Terveisiä lähettävät
Timo Pukkila Satakunnan ELY-keskuksesta
Okku Kalliokoski Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta
Petri Malinen Suomen Yrittäjistä
Sonja Pitkäjärvi Liiveristä
Risto Lauhanen ja Juha Viirimäki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta
Maaseutuverkoston toimintaa ELYn näkövinkkelistä
Maaseutuohjelman toteutus perustuu yhteistyöhön ja laajaan, maaseudun kehittämiseen sitoutuneeseen, verkostoon. Maaseutuverkostolla on tärkeä tehtävä verkostojen luomisessa ja aktivoinnissa sekä uusien toimijoiden mukaan saamisessa tähän työhön. Valtakunnallisten ja kansainvälisten verkostojen luomisessa Maaseutuverkosto on ollut aktiivinen, ja erityisesti kv-kumppaneiden löytämisessä verkostojen välisen yhteistyön rooli on korvaamaton. Alueellisten ja paikallisten verkostojen kokoaminen tulee olla ja onkin alueellisten toimijoiden vastuulla, mutta erityisesti valtakunnalliseen ja kansainväliseen verkostotyöhön tarvitaan verkostopalveluiden toimintaa.
Kuitenkin viime vuonna tehtyjen kyselyiden mukaan juuri ELY-keskusten henkilöt ovat olleet kriittisimpiä Maaseutuverkostolta saatuihin palveluihin. Merkittävälle osalle ELYn työntekijöistä Maaseutuverkosto lienee suhteellisen tunnistamaton osa keskushallintoa eikä sen roolia havaita kovin hyvin esimerkiksi koulutusten järjestäjinä. Toisaalta on myös niin, että ELY-keskukset eivät ole olleet itse riittävän aktiivisia hyödyntämään Maaseutuverkostopalveluita. Oman kokemukseni mukaan verkostopalvelut lähtevät aktiivisesti ja matalalla kynnyksellä mukaan tapahtumiin, kunhan niitä alueilta ehdotetaan.
Karkeasti ottaen ELY-keskuksissa on kuitenkin enemmän pulaa tekijöistä kuin rahasta. Teknisestä tuesta pystytään monesti kattamaan esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämisen juoksevat kustannukset, mutta monesti suurin apu tarvittaisiin itse käytännön järjestelyihin. Verkostopalveluiden henkilöresurssit eivät ymmärrettävästi alueellisten ja paikallisten tapahtumien käytännön järjestelyihin riitä, joten tästä syystä myös palveluita saatetaan ELY-keskuksissa käyttää hieman vähemmän kuin on ennakkoon ajateltu. Palvelupaketin sijaan tarvittaisiinkin joskus järjestäjäpakettia.
Ilman maaseutuverkostopalveluita Suomesta puuttuisi joka tapauksessa aktiivinen keskushallinnon sisällä oleva kehittäjäporukka, joka on ”vapautettu” tavanomaisista virkatehtävistä. Se tarvitaan, jotta ohjelman toteutus näkyisi valtakunnallisesti mahdollisimman laajasti ja jotta tieto mahdollisuuksista sekä vaikuttavuudesta saavuttaisi mahdollisimman monen tahon.
Timo Pukkila
Ryhmäpäällikkö
Satakunnan ELY-keskus
Kalatalousverkosto saavuttaa tavoitteitaan
Kalatalousverkosto perustettiin vuonna 2015, ja sen tavoitteena on edistää Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelman toimeenpanoa ja ohjelmasta tiedottamista sekä tukea laajemminkin kalatalouskentän tarpeita. Kalatalousverkoston toimintaa ohjaa maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä, joka hyväksyy kalatalousverkoston toimintasuunnitelman ja tavoitteet.
