The Vibrant Rural North
The Vibrant Rural North -tapahtuman tarkoituksena oli keskustella maaseudun tulevaisuuden näkymistä ja verkostoitua alalla työskentelevien välillä. Osallistujamaat olivat Suomi, Viro ja Ruotsi. Lisäksi mukana oli osallistujia Sloveniasta ja Unkarista. Tapahtuma järjestettiin Viron Kuresaaressa Saaremaalla 16–18.4.2018.
Tulomatkalla Suomi-ryhmä vieraili veneitä valmistavassa yrityksessä ja luomufarmilla. Saaremaalle saavuttiin maanantaina, jolloin Saaremaan maaseudun ja meren kehittämisyksikkö kertoi heidän toiminnastaan. Ilta päättyi illalliseen ja kansantanssiesityksiin.
Toinen päivä alkoi tapahtuman järjestäjien ja osallistujien esittäytymisillä, jonka jälkeen Viron, Suomen ja Ruotsin edustajat kertoivat itsestään ja toiminnastaan. Yksi tärkeimmistä teemoista oli tulevaisuus. Tulevaisuuden tiimoilta käsiteltiin maaseudun tulevaisuuden näkymiä, ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä robotiikkaa ja digitalisoitumista. Robotiikan esityksen teemaan sopi se, ettei itse luennoitsija päässyt paikalle vaan esitys tuli tietokoneelta.
Luentojen jälkeen lähdettiin työpajoihin. Tihemetsa Kalassa kokoontunut turismi-ryhmä valmisti mm. itse kalaa ja puhui siitä, kuinka maaseudun voisi pitää elinvoimaisena. Toinen päivä päättyi vierailuun paikallisessa panimossa Pöide Beerissä.
Varkaissa käyminen kannattaa
Viimeisenä päivänä pidettiin open space -työpajoja, joihin jokainen sai ehdottaa käsiteltäviä teemoja. Työpajojen jälkeen kerrattiin, mitä on opittu tällä reissulla. Yksi tärkeimmistä asioista oli se, kuinka toisilta kannattaa varastaa, tai kauniimmin sanottuna lainata ideoita. Kotiinpaluumatkallamme pysähdyttiin vielä tutustumaan Kaali-nimiseen meteoriitin muodostamaan lampeen, hienommalta nimeltään meteoriittikraatterikenttään.
Integration2018
Syyskuussa järjestettiin Helsingissä kotouttamisen valtakunnallinen suurtapahtuma Integration 2018. Tapahtuma keräsi kahden päivän aikana yhteensä lähes 1000 kotouttamisen asiantuntijaa ja monikulttuurisuuden parissa työskentelevää osaajaa yhteen. Tapahtuma oli monipuolinen verkostotapahtuma ständitoreineen, luentoineen ja miniseminaareineen.
Maaseutuverkosto oli mukana ständitorilla kertomassa maaseuturahaston kautta tehtävästä kotouttamistyöstä. Lisäksi maaseutuverkoston yrittäjyystyöryhmän toimesta järjestettiin miniseminaari teemalla: monien työmahdollisuuksien maaseutu. Miniseminaari pureutui maahanmuuttajien maaseudulla työllistymisen mahdollisuuksiin ja haasteisiin.
Lue Integration-tunnelmia lisää Marianne Selkäinahon kirjoituksesta
Tutustu myös Yrittäjyys-työryhmän julkilausumaan:
LINC-seminaari onnistui yli odotusten
Satakunnan ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmien 12.–14.kesäkuuta järjestämä LINC-seminaari toi kansainvälistä näkyvyyttä Lounais-Suomen alueelle ja synnytti uusia yhteistyökumppanuuksia.
Euroopan vuoden suurin Leader-tapahtuma LINC 2018 -seminaari on saatu päätökseen Raumalla. 350 maaseudun kehittämisen asiantuntijaa 17 eri maasta tutustuivat kolmen päivän ajan Lounais-Suomeen. Seminaari oli upea tilaisuus esitellä eurooppalaisille kehittäjille, miten Suomessa tehdään maaseudun kehittämistyötä.
