Maaseutuverkoston ohjausryhmän temaattisten työryhmien osalta kaksivuotisjakson päättivät Hyvinvointi- ja Tulevaisuuden maaseutuyrittäjyys -työryhmät. Työryhmät toimivat vuosina 2017 ja 2018. Toiminta on ollut aktiivista, ja sen myötä on verkostotoimintaan saatettu useita uusia merkittäviä toimijatahoja. Näiden lisäksi vuoden 2018 aikana toimi Ympäristön tilaa parantavien investointien -ad hoc -ryhmä, ja työryhmätoiminnan kansainvälisiä tuulahduksia toi mukanaan Suomessa järjestetty ENRD:n vetämä Sustainable Management of Water and Soils -työryhmän tapaaminen.
Seuraavassa on koottuna otteita työryhmien toiminnasta sekä koosteet ajankohtaistapahtumista vuosilta 2017 ja 2018.
Hyvinvointi
Maaseutuverkoston hyvinvoinnin teemaryhmä neuvotteli yhdessä Mielenterveysseuran, Työterveyslaitoksen, MTK-Satakunnan Varavoimaa Farmarille II -hankkeen ja Melan kanssa Mielenterveyden ensiapu 1-koulutuksen aloittamisesta maatalousyrittäjille. Hyvinvoinnin teemaryhmä käynnisti Maaseutuyrittäjän hyvinvoinnin ABC -pilottikurssin Pohjois-Karjalassa, Bomballa ja koulutukset jatkuivat yhteistyössä Varavoimaa Farmarille -hankkeen kanssa heti alkuvuonna 2018. Pilotissa vetäjinä toimivat Melan työhyvinvointitiimin vetäjä Pirjo Saari ja asiamies Leena Olkkonen.
Koulutuksen pohjana toimi Mielenterveysseuran koulutuskonsepti, Mielenterveyden ensiapu 1, jonka sisältöä räätälöitiin paremmin maatalous-/maaseutuyrittäjyyteen sopivaksi. Koulutuksen teemat pysyivät kuitenkin konseptin mukaisina; koulutuksessa käsiteltiin mm. mielenterveyden suoja- ja riskitekijöitä, ihmissuhteita ja vuorovaikutusta, tunnetaitoja, kriisejä ja niistä selviämistä, elämänhallintaa sekä stressinhallintaa.
Mielenterveyden ensiapu 1 on kansalaistaitokurssi, joka on tarkoitettu kaikille omasta ja läheistensä hyvinvoinnista kiinnostuneille. Koulutuksessa saa tietoa mielen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä, rohkaistuu huolehtimaan omasta ja läheisten mielen hyvinvoinnista ja saa taitoja selvitä elämään kuuluvista vastoinkäymisistä.
Pilottikoulutus sai hyvää palautetta, ja tämän takia kursseja jatkettiin Melan Välitä viljelijästä -projektin, MTK-liittojen hyvinvointihankkeiden ja Mielenterveysseuran ns. kärkihankkeen rahoittamina. Vuoden 2018 aikana pidettiin yhteensä 15 Maatalousyrittäjän hyvinvoinnin ABC -kurssia joko Melan tai MTK-liittojen maakunnallisten hankkeiden vetäminä. Tapahtumissa mukana yhteistyössä oli myös verkostopalvelut.
Pirjo Saari, tiiminvetäjä, työhyvinvointiasiat, MELA, hyvinvointiteemaryhmän jäsen, kuvaili toimintaa näin: “Yhteistyö on voimaa muutenkin: olen tosi iloinen, että Maaseutuverkoston hyvinvointiryhmän, Melan Välitä viljelijästä -projektin ja MTK-liittojen ja TTS:n maakunnallisten hankkeiden kanssa yhteistyössä on saatu valtakunnallisesti toimimaan ABC-koulutusten lisäksi moni muukin asia, näistä merkittäviä ovat sekä Voimavaratesti että Työn ja terveyden oma arviointitesti”
Riitta Seppälä, Varavoimaa Farmarille II-hankkeen projektipäällikkö, hyvinvointiteemaryhmän jäsen
Henkisen hyvinvoinnin valmennus
Työterveyshenkilöstölle järjestettiin kaksipäiväistä syventävää valmennusta henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi maaseudun yrittäjien ja erityisesti maatalousyrittäjien piirissä. Valmennus tapahtui aktiivisella työotteella. Jokainen osallistuja toi omia tapausesimerkkejä käsittelyyn, joita käsiteltiin pienryhmissä konsultin tukemana. Työtapa oli hyvin asiakaslähtöinen ja antoi vertaistukea tapausesimerkin tuojalle hänen työhönsä, juuri haluttuun tarpeeseen.