Merkittävin yksittäinen toimi EMKR-toimintaohjelman toimeenpanon edistämisessä vuonna 2018 oli vesiviljelyn, kalastuksen sekä kalanjalostuksen ja kaupan kehittämisryhmien perustaminen. Ryhmiin on koottu kattava edustus järjestöjen ja elinkeinoelämän toimijoista, ja hallintoa niissä edustavat ELY-keskus ja MMM. Kehittämisryhmät kokoontuivat käynnistymisvuotensa aikana muutaman kerran, ja niiden tavoitteena on kerätä kentältä ensikäden informaatiota toimialan kehityssuunnista hallinnolle sekä mahdollistaa avoin vuoropuhelu näiden välillä. Ryhmien työskentelyn tuloksena on nyt tunnistettu toimialan keskeiset haasteet ja luotu työohjelmat näiden haasteiden kohtaamiseksi. Ryhmien työskentely jatkuu edelleen.
Toimintaohjelmasta tiedottamisen keskeinen väline on kalatalousverkoston ylläpitämä meri- ja kalatalous -verkkosivusto (www.merijakalatalous.fi). Komission jäsenvaltioilta edellyttämän sivuston tarkoituksena on toimia toimintaohjelman virallisena informaatiokanavana tiedottamalla toimintaohjelmasta ja sen tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista. Sivuston tavoitteena on myös tehdä rahaston saavutuksia tunnetuksi suuren yleisön kesken. Vuoden aikana nettisivusto uudistui perusteellisesti, ja siitä tuli entistä paremmin käyttäjiä palveleva. Tärkeimpiä palveluja ovat kalatalousalan ajankohtaisista tapahtumista kertova tapahtumakalenteri sekä tuenhakijoille tarjottava informaatio. Sivuston suunnittelussa on panostettu erityisesti toimivuuteen ja tiedon helppoon saatavuuteen, ja sen onnistuminen on näkynyt parhaiten tasaisesti kasvaneina kävijämäärinä.
Kalatalouskentän tarpeiden tukemisessa kalatalousverkostolle on muodostunut erittäin tärkeä rooli koulutuksen tarjoajana ja tiedonvälittäjänä. Vuonna 2018 verkosto järjesti hallinnolle ja toimintaryhmille monipuoliset EMKR-koulutuspäivät sekä keväällä että syksyllä. Näiden koulutuspäivien ohjelmatarjonta oli koottu juuri kohderyhmän tarpeet huomioon ottaen, ja palaute koulutuspäivistä on ollut ylistävän positiivista. Koulutuspäivien lisäksi verkosto järjesti muutaman webinaarin tarkemmin rajatuista, yksittäisistä koulutusaiheista. Tämä koulutusmuoto todettiin yhdessä hyväksi ja toimivaksi, ja sen käyttämistä kannattaa varmasti jatkaa myös tulevaisuudessa.
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että vuonna 2018 kalatalousverkosto pääsi toiminnassaan siltä odotetulle tasolle. Kiitos kalatalousverkostolle ja verkostokoordinaattori Tuomas Metsäniemelle hyvästä ja monipuolisesta yhteistyöstä. Vuonna 2019 jatkamme yhteistyötä varmasti samojen, hyviksi havaittujen konseptien pohjalta ja parhaassa tapauksessa teemme siitä vielä entistäkin menestyksekkäämpää.
Okku Kalliokoski
lakimies
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Maaseutuohjelmasta potkua pk-yrittäjyyteen
Talouden aktiviteetti keskittyy niin Suomessa kuin globaalistikin kasvukeskuksiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yritystoiminta nyt tai tulevaisuudessa tapahtuisi vain niissä, päinvastoin kehittyvä teknologia mahdollistaa yritystoiminnan ja työteon yhä voimakkaammin paikasta riippumatta.
Tätä edesauttaa maaseutuohjelma, jossa kehitetään maaseutua ja tehdään siitä entistä parempi ja palvelevampi ympäristö asua, tehdä työtä ja kehittyä. Vuosina 2017-2018 rakensimme Tulevaisuuden maaseutuyrittäjyys –työryhmässä edellytyksiä yrittäjyyden ja pk-yritysten toimintaedellytyksille.