– Olemme todella tyytyväisiä ja saimme todella paljon positiivista palautetta osallistujilta. Lounais-Suomen luonto, metsät ja merellisyys keräsivät kehuja. Osallistujat saivat todella hyvän kattauksen alueesta, kun he jalkautuivat keskiviikkona 7 opintoretkelle eri puolille Lounais-Suomea. Tämän jälkeen oli vielä kaksi iltaa aikaa vaihtaa kokemuksia kollegoiden kanssa. Jos lasketaan yhteen vierailukohteet koko tapahtuman ajalta, on niitä noin neljäkymmentä, sanoo tapahtumakoordinaattori Johanna Vanhatalo Leader Ravakasta.
LINC-seminaarin ydinidea on edistää osaamisvaihtoa ja yhteistyötä Euroopan Leader-ryhmien välillä. Laajoilla kansainvälisillä verkostoillaan Leader-ryhmät tuovat kansainvälistymisen mahdollisuudet oman alueensa toimijoiden ulottuville. LINC-seminaarissa luodaan pohjaa yhteistyölle, mutta vuosittain tapahtumista saa alkunsa useampikin ”LINC baby” eli kansainvälinen yhteistyöprojekti. Tänä vuonna työpajoissa keskityttiin muun muassa digitaalisiin ratkaisuihin, kylien resurssiviisauteen ja luontomatkailun kehittämiseen.
– Uskon, että seminaarin ansiosta tänne saatiin asiantuntijoita sellaisista maista, joista ihmiset eivät välttämättä muuten tulisi. Olemme ilahtuneita, että saimme osallistujia esimerkiksi Georgiasta, joka kuuluu EU:n itäisiin kumppanimaihin. EU-rahoitteisen ENPARD-ohjelman avulla Georgiaan on perustettu 8 Leader-ryhmää, Vanhatalo kertoo.
– Meillä oli loistavia yhteistyökumppaneita. Raumalainen catering-yrityksemme Klapsakka onnistui seminaaritarjoilujen avulla tuomaan hienosti esiin suomalaisen ruokakulttuurin ja lounaissuomalaisen lähiruuan, joka oli yksi seminaarin teemoista. Euralainen Liikenne Lönnberg hoiti hienosti osallistujien kuljetukset koko tapahtuman ajan. Kiitämme myös Rauman kaupunkia yhteistyöstä, Vanhatalo kertoo. (Lähde: http://www.satasilta.fi/satasilta/ajankohtaista/linc-seminaari_onnistui_yli_odotusten.5331.news)
Syyspäiville koottin väki yhteen, vaikuttavuus oli vahvasti läsnä
Maaseudun kehittämisen syyspäivillä vaikuttavuus oli vahvasti esillä. Saimme täyden kattauksen mittaamista ja havainnollistamista. Kuinka osoitetaan, että työllämme on merkitystä ja että rahapanoksista seuraa konkreettista hyötyä niin yksittäisten hankkeiden ja yritysten kuin Leader-ryhmän strategian toteuttamisen tasolla? Tämä on ratkaiseva tulevaisuuden kysymys, sillä Euroopan unionin tulevalla rahoituskaudella Leader-työlle laaditaan uusi toimintamalli, joka perustuu tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuteen, siis tulosten ja tuotosten arviointiin.
Leader Liiverissä on laskettu oivaltavasti julkisen rahapanoksen suhdetta yritysten maksamiin verotuloihin, ja todettu, että yhteiskunnallinen takaisinmaksuaika on parhaimmillaan puoli vuotta. Tällaisia oivaltavia näkökulmia ja vertailuja tarvitsemme enemmän. Käytetyn rahan ja sillä saavutetun tuloksen suhde on yleisesti kiinnostavaa.