Työtapa piti koko joukon aktiivisena kaiken aikaa, joten turnausväsymystä ei ilmennyt eikä kukaan jäänyt seuraamaan passiivisena sivusta. Kaikki osallistujat pystyivät antamaan panoksensa yhteisen hyvän eteen. Tilaisuuksia järjestettiin Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa syksyn 2017 aikana. Tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan 33 työterveyden ammattilaista eri puolelta Suomea.
Ammattilaisten toiveesta toteutettiin vuonna 2018 kaksipäiväinen jatkotilaisuus, jossa samalla periaatteella käytiin läpi erilaisia ihmissuhde/parisuhde asioita, jotka ovat korostuneet viime vuosina myös maaseudun yrittäjien ja maatalousyrittäjien keskuudessa. Tilaisuuteen tuli noin puolet edellisen vuoden valmennukseen osallistuneista, mikä oli erittäin hyvä osoitus aiheen tärkeydestä.
Tilaisuus pidettiin Jyväskylässä koska haluttiin, että kaikki osallistujat olisivat saman arvoisessa asemassa matkustuksen suhteen. Tilaisuudet järjestettiin Maaseutuverkoston hyvinvointiryhmän ja Työterveyslaitoksen Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikön yhteisin voimin.
Työn ja terveyden oma-arviointipalvelu
Työterveyslaitos – Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö – toteutti Työn ja terveyden oma-arviointipalvelun tuotekehitysprojektin vuosien 2017-2018 aikana. Kaikkiaan palvelun kehittämiseen käyteiin aikaa 16 kuukautta. Palvelu on tarkoitettu kaikille maaseudun yrityksille, yrittäjille ja työntekijöille. Palvelussa huomioidaan maatalousyrittäjien työn erityislaatuisuus. Maksuton palvelu toimii eri tyyppisillä päätelaitteilla, esimerkiksi älypuhelimilla ja kosketusnäytöllisillä päätelaitteilla.
Palvelu sisältää kyselyn ja palautteen. Vastaaja arvioi omaa työtään, työympäristöään, työmenetelmiään, terveyskäyttäytymistään ja suojautumistaan työn vaaroja vastaan. Oma-arvioissa kysytään myös henkilökohtaisesta hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Vastattuaan kysymyksiin vastaaja saa palautteen, jonka voi tallentaa ja tulostaa. Palaute sisältää tietoja ja ohjeita niistä toimenpiteistä, joiden perusteella kukin vastaaja voi vaikuttaa myönteisesti omaan työympäristöönsä ja terveyskäyttäytymiseensä. Vastaaminen on luottamuksellista ja vastaukset taltioidaan Työterveyslaitokselle anonyymeina.
Palvelusta kertyvää dataa hyödynnetään kohdistamaan tietoa, ohjausta ja koulutusta asiakkaille esimerkiksi Työterveyslaitoksen koulutuksissa, maatalousalan työterveyshuollon palveluiden kehittämisessä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden ohjaamisessa. Palvelu hyödyttää työterveyshuoltoja asiakasyhteistyössä ja palautetietoa voidaan käyttää yksilötasolla esimerkiksi työolohaastattelun pohjana ja asiakkaan työolojen arviointiin. Palvelulla vastataan sidosryhmien (MTK, MELA, Maaseutuverkosto) odotuksiin luoda maaseudun yrittäjien ja työntekijöiden työn ja terveyden oma-arviointipalvelu. Palvelua voi käyttää itsenäisesti ja tarvittaessa voi ottaa yhteyttä Mytkyyn palautekanavan kautta. Ryhmätasolla kerättyä tietoa voidaan käyttää työolojen ja terveyden kehittymisen seurannassa ja arvioinnissa.
