Ravinnekierrätyksen innovaatioleiri kokosi ravinnekierrätyksen ammattilaiset yhteiseen aivomyrskyyn
Maaseutuverkosto on käyttänyt innovaatioleiriä intensiivivälineenä maaseudun kehittäjien yhteistyön edistämisessä. Innovaatioleirin ajatuksena on tuoda eri teemojen asiantuntijoita ja kehittäjiä yhteen hahmottamaan ratkaisumalleja yhdessä havaittuihin mahdollisuuksiin. Tällä kertaa päätettiin ottaa askel pidemmälle ja tuoda saman katon alle ravinnekierrätyksen ammattilaiset. Leiri järjestettiin yhteistyössä maaseutuverkoston ja ravinnekierrätyksen kärkihankkeen kanssa. Ehditäänkö 30 tunnissa luoda toteutettava ravinnekierrätyspilotti ministerille ja rahoittajille esittelyä varten? Leiriin ja leirin voittaneeseen pilottiin voit tutustua Maaseutu.fi:ssä.
Virkamiesvaihdolla tiivistettiin entisestään Brysselin verkostoja
Joel Karlsson verkostopalveluista muistelee kokemuksiaan virkamiesvaihdosta seuraavaan tapaan:
Lähdin virkamiesvaihtoon (National Experts in Professional Training Programme) Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolle (DG-AGRI). Vaihto alkoi lokakuussa 2017 ja kesti viisi kuukautta. Virkamiesvaihto voi kestää 3-5 kk.
Hain vaihtopaikkaa esimieheni ja hallinnonalani vastuuvirkamiehen ohjeistamana. Hakuprosessi oli yksinkertainen ja vaadittavan paperityön määrä itse hakuvaiheessa maltillinen. Varsinkin tapauksessa, jossa komissiossa toivoo päätyvänsä työskentelemään jonkin tietyn teeman pariin, olisi hyödyllistä viestiä komission vastuuvirkamiehille siitä, että on hakemassa virkamiesvaihtoon. Näin kyseinen yksikkö voi tehdä asiaan vaadittavia etukäteisvalmisteluja ja olla valppaana pääosaston sisäisessä valintatilanteessa.
Virkamiesvaihdon kohteeksi Bryssel ja Euroopan komissio olivat luontevia yhteisestä maatalouspolitiikasta johtuen. CAP määrittää kansallista tehtävääni ja minulla oli jo tuttuja DG-AGRIssa. Asunnon löytämisen kanssa kävi tuuri. Brysselissä työskentelevä kollegani vuokrasi kalustettua yksiötä sopivan välimatkan päässä EU-kortteleista ja olin juuri oikeaan aikaan asunnon tarpeessa.
Työskentelin DG-AGRIn ulkoisen viestinnän ja promootiopolitiikan yksikössä. Horisontaaliyksikön tehtävät liittyivät CAPin ja AGRIn hallinnonalan tavoitteiden edistämiseen ja EU:n elintarvikesektorin kilpailukyvyn kehittämiseen. Vaikka perspektiivi ja lainsäädännön määrä olivat kansalliseen tehtävääni verrattuna huomattavasti laajempia, olivat yksikön toimenpiteet kuitenkin samankaltaisia ja näin nopeasti omaksuttavissa. Tehtävässäni sain vastuuta politiikkavalmistelusta ja politiikan vaikuttavuuden arvioimisesta. Työtehtäväni noudattivat melko tarkasti ennen virkamiesvaihtoa tekemääni vaihtosuunnitelmaa. Mainitun yksikön horisontaalisuuden vuoksi minulla oli mahdollisuus tutustua myös muiden yksiköiden ja pääosastojen toimintaan, sekä kuulla monipuolisesti esim. kabinetin ja jäsenmaiden näkökulmien vaikutuksesta politiikan suunnitteluun ja siitä viestimiseen.
Työkulttuuri yksikössäni oli odotetunlainen. Päivät aloitettiin tyypillisesti vasta klo yhdeksän jälkeen ja venyivät illan tunneille. Työskentely myös viikonloppuisin ei ollut tavatonta. Vaikutti siltä, että työtehtävät oli jaettu henkilöittäin tarkasti ja töitä tehtiin pääosin yksin. Paluu vuosien jälkeen omaan ovelliseen työhuoneeseen ja lankapuhelimeen tuntui aluksi oudolta. Samoin hierarkkisuuteen ja sisäiseen byrokratiaan tottuminen vei aikaa. Työskentely englanniksi oli minulle jo valmiiksi tuttua. Yksikköni oli kuitenkin pääosin ranskankielinen ja yksikkökokoukset käytiin usein ranskaksi. Monessa yksikössä ja komission yhteisissä tilaisuuksissa työkieli oli englanti. Keskimäärin komission virkamiehet olivat erittäin kielitaitoisia.
