja pinta-ala ennen tukien maksamista. Tukihaun yhteydessä toimitetut uudet ja muuttuneet lohkot digitoidaan kesän aikana ja tarkastetaan ennen tukien maksua.
Käytä tukihakemuksessa lohkolle annettua peruslohkotunnusta. Vuonna 2018 ilmoitettujen uusien peruslohkojen tunnuksen voit katsoa Vipu-palvelusta tai pyytää kunnasta.
Pienin pinta-alatukiin hyväksyttävä perus- ja kasvulohko on kooltaan vähintään 0,05 ha. Tätä pienemmät alat lasketaan mukaan maatalousmaahan, mutta niille ei makseta tukea.
Ilmoita alle 0,05 ha:n rekisteröimättömät maatalouskäytössä olevat alat rastittamalla kyseinen kohta sähköisellä hakemuksella tai kasvulohkolomakkeella.
Maatalousmaan käyttö muuhun kuin maataloustoimintaan
Ennen kylvöä, sadonkorjuun jälkeen ja talvikaudella saat tehdä maatalousmaalla viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä sekä toimenpiteitä, jotka eivät liity maanviljelyyn. Viljelyyn liittymättömiä toimenpiteitä ovat muun muassa viemäri-, sähkölinja- ja muut yhdyskuntatekniset työt, matkailuun ja vapaa-aikaan liittyvä (yritys) toiminta sekä jokamiehenoikeuksien mukainen toiminta. Nämä toimet eivät kuitenkaan saa vaarantaa lohkon maatalouskäyttöä seuraavana kasvukautena. Sinun ei tarvitse ilmoittaa kasvukauden ulkopuolisista toimenpiteistä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Huomaa, että eräissä viljelijätuissa tietyt lohkon hoito- tai käyttömuodot rajaavat käyttöä tarkemmin. Esimerkiksi ympäristökorvauksen luonnonhoitopeltonurmet vaativat kasvuston säilyttämistä tietyllä tavalla tai tietyn ajan.
Kasvukauden aikana ennen sadonkorjuuta lohko voi olla välillä muussa kuin maatalouskäytössä, jos toiminta ei vahingoita satoa ja noudatat lohkolla viljellyn pellon käyttöön liittyviä täydentäviä ehtoja. Esimerkiksi lyhytaikainen telttailu tai yleisötapahtumat ovat sallittuja näissä rajoissa.
Kasvukauden aikana, ennen sadonkorjuuta voit tehdä maatalousmaalla myös pellon viljelykuntoon tähtääviä toimenpiteitä (esim. reunaojien kaivaminen ja kaivuumassan pois vienti) edellä mainitut rajoitukset huomioon ottaen. Pellon viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä voit tehdä myös kesannoilla ja tilapäisesti viljelemättömällä alalla. Tilapäisesti viljelemättömällä alalla voit tehdä lisäksi muuta tilapäistä toimintaa, kuten yhdyskuntatekniikan vaatimaa kaivamista tai esimerkiksi säilörehupaalien pitkäaikaista säilyttämistä. Tilapäisesti viljelemättömälle alalle ei makseta viljelijätukia.
Jos tarve kunnostustoimiin tulee kesken kasvukauden ennen sadonkorjuuta, joudut mahdollisesti perumaan viljelijätuet siltä alalta, jolla toimenpiteitä tehdään. Ota silloin yhteyttä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen. Tukien peruminen on mahdollista ennen valvonnasta ilmoittamista.
Jos maatalousmaa poistuu pysyvästi maatalouskäytöstä, esimerkiksi alueen rakentamisen takia, eivät täydentävät ehdot enää poistamisen jälkeen koske kyseistä alaa. Huomaa kuitenkin, että perustukeen oikeutetun alan poistaminen voi vaikuttaa perustukeen, sillä perustuessa alan pitää olla koko kalenterivuoden ajan tukikelpoista maatalousmaata. Luonnonhaittakorvauksessa lohkon poisto maatalouskäytöstä kesken luonnonhaittakorvauksen korvauskauden tarkoittaa, että kyseisen lohkon luonnonhaittakorvaus tulee perua.