Birgitta Kinnunen, tutkija, YTM, Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö, Työterveyslaitos
Tutustu Työn ja terveyden oma-arviointipalveluun
Hyvinvointityöryhmän kooste toiminnasta vuosina 2017-2018
Tulevaisuuden maaseutuyrittäjyys
Tulevaisuuden maaseutuyrittäjyystyöryhmän viimeisen vuoden painopisteet liittyivät työvoiman saatavuuteen ja maaseudun palveluiden. Työryhmän alle koottiin maahanmuuttajien työllistymisen ad hoc –ryhmä. Työryhmässä oli mukana hallinnon, koulutuksen, tutkimuksen ja yrittäjäjärjestöjen edustajia. Työryhmän avulla kartoitettiin maahanmuuttajien työllistymistilannetta, hyviä käytäntöjä ja riskipaikkoja. Analyysin perusteella luotiin tavoitepaperi keinoista, joilla helpotetaan maahanmuuttajien työllistymistä. Tematiikka oli laajemmin keskustelussa Integration 2018 –tapahtumassa.
Syksyllä järjestettiin maakuntakiertue, joka teemana oli maaseutuyritysten työntekijätarpeisiin vastaaminen. Kiertue järjestettiin maaseutuverkoston, MTK:n ja Suomen Yrittäjien yhteistyöllä.
Toiseen vuoden painopisteeseen, maaseudun palveluihin, pureuduttiin Palvelut maalle –innovaatioleirillä marraskuussa. Kolmen päivän aikana 50 asiantuntija voimin mietittiin, kuka tuottaa jatkossa maaseudun palvelut, löytyykö digitalisaatiosta apu maaseudun palvelujen haasteisiin ja löydämmekö uusia kumppanuuksia ja toimintatapoja palvelutuotantoon. Osallistujat jakautuivat kuuteen ryhmään ja työstivät omia teemojaan eteenpäin. Teemat vaihtelivat liikenne- ja kaupparatkaisuista maaseutuasumisen innovaatioihin. Innovaatioleirin voittajaksi valittiin työryhmä kokkoon juoksijat, jotka kehittivät yhteisöllistä liikekeskusta. Ideassa hyödynnetään skaalattavia moduuliratkaisuja palvelutuotannon tiloissa sekä digitaalisia ja 24/7 saatavilla olevia lähipalveluita.
Leiriläisten mielestä parasta antia oli verkostoituminen. Leirillä oli eritaustaisia asiantuntijoita, jotka eivät välttämättä ilman leiriä olisi koskaan kohdanneet.
Tutustu vielä yrittäjyystyöryhmän koosteeseen koko kaksivuotisen taipaleen osalta:
Maaseutuverkoston kaksi kaksivuotista työryhmää saivat työnsä päätökseen. Tässä puheenjohtajien tervehdykset, katso alta tai siirry Youtubeen.
Ympäristön tilaa parantavat investoinnit -ad hoc -työryhmä
Talvella 2018 Maaseutuverkoston ohjausryhmä päätti testata teemaryhmätyöskentelyssä uutta toimintamuotoa, lyhytaikaista, tiettyyn yksityiskohtaiseen aiheeseen keskittyvää ad hoc- teemaryhmätoimintaa. Ensimmäisen ad hoc-teemaryhmän aihe oli helposti valittavissa, sillä aikaisemmin oli jo tunnistettu tarve pureutua investointitukien uuteen vaihtoehtoon ”ympäristön tilaa parantavat investoinnit”. Teemaryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Eija Hagelberg, joka MMM:n Sanna Koivumäen kanssa kokosi teemaryhmän. Ryhmä aloitti aktiivisen toimintansa kesällä 2018, josta lähtien vuoden 2018 aikana on pidetty viisi kokousta.
Teemaryhmän päätavoitteena on saada liikkeelle tehokkaita ja toimivia ympäristön tilaa parantavia investointeja. Teemaryhmässä käydään läpi näkemyksiä ja käytännön kokemuksia siitä, millaisia investoinnit voisivat olla. Siinä ei linjata soveltuvia toimenpiteitä, vaan käydään keskustelua, minkä tyyppisiin toimenpiteisiin investoinnit sopisivat. Lisäksi teemaryhmässä käydään alustavaa keskustelua siitä, miten tukimuotoa voitaisiin kehittää tulevalle ohjelmakaudelle. Teemaryhmän ei ole tarkoitus antaa vastauksia yksittäisten hakemuksien myöntöperusteisiin. Sen sijaan yksittäistapauksia käsitellään esimerkinomaisesti keskustelun avaamiseksi ja ongelmakohtien löytämiseksi sekä ratkaisemiseksi.