Aloitimme työmme laajalla verkkokyselyn toimenpidetarpeista. Saadut vastaukset antoivat hyvä alun työryhmän työhön. Se mikä minua yllätti vastauksissa, oli maaseudun pk-yritysten haasteiden samankaltaisuus kasvukeskusten pk-yritysten haasteisiin. Kaikilla pk-yrityksillä keskosisimpina haas-teina ovat rahoituksen ja osaavan työvoiman saatavuus.
Näitä haasteita lähdimme taklaamaan rakentamalla muun muassa rahoitusoppaan ja pitämällä asiaan liittyvän seminaarin. Osaavan työvoiman puutetta ratkaistiin yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa maahanmuuttajien kotouttamispilotilla ja erillisen ad hoc -työryhmän kautta.
Me lähdimme teemaryhmässä luomaan jotain uutta ja pysyvämpää, ja mielestäni siinä myös onnistuimme. Saimme aikaan käytännön työkaluja, löysimme ja kokosimme uusia kumppaneita ratkomaan havaittuja ongelmia. Uskon että Tulevaisuuden maaseutuyrittäjyys –työryhmän työtä voidaan hyödyntää ja hyödynnetään vielä pitkään.
Petri Malinen
Suomen Yrittäjät
Viisi asiaa, jotka opin vaikuttavuudesta vuonna 2018
Sana vaikuttavuus on käynyt monen maaseutuverkostolaisen huulilla vuonna 2018. Siksi myös Liiverissä testattiin kuluneena vuonna lukuisia työkaluja, joilla on arvioitu sekä omaa tekemistä että rahoittamiemme hankkeiden toimintaa. Tässä muutamia oivalluksia, joista saatiin monta hyvää keskustelua myös Lahden Syyspäivien yhteydessä:
- Ennen kuin voimme viestiä tuloksista vakuuttavasti, täytyy tehdä arviointityö! Yleensä arvioitsija ja viestijä ei ole yksi ja sama henkilö, vaan parhaaseen tulokseen päästään yhteistyöllä. Sillä jos sännätään viestimään, pysytään yksittäisen hanketarinan tasolle ja yhteiskunnallinen merkitys jää ohueksi. Jos taas viestinnän ammattilainen ei katso arvioitsijan perään, syntyy PDF-tiedosto, jota kukaan ei lue.
- Nykyisillä hankeraportoinneilla ja indikaattorilomakkeilla saadaan haaviin vain panoksia, tuotoksia ja hyvällä tuurilla joitakin vaikutuksia. Jos tavoitteenamme on puhua uskottavasti vaikuttavuudesta, asioihin täytyy palata. Huomasimme ihan konkreettisesti, että esimerkiksi yritys- ja yhteisöinvestointien vaikutukset näkyvät vasta muutaman vuoden kuluttua loppuraportointihetkestä.
- Rahoittajan on tiedettävä omat tavoitteensa. Tätä ajatustyötä ei voi ulkoistaa, eikä sitä hanketoteuttajat voi keksiä. Siksi meidän oli pakko miettiä, millaista maailmaa haluamme olla luomassa ja kenelle se on tärkeää. Pelkät käytössämme olevat miljoonat eivät vakuuta vielä ketään, vaan täytyy konkretisoida ja visualisoida mitä niillä on saatu aikaan. Ryhdyimme etsimään vertailevaa tietoa tilastoista, verrokkiryhmistä ja ajasta. Otimme käyttöön seurantaa helpottavia valmiita järjestelmiä, sovelluksia ja ohjelmia.
- Kun kerromme tuloksista, kerromme minkä muutoksen olemme saaneet aikaan yksilössä, yhteisössä tai yhteiskunnassa. Mutta jos ei heti lähtötelineissä ole selvää, mitä muutosta tavoitellaan ja miten muutosta mitataan, pulassa ollaan viimeistään kalkkiviivoilla. Opimme kantapään kautta sen, että näitä kysymyksiä täytyy miettiä jo hankevalmisteluvaiheessa, sillä jälkikäteen esimerkiksi lähtötason tilanteeseen on mahdoton palata. Mittarit eivät myöskään ole vihollisia, vaan ne auttavat meitä tekemään niin hyvää työtä kuin mahdollista ja tarvittaessa muuttamaan suuntaa.