Jos siirrät maatalousmaata kokonaan tai osittain pois maatalouskäytöstä, ilmoita siitä peruslohkojen muutoslomakkeella 102C. Et saa käyttää maatalouskäytöstä poistettua maa-alaa maataloustoimintaan ilmoitusvuonna eikä sitä seuraavana neljänä vuotena. Edellisestä poiketen voit ottaa käyttöön maatalouskäytöstä poistetun maa-alan , jos purat alalle rakennetut rakennukset tai rakennelmat tai kyseessä on kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen hyväksymä hakijasta riippumaton poikkeustilanne.
Pysyvästi viljelemättömiksi luetaan viljelykelvottomat alueet, jotka eivät ole maatalousmaata. Tällaisia ovat muun muassa vesakoituneet alueet, kantokasat, metsät, kivikot, tiet tai rakennukset. Niitä ei katsota maatalousmaaksi, joten täydentävät ehdot eivät koske niitä. Lannan varastoinnin ja käytön, sekä luonnon- ja kasvinsuojelun lakisääteiset vaatimukset koskevat näitäkin alueita.
6.2 Peruslohkot
Peruslohkon määritelmä
Peruslohkolla tarkoitetaan yksittäisen hakijan (pl. yhteiskäyttölohkot) viljelemää ja hänen omistuksessaan tai hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai sopimusalueen raja, vesistö, piiri- tai valtaoja, tie, metsä tai muu vastaava raja.
Tuenhakijan omistuksessa oleva maantieteellisesti, korvauskelpoisuudeltaan ja maankäyttölajiltaan yhtenäinen alue on yksi peruslohko, vaikka se muodostuisi useasta hakijan omistuksessa olevasta erillisestä rekisteritilasta.
Peruslohkon rajat
Peruslohkoa rajaavista ojista käytetään nimitystä reunaoja riippumatta ojan leveydestä. Peruslohkoa rajaavat ojat voivat olla metsän tai tien laidassa. Myös lohkon halkaisevat ojat ovat reunaojia. Reunaojan keskimääräisestä leveydestä riippuu, voidaanko oja sisällyttää peruslohkon alaan.
Jos peruslohkoa ympäröi reunaoja, joka on enintään 3 m leveä, on peruslohkon raja ojan keskikohdassa. Mittaa ojan leveys ojan ja pellon taitekohdasta.
- Alle 3 m leveä reunaoja: peruslohkon rajalta (ojan keskeltä) mitattu reunaoja ja sen viljelemätön piennar voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan, jos niiden yhteenlaskettu leveys ei ylitä 2:ta metriä.
Jos peruslohkoa ympäröi reunaoja, joka on yli 3 m leveä, on peruslohkon raja ojan pellon puoleisessa reunassa eli pellon ja ojan taitekohdassa.
- Yli 3 m leveä reunaoja: jos viljelemätön piennar ojan niskasta kasvuston reunaan ei ylitä leveydeltään 2:ta metriä, voidaan piennar hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan.
Poikkeuksena edellisiin kohtiin on täydentävien ehtojen mukainen piennar tai ympäristökorvauksen ehtojen mukainen suojakaista tai monimuotoisuuskaista. Tällaisen pientareen, suojakaistan tai monimuotoisuuskaistan leveys on pientareen, suojakaistan tai monimuotoisuuskaistan keskimääräinen leveys.
- Peruslohkon ja vesistön välissä mahdollisesti olevaa viljelykelvotonta tai viljelemätöntä aluetta (märkyyden, kaltevuuden yms. takia) ei sisällytetä peruslohkon alaan.
Jos peruslohkoa rajoittaa jokin muu kuin oja tai vesistö, on peruslohkon raja pellon reunassa. Tällöin et saa sisällyttää peruslohkoon reuna-alueita, jotka ovat pysyvästi pois viljelykäytöstä.