Työvaihtoni oli kokemuksena erittäin positiivinen. Eniten hyötyä vaihdosta sain komission ja muiden EU-instituutioiden toimintalogiikan ymmärtämisestä. Samaan kuuluu myös vastuuvirkamiehiin tutustuminen ja keskustelut heidän kanssaan. Usein kansallisesti epätarkoituksenmukaisilta tuntuvat pykälät selittyivät jollain kulissien takaisella kompromissilla, josta virkamiehet avoimesti kertoivat. Miinuksena vaihdosta oli havainto suomalaisten (ja ruotsalaisten) pienestä määrästä ainakin niissä komission pääosastoissa, joiden kanssa olin tekemisissä. Suomalaisesta näkökulmasta toivottavan lainsäädännön edistäminen hankaloituu, jos edustusta lainsäädäntöä valmistelevassa instituutiossa ei ole. Toisena, joskin pienenä miinuksena oli se, että virkamiesvaihtolaisilla oli käytössä vain komission väliaikainen kulkulupa. Se ei mahdollistanut esim. vieraiden vastaanottamista komission tiloihin ja vaati aina turvatarkastuksen läpäisyä komission rakennuksiin tultaessa.
Vaihtokokemukseni menevät suoraan käytäntöön, kun verkostotyöni Suomessa jatkuu. Uuden rahoituskauden valmistelu alkaa kohta myös kansallisesti ja silloin vaihdonaikaiset teemat näkyvät voimakkaammin myös keskustelussa sidosryhmien kanssa.
Itämeren alueen verkostoyhteistyö poiki Nordic-Baltic Rural and Maritime Awards –kilpailun
Itämeren alueen verkostot ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo pitkään. Verkostojen keskinäinen tiedonvaihto ja vertaistuki on auttanut niin vaikuttavuuden lisäämisessä kuin verkostotoiminnan yleisessä kehittämisessä.
Vuonna 2018 verkostot toteuttivat ensimmäisen yhteisen isomman ponnistuksen, parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavuuden edistämiseen suunnatun kilpailun, Nordic-Baltic Rural and Maritime Awardsin. Kilpailu oli suunnattu kaikille maaseutu- ja meri- ja kalatalousrahaston hanketoimijoille, ja tavoitteena oli kerätä yhteen Itämeren alueen helmet kuluvalta ja edelliseltä ohjelmakaudelta.
Suomesta ehdotuksia kisaan tuli yhteensä 30 kappaletta, joista kilpailuun valittiin mukaan maksimimäärä, eli kolme. Suomesta kisaan valitut hankkeet olivat, Kylästä kylhään, Turvaa maaseudulla ja Lajittelusäleikön kehittäminen, pilotointi ja käyttöönotto selektiivisen troolikalastuksen edistämiseksi uhanalaisten lohikalojen vaellusalueilla, joista viimeinen oli yksi kisan voittajista.
Kisan voittajat palkittiin Ruotsin maaseutuparlamentin pääjuhlassa Örnsköldsvikissä 19.5. Muut voittaneet hankkeet olivat Viron Living on the Edge ja Puolan Northern Fisheries Route. Voittajajiin, ja kaikkiin kisassa mukana olleisiin hankkeisiin voi tutustua kisan sivuilla. Lajittelusäleikön kehittämishankkeesta löytyy listätietoa myös merijakalatalous.fi-sivustolta.
Kilpailu oli toimiva tapa kerätä hanke-esimerkkejä, mutta tulevaisuudessa huomiota pitää kiinnittää enemmän toimijoiden verkostoitumismahdollisuuksiin, uusien hankeidoiden synnyttämiseksi.
Huomioita kilpailu sai kiitettävästi, ja esimerkiksi voittajamme edustajat saivat kilpailun seurauksena kutsun presidentin itsenäisyyspäivä juhlavastaanotolle.
Maaseutuverkoston toimintakertomus 201827.2.2019