Teemaryhmässä on havaittu, että pääosa ympäristön tilaa parantavista investoinneista on käytetty lietelannan käsittely- ja levityskaluston hankintoihin. Mahdollisuuksia olisi kuitenkin runsain määrin muihinkin toimenpiteisiin. Mahdollisuuksia on kerätty syksyn mittaan aktiivisesti teemaryhmäläisten sidosryhmiä haastattelemalla. Ryhmässä todettiin, että viestinnässä olisi parantamista uusien ideoiden edistämiseksi. Syksyn aikana teemaryhmä listasi keskeiset viestinnän kohderyhmät, joille viestintää tullaan teemaryhmän toimesta järjestämään. Tammikuulle 2019 suunniteltiin työpajaa niille ELY-keskusten E-vastuualueen viranomaisille, jotka käsittelevät investointitukia. Varsinainen viestintä eri kohderyhmille tehdään kevään 2019 aikana, jolloin myös työstetään teemaryhmän ehdotuksia seuraavaan CAP-suunnitelmaan.
Yhteen selkeästi rajattuun teemaan keskittyvä työryhmätyöskentely on osoittautunut hedelmälliseksi toimintatavaksi. Ryhmä on kokoontunut useasti ja runsaalla osanottoprosentilla, sillä kaikilla osallisilla on halu ratkaista teemaan liittyviä haasteita. Teemaryhmä voi siten suositella ad hoc-teemaryhmätyöskentelytavan laajempaa käyttöönottoa Maaseutuverkostolle.
Eija Hagelberg, BSAG, työryhmän puheenjohtaja
Euroopan maaseutuverkoston teemaryhmä Suomen keväässä
Euroopan maaseutuverkostolla (European Network for Rural Development, ENRD) on tällä ohjelmakaudella valinnut toimintaansa muutamia pääteemoja, joihin pureudutaan teemaryhmätoiminnan muodossa. Yksi pääteemoista on vihreä talous, Green Economy, jota on käsitelty jo kolmessa teemaryhmässä.
Ensimmäinen teemaryhmä käsitteli laajasti vihreän talouden hyödyntämättömiä mahdollisuuksia maaseudun kehittämisessä. Toisessa ryhmässä fokukseen oli otettu resurssikestävyys ja kolmas teemaryhmä sukelsi vielä yksityiskohtaisemmin kestävään vesien ja maaperän hoitoon (Sustainable Management of Water and Soils).
Viimeisimmän ryhmän toimikausi päättyi kesällä 2018. Teemaryhmien kokoukset pidettiin pääsääntöisesti Brysselissä ENRD:n toimistolla tai etäkokouksina, mutta jokaisessa ryhmässä yksi kokous järjestettiin jossakin jäsenmaassa, josta on osallistujia mukana. Teemaryhmien osallistujat tulevat eri EU-maista ja erilaisista organisaatioista, ja Suomesta viimeisimmässä ryhmässä olivat mukana Ruokaviraston verkostopalvelut-yksikön johtaja Teemu Hauhia ja BSAG:n Eija Hagelberg, jotka päättivät kutsua teemaryhmän vierailulle Suomeen 15.-16.5.2018.
ENRD:n teemaryhmän vierailun yhteydessä järjestettiin miniseminaari Turun Virastotalolla 15.5., jolloin suomalaiset osallistujat saivat kuulla teemaryhmän toiminnasta ja muiden maiden esimerkeistä. Vastaavasti teemaryhmän ulkomaiset osallistujat saivat kuulla suomalaisesta työstä kestävän maaperän- ja vesienhoidon edistämiseksi. Miniseminaarin jälkeen teemaryhmä kävi tutustumassa Paraisilla Qvidjan tilan peltolohkojen koejärjestelyihin. Qvidjassa pidettiin myös teemaryhmän varsinainen kokous. Seuraavana päivänä ryhmä vieraili kahdella lounaissuomalaisella maatilalla, Rekottilan tilalla Paimiossa ja Mikkolan tilalla Salossa. Molemmat tilat ovat mukana Maaseutuohjelman rahoittaman Järki Pelto -hankkeen viljelijöistä koostuvassa suunnitteluryhmässä.
ENRD:n muistio Suomen vierailusta (jossa linkitettynä mm. miniseminaarin esitelmät):
Eija Hagelberg, BSAG
Lisätietoa eurooppalaisista työryhmistä löydät Maaseutu.fi:stä
Maaseutuverkoston toimintakertomus 201827.2.2019
Lue lisää, miten Palvelut maalle -innovaatioleiri toi yhteen ihmisen ja ideat
Tai kuuntelisitko podcastin?