* Lataa kuvio pdf-tiedostona
Tukikelpoisen lohkon raja on pensaikon tai puuston reunassa. Poista lohkon alaan laskettavissa alle 3 metrin reunaojissa tai sarkaojissa kasvava vesakko t esimerkiksi niittämällä vähintään kahden vuoden välein siten, että reunaojaan tai sarkaojaan ei muodostu yli 1,5 metrin korkuista vesakkoa. Jos ojissa kasvaa yli kahden vuoden vanhaa tai yli 1,5 metrin korkuista vesakkoa, ojan pinta-ala vähennetään peruslohkon digitoidusta pinta-alasta. Huomioi vesakoiden poistossa täydentävien ehtojen vaatimukset.
Pysyvästi viljelemättömien alueiden vähentäminen peruslohkon alasta
Peruslohkolla voi olla vain yhtä maankäyttölajia. Pysyvästi viljelemättömät alueet ovat maankäyttölajiltaan muuta kuin peltoa, luonnonlaidunta tai -niittyä.
Poista peruslohkon alasta pysyvästi viljelemättömät alueet kuten:
- kaikki peltoalueella sijaitsevat vesakoituneet alueet (myös sarkaojien osalta),
- rakennukset ja niiden tontit,
- metsäkuviot, kivirauniot, kantokasat, lammikot ym. maatalousmaalla olevat viljelyesteet.
Poista pysyvästi viljelemättömiksi ilmoitetut tai pysyvästi viljelemättömiksi todetut korvauskelpoiset alueet sitoumuksista ilmoittamalla ne peruslohkoilmoituksessa muuksi alaksi kuin pelloksi tai luonnonlaitumeksi tai -niityksi.
Pysyvästi viljelemättömät alueet digitoidaan pois peruslohkon alasta tekemäsi sähköisen rajakorjauksen, tai toimittamasi yksiselitteisen muutoskartan perusteella.
Poikkeukset peruslohkojen ilmoittamisessa:
1) Peruslohkon yhteiskäyttö: Kasvinvuorotteluun perustuvista säännöllisistä vuosittaisista kasvulohkojen vaihdoista viljelijöiden välillä ei pääsääntöisesti muodosteta omia peruslohkoja. Ilmoita alat maantieteellisten rajojen mukaan yhtenä peruslohkona. Tällainen tilanne on esimerkiksi, jos viljelet sokerijuurikasta ja vaihdatte naapurin nautakarjatilan kanssa viljelyaloja keskenänne saavuttaaksenne sopivan kasvinvuorottelun. Omistajan on huolehdittava siitä, että toinen samaa lohkoa viljelevä tietää peruslohkon rajat, numeron ja digitoinnin.
Kaikki yhteiskäyttölohkon viljelijät ilmoittavat sähköisessä haussa tai kasvulohkolomakkeen 102B lisätiedoissa peruslohkon yhteiskäytöstä.
Sinun ei tarvitse jakaa peruslohkoa kahdeksi vuokratessasi lyhytaikaisella vuokrasopimuksella peruslohkon, ja jättäessäsi itsellesi esimerkiksi kotitarveviljelyä varten kasvulohkon, jolle et hae tukea. Koska peruslohkolle ilmoitettujen kasvulohkojen summan pitää kuitenkin olla yhtä suuri kuin peruslohkon ala, vuokraaja ilmoittaa myös omistajan kotitarveviljelylohkon omalla kasvulohkolomakkeellaan tilapäisesti viljelemättömänä alana.
Peruslohkon korjaukset
Korjaa peruslohkoa seuraavissa tapauksissa:
1 ) Hallinnassasi olevaa peruslohkoa ei ole jostain syystä aiemmin digitoitu, esim. raivio.
2) Hallinnassasi on peruslohkoja, joiden digitointia haluat muuttaa esim.
- jakamisen tai yhdistämisen
- uuden tien
- uuden ilmakuvan
- aikaisemman digitointivirheen
- pienten viljelemättömien alueiden poistamisen tai
- muun pinta-alaan vaikuttavan syyn takia.