- Vaikuttavuus on vaikea ja laaja aihe. Kun meillä oli Liiverissä vaikeuksia valita mitä kannattaisi lähteä arvioimaan, mietimme kenet pitää saada vakuutettua juuri nyt. On turha todistella hanketoiminnan järkevyyttä niille, jotka ovat jo puolellamme. Todennäköisesti myös eri argumentit purevat kuntapäättäjään kuin alkavaan yrittäjään. Siksi palautimme mieliin viestinnän perussäännön: kaikkia ei kiinnosta kaikki mitä teemme. Sisältö pitää aina valita kohderyhmän mukaan.
Sonja Pitkäjärvi
Liiveri
Palvelupaketilla hankeyhteistyöhön – Viron ja Suomen yhteistyö on tärkeää
Loppiaisen jälkeen oli suuri ilo vierailla Virossa Maaseutuverkoston kansainvälisen palvelupaketin tuella. Professoritason miesten kanssa loimme luonnontuotealan verkostoa ja allekirjoitimme esisopimuksen alan hankeyhteistyöstä. Harmittelimme kuitenkin, kun emme ottaneet suksia matkalle mukaan. Olihan Tarton ja Viljandin seuduilla tuolloin paljon enemmän lunta ja pakkasta kuin Seinäjoella.
Suomen ja Viron metsissä on mahdollisuuksia myös luonnontuotealalla. Koivunmahla ja kuusenkerkät tunnetaan molemmissa maissa. Luonnontuotepuolella virolaiset ovat suomalaisia pidemmällä. Kun neuvostoaikakaudella oli pulaa lähes kaikesta, kekseliäät ja oma-aloitteiset virolaiset kehittivät luonnonontuotealan liiketoimintaa.
Geopoliittisesti tarkastellen sekä Suomessa että Virossa perusmaatalous on maaseutuelinkeinojen keskeisin osa mm. kansallisen huoltovarmuuden turvaajana. Ystävälliset isäntämme vievätkin meidät Olustveren maa- ja elintarvikealan oppilaitokseen. Toisen asteen koulu sijaitsee arvokkaassa kartanomiljöössä jalopuupuistoineen ja muureineen. Koulutilat olivat remontoidut ja nykyaikaiset osin EU-tuella. Koulun myymälästä sai ostaa mm. käsitöitä ja juustoja. Elintarvikelaboratoriossa eri toimialat (mm. virvoitusjuoma- ja alkoholisektori) oli osastoitu omiksi tiloikseen.
Pääsimme myös Viljandin lähellä Kopussa tutustumaan moderniin maatilaan, jolla on peltoa 2 000 ja metsää 1 000 hehtaaria. Karjan pääluku oli 600. Tilalla on 50 työntekijää, joista yksi on eläinlääkäri. Tilan konekanta on nykyaikainen ja runsas. Jos siis entisajan neuvostojärjestelmästä haetaan maaseutuverkostojen maailmaan hyviä käytänteitä, niin virolaiset ovat kasvaneet 1940-luvulta lähtien suurmaatilojen liiketoimintamalleihin. Näitä malleja suomalaiset ovat opetelleet vasta runsaat 20 vuotta eli kuluneen EU-jäsenyyskauden ajan.
Lue koko kirjoitus: https://www.maaseutu.fi/maaseutuverkosto/viestinta2/terveiset-maalta-ja-maailmalta/viron-ja-suomen-yhteistyo-on-tarkeaa/
palvelupaketin toteuttajat Risto Lauhanen ja Juha Viirimäki
Maaseutuverkoston toimintakertomus 201827.2.2019