3) Ilmoitat hakemuksessasi digitoitua alaa pienemmän tai suuremman alan. Merkitse pinta-alamuutoksen aiheuttava lisäys liitekarttaan tai sähköiseen korjauspyyntöön.
4) Peruslohkosi rajaviivan tyyppi (reunaviiva/valtaoja/vesistö) on virheellinen.
Rajaa kaikki vähintään 0,01 ha suuruiset viljelemättömät alueet peruslohkosta pois. Kartalle merkityt viljelemättömät alueet digitoidaan pois lohkon alasta, eikä sinun tarvitse huomioida niitä enää seuraavien vuosien tukihakemuksissa.
Niistä aiemmin digitoiduista peruslohkoista, jotka eivät ole olleet hallinnassasi 2018 ja joista sinulle ei ole toimitettu liitekarttaa, on mahdollista hakea kopio sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, jonka alueella peruslohko sijaitsee. Ilmoita karttakorjaustarpeet ja liitekartat kuntaviranomaisille hyvissä ajoin ennen varsinaista tukihakua.
Peruslohkomuutosten toimittaminen
Voit tehdä kaikki peruslohkoja koskevat muutokset sähköisesti. Muutoksilla tarkoitetaan
- peruslohkon jakamista ja yhdistämistä
- uuden peruslohkon perustamista
- peruslohkon rajakorjausta tai
- peruslohkon hallinnan muutoksia (osto, vuokraus).
Vipu-palvelu ohjaa sinua sähköisten muutosten tekemisessä.
Jos teet peruslohkomuutokset paperilla, ilmoita peruslohkojen muutoslomakkeella 102C lohkojen jaot, yhdistämiset, poistaminen maatalouskäytöstä ja uuden lohkon perustaminen. Ilmoita muutokset peruslohkolomakkeella 102A, jos haluat muuttaa vain lohkon reunarajojen digitointia.
Toimita lomakkeiden lisäksi liitekartta. Käytä liitekarttoina valokopioita viimeisimmistä viljelijöille toimitetuista 1:5000 peruslohkokartoista tai Vipu-palvelun karttatulostetta. Tarvittaessa voit hakea kartat kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.
Tee liitekartalle huolellisesti ja selvästi näkyvästi seuraavat merkinnät punaisella, kapeakärkisellä kynällä:
- tilatunnus kartan reunaan,
- peruslohkojen rajat,
- peruslohkonumerot ja
- maininta: ”vuoden 2019 liitekartta”.
Liitekartalle tehtyjen merkintöjen tulee olla huolellisesti tehtyjä ja yksiselitteisiä, jotta digitointi voidaan tehdä. Piirrä liitekartalle on punaisella kynällä vain ne kohdat lohkosta, joita haluat muuttaa. Älä kierrä koko lohkoa punaisella kynällä, ellet halua muuttaa kaikkia rajoja. Jos kyseessä on kokonaan uusi digitoimaton peruslohko, piirrä punaisella kynällä kaikki peruslohkojen rajat yhtenäisellä viivalla. Käytä suorien viivakohtien piirtämiseen viivoitinta.
Jos peruslohkon rajojen sijaintia on vaikea määritellä ilmakuvakartalle, merkitse kartalle selventäviä apumittoja kuten esimerkiksi lohkon leveys ja pituus metreinä tai liitä mukaan muita selventäviä karttoja.
Lisää kartalle peruslohkon numero, jos sitä ei ole kartalla valmiina. Käytä lohkonumerona kymmennumeroista juoksevaa tunnusta: esim. 123-12345-12. Merkitse uudet peruslohkot U-kirjaimella ja numeroi juoksevasti: (U1, U2, U3 jne.). Näille lohkoille annetaan kunnassa peruslohkotunnus.
Merkitse peruslohkotunnus lohkorajojen sisäpuolelle, mikäli se sinne mahtuu. Muussa tapauksessa merkitse ¬numero peruslohkon ulkopuolelle ja yhdistä se viivalla kyseiseen lohkoon.
Karttatulosteita ei enää toimiteta
Sinulle ei enää toimiteta karttatulosteita muuttuneesta digitoinnista. Mahdolliset muutokset vuoteen 2018 verrattuna ilmenevät Vipu-palvelusta. Myös kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta saa tietoa digitoinnissa tehdyistä muutoksista.
Muutoksia digitointiin on tehty:
- vuonna 2018 tukihaun yhteydessä viljelijän pyytämien digitointimuutosten
- vuoden 2018 valvonnan (myös naapurilohkon valvonta on saattanut vaikuttaa digitointiin, jos peruslohkoilla on yhteinen raja)
- peltolohkorekisterin ajantasaistuksen perusteella.
6.3 Kasvulohkot
Kasvulohkon määritelmä
Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain.
Jos peruslohkostasi vain osa sijaitsee pohjavesialueella, tästä alasta voidaan tehdä oma kasvulohko, jolla sinun on noudatettava pohjavesialuetta koskevia rajoituksia.
Kasvulohkojen piirtäminen
Kasvulohkojen piirtäminen on osa tukihakua. Piirrä kasvulohkot, jos peruslohkollasi on enemmän kuin yksi kasvulohko. Piirtämisen kautta muodostuu tukihaussa käytettävä pinta-ala kasvulohkolle, jota käytetään valvonnassa ja tukien maksamisessa. Sinun tarvitsee piirtää vain sellaisten kasvulohkojen rajat, jotka eivät ole peruslohkojen rajoja. Peruslohkon ala tulee olla yhtä suuri kuin kasvulohkojen yhteenlaskettu ala.
Kasvulohkojen piirtäminen Vipu-palvelussa
* Lataa kuva pdf-tiedostona
Hae tuet sähköisesti, sillä Vipu-palvelussa kasvulohkojen piirtämisessä on paljon etuja:
- saat piirtämäsi pinta-alan tietoosi heti,
- tukihakemuksen kasvulohkon pinta-alatieto vastaa varmasti piirrostasi,
- saat piirrettyä nopeammin ja tarkemmin kasvulohkojen pinta-aloja ja
- vuonna 2019 piirtämäsi kasvulohkojen rajaviivat ovat pohjatietona seuraavan vuoden tukihaussa
Kasvulohkojen piirtäminen sähköisessä tukihaussa:
1) Tee ensin tarvittavat muutokset peruslohkoon:
- Rajaviivan korjaus: Voit muuttaa peruslohkojesi rajaviivoja. Saat tietoosi peruslohkon pinta-alan heti. Rajakorjauksessa peruslohkolla säilyy entinen peruslohkotunnus.
- Peruslohkon jakaminen ja yhdistäminen: Voit jakaa tai yhdistää hallinnassasi olevia peruslohkoja. Jaon tai yhdistämisen myötä peruslohko saa uuden tunnuksen. Lohkon tunnus näkyy Vipu-palvelussa, kun maaseutuelinkeinoviranomainen on hyväksynyt jaon tai yhdistämisen.
- Uuden peruslohkon perustaminen: Voit luoda myös kokonaan uuden peruslohkon. Lohkon tunnus näkyy Vipu-palvelussa, kun maaseutuelinkeinoviranomainen on hyväksynyt uuden lohkon perustamisen.
2) Piirrä kasvulohkot peruslohkojen muokkaamisen jälkeen:
- Voit tuoda edellisen vuoden kasvulohkotiedot Vipu-palveluun tai käyttää viljelysuunnitteluohjelmistossa olevia kasvulohkotietoja
- Ilman edellä mainittuja esitäyttövalintoja oletuksena on, että peruslohkolla on yksi kasvulohko. Tällöin sinun ei tarvitse erikseen piirtää kasvulohkoa. Jos kasvulohkoja on useampia, sovellus ohjaa kasvulohkojen piirtämiseen.
- Vipu-palvelussa kasvulohkojen piirtäminen onnistuu piirtotyökalujen avulla. Voit käyttää hyväksesi apumittoja.
- Voit jakaa peruslohkon haluamaasi määrään kasvulohkoja.
Kasvulohkojen piirtäminen paperihaussa
Piirrä kasvulohkot kartalle kapeakärkisellä, sinisellä kynällä ja merkitse kasvulohkot kirjaimella (A, B..). Muutoin noudata peruslohkon piirtämisen ohjeita. Voit tehdä kasvulohkomerkinnät samalle kartalle peruslohkokorjausten kanssa.
Poikkeukset kasvulohkojen piirtämisessä
Pienten marja-, hedelmä- ja vihannesalojen ilmoittaminen:
Voit muodostaa marja-, hedelmä- tai vihanneskasveista yhden kasvulohkon, jos viljelet samaan ryhmään (marja-, hedelmä- tai vihanneskasvi) kuuluvia kasveja vierekkäin siten, että yksittäisen kasvilajin pinta-ala on alle 0,05 ha. Et voi muodostaa yhdistettyä kasvulohkoa, jos toteutat osalla yhdistettyä kasvulohkoa ympäristökorvauksen puutarhakasvien lohkokohtaisia toimenpiteitä.
Tilapäisesti viljelemättömien alojen ilmoittaminen
Piirrä peruslohkolle myös sellaiset alat, jotka ilmoitat tilapäisesti viljelemättömänä.
Voit halutessasi yhdistää peruslohkolla olevat yksittäiset, alle 0,05 ha tilapäisesti viljelemättömät alat yhdeksi tilapäisesti viljelemättömäksi kasvulohkoksi. Tässä tapauksessa piirrä yksi kasvulohko haluamaasi kohtaan peruslohkoa ja piirrä se sen kokoiseksi, kuinka monta alle 0,05 ha tilapäisesti viljelemätöntä alaa olet yhdistänyt.
Yhteiskäytössä olevat peruslohkot
Vuodesta 2019 alkaen voit piirtää myös yhteiskäyttölohkojen kasvulohkot Vipu-palvelussa. Ilmoitettaessa tiedot sähköisesti, ei erillistä paperikarttaa tarvitse enää toimittaa kuntaan.
Yhteiskäyttölohkojen ilmoittaminen vaatii viljelijöiltä aiempaa enemmän yhteistyötä ja kommunikaatiota. Jotta yhteiskäyttölohkon kasvulohkojen piirto olisi mahdollista, kaikkien lohkoon liittyvien tilojen hakemusten tulee olla perustettuina (palauttamatta) Vipu-palvelussa.
Ilmoitettaessa tiedot Vipussa, on yhden yhteiskäyttölohkon viljelijöistä toimittava peruslohkon hallinnoijana, joka piirtää sekä kohdentaa kaikkien yhteiskäyttölohkon tilojen kasvulohkot. Päättäkää yhdessä etukäteen, kuka piirtää kasvulohkot.
Yksinkertaistetusti yhteiskäyttölohkojen tietojen ilmoittaminen etenee seuraavasti:
- Liitä peruslohko hakemuksellesi ja muuta se yhteiskäyttöiseksi
- Voit lisätä peruslohkolle kasvulohkoja ilman kasvulohkojen rajoja
- Kasvulohkojen piirtäjäksi valitun maatilan käyttäjä merkitsee itsensä hallinnoijaksi
- Kun kaikki lohkoon liittyvät tilat ovat suorittaneet vaiheen 1) (näkyy peruslohkon tiedoissa), hallinnoija piirtää peruslohkolle kaikki kasvulohkot ja kohdentaa ne kullekin tilalle
- Kasvulohkojen pinta-alat määräytyvät niiden rajojen piirtämisen yhteydessä, eikä niitä voi muuttaa kukaan muu kuin hallinnoija
- Kun hallinnoija on piirtänyt ja kohdentanut kasvulohkot, voit vielä täydentää omalla hakemuksellasi olevien kasvulohkojen ominaisuustietoja
- Kun yksikin yhteiskäyttölohkoon liittyvistä tiloista on palauttanut hakemuksensa, lohkoon liittyviä geometrioita (pinta-aloja) ei voi enää muuttaa.
Tarkemmat ohjeet piirtämiseen ja yhteiskäyttölohkojen hallinnointiin löytyvät Vipu palvelun Ohjeet ja opetusvideot -osiosta.
Muutoksena aiempaan voit ilmoittaa myös yhteiskäyttölohkolle ekologista alaa.
Ruokavirasto suosittelee, että hakemukset, joihin liittyy yhteiskäytössä olevia peruslohkoja, jätettäisiin aina sähköisesti.
Kaikkien yhteiskäyttölohkoille alaa ilmoittavien tilojen on jätettävä tukihakemuksensa paperisena, jos yksi tiloista tekee niin.
Viljelemättömien alojen ilmoittaminen
Viljelytekniset päisteet
Päisteessä voi olla viljelyteknisistä syistä jätetty alue, jossa ei ole viljellyn kasvulohkon kasvia. Mittaa alueen leveys kasvuston laidasta ojan ja pellon taitekohtaan. Viljelyteknisiä päisteitä et voi sisällyttää nurmien, viljojen, öljykasvien ja valkuaiskasvien pinta-alaan. Muodosta tässä tapauksessa päisteestä oma kasvulohko. Ilmoita ala esimerkiksi tilapäisesti viljelemättömänä. Nurmipeitteisen päistealueen voit ilmoittaa viherkesantona tai yksi- tai monivuotisena kuivaheinä- tai tuorerehunurmena.
Muilla kuin edellä mainituilla kasveilla enintään 3 m leveät viljelytekniset päisteet lasketaan mukaan viljellyn kasvulohkon alaan.
Jos päistealue on keskimäärin yli 3 m leveä, perusta alueesta oma kasvulohko. Nurmipeitteinen päistealueen voit ilmoittaa viherkesantona tai yksi- tai monivuotisena kuivaheinä- tai tuorerehunurmena.
Viljelytekniset hoitokäytävät
Voit sisällyttää yksi- ja monivuotisilla puutarhakasveilla kasvien viljelytapaan kuuluvat hoitokäytävät ja viljely- tai sadonkorjuukoneiden liikkumisen kannalta välttämättömät ajokäytävät viljellyn kasvulohkon alaan. Niiden on oltava kyseisen kasvin viljelyn kannalta välttämättömiä ja kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia.
Yksivuotisten puutarhakasvien viljelyalaan hyväksyttävien käytävien tulee olla tilapäisiä ajouria. Tee ajourille vuosittain samat muokkaustoimet kuin varsinaiselle viljelykasville. Pysyviä tai nurmettuneita tilapäisiä viljelyteitä ei hyväksytä yksivuotisilla puutarhakasveilla viljelyalaan, vaikka ne olisi mahdollisuus muokata esimerkiksi kyntämällä.
Erota hoito- ja ajokäytävät tukikelpoisen kasvulohkon alasta, jos ne ovat tarpeettoman leveitä tai jos niiden takia kasville määritelty kasvutiheys kasvulohkolla ei täyty.
Sarkaojat
Sarkaojalla tarkoitetaan peruslohkon sisällä olevaa ojaa, joka on tarpeen pellon peruskuivatuksen takia. Sarkaojat hyväksytään peruslohkon alaan, jos ne ovat yhdessä sarkaojan viljelemättömän pientareen kanssa enintään 3 m leveitä. Jos sarkaoja yhdessä sen pientareiden kanssa on yli 3 m leveä, vähennä sarkaojan ala peruslohkon alasta viljelemättömänä.
Jos sarkaoja ja sen viljelemätön piennar ovat enintään 3 m, saat sisällyttää sarkaojan perus- ja kasvulohkon alaan. Viljelyteknisistä syistä sarkaojan piennar voi vaihdella vuosittain. Jos tavallisesti alle 3 m olevat sarkaojat ovat viljelyteknisistä syistä pientareineen yli kolme metriä leveitä, ilmoita sarkaoja tilapäisesti viljelemättömänä alana.
* Lataa kuvio pdf-tiedostona
Tuenhakijan perusopas 201926.3.2019