Vaikutusten arvioinnin tulee tukea tavoitteitamme, ja hyvä idea oli johtaa Leader-ryhmän tunnistetuista vahvuuksista konkreettiset väitteet, jotka ohjelman toteuttamisen tuloksilla oikeiksi todistetaan. Leader-sloganin mukaan työmme on toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta. Jos väitämme olevamme verkostojen luoja, kannattaisi ehkä kysyä asiakkailtamme, kokevatko he saaneensa uusia kontakteja kauttamme. Ovatko meiltä saadut neuvot olleet ajantasaisia, onko meidät tavoitettu helposti, olemmeko onnistuneet neuvomaan ymmärrettävästi? Tai jos ajattelemme, että talkootyö aiheuttaa hyvää mieltä ja parempaa yhteishenkeä, niin kuinka mahtaa olla, ovatko asiakkaamme samaa mieltä? Olemmeko onnistuneet rahoituksen tehokkaassa ja tuloksellisessa jakamisessa?
Muistetaan kuitenkin tutkija Hilkka Vihisen sanat: vaikuttavuutta ei voi mitata, sitä voi arvioida. Panoksia ja tuotoksia voimme sen sijaan mitata, ja onkin tärkeä löytää oikeat mittarit, joiden avulla pääsemme arvioimaan vaikuttavuutta lyhyellä ja pidemmälläkin tähtäimellä. Vaihtoehtoista verrokkitodellisuutta ei ole, emmekä elä umpiossa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten omasta vaikuttavuudestamme on vain pyrittävä tekemään paras mahdollinen arvio.
Sitran Katri Vatajan esityksestä nappaamani oivallus oli se, että vaikuttavuus päämääränä voi tuottaa merkityksellisyyttä omaan työhön. Tiedämme, että työllämme on iso merkitys elinvoimaiselle maaseudulle, joten osoitetaan vaikuttavuuttamme konkreettisin, helposti ymmärrettävin kuvin ja sanoin. Uskon, että Leader-työlle vaikuttavuuden arvioinnilla on vain hyvää annettavaa. Tikkuaiheeseen palatakseni: ei anneta vaikuttavuusasian olla tikkuna lihassa, vaan otetaan siitä positiivisessa hengessä paras irti.
Lue tämä Leena Karjalaisen kirjoitus kokonaisuudessaan
Palaa Syyspäivien aineistoihin
Osta tilalta! -päivä laittoi hymyilyttämään
Verkostotoiminnan kuluttajille näkyvin ponnistus lienee yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa järjestettävä Osta Tilalta! -päivä. Vuonna 2018 tapahtuma järjestettiin jo kolmannen kerran, ja jälleen kerran tuottajat olivat erittäin tyytyväisiä päivään. Tapahtumaan osallistui tällä kertaa 237 tilaa, joista palautekyselyn perusteella 73% kertoi odotustensa täyttyneen hyvin, tai erittäin hyvin. Tehtyjen ostosten määrään tyytyväisiä oli 76% vastaajista.
Tapahtumaa jatketaan edelleen, ja vuoden 2019 osalta toivotaan osallistujamäärään edelleen kasvua. Tapahtuma kiinnostaa mediaa, ja ennakkojuttujen teolla on ollut merkittäviä vaikutuksia kävijämääriin.
Ylivoimaisesti eniten hyödynnetty viestintäkanava on sosiaalinen media, sekä itse tapahtuman, että tilojen osalta. Osallistujat toivovat kuitenkin parempaa näkyvyyttä valtakunnallisissa medioissa, ja tätä yhteistyötä täytyy jatkossa kehittää.
Vuonna 2019 Osta tilalta! -päivä järjestetään 14.9.2019. Lisätietoja www.ostatilalta.fi
Suomen älykäin kylä -kilpailu sai lähtölaukauksen valtaisan mediahuomion saattelemana
Maaseudun palveluiden ja kylien kehittämiseen vahvasti iskevän Smart Villages –aloitteen työstäminen polkaistiin vauhdikkaasti käyntiin Suomen Älykkäin kylä kilpailulla. Teemaan vahvasti linkittyvän kokeilukulttuurin hengessä päätettiin kokeilla kilpailua, joka käynnistyi osallistujarekrytoinnilla vuoden alkupuolella. Kaiken kaikkiaan kyliä ja kylien yhteenliittymiä ilmoittautui mukaan 33. Suomen älykkäin kylä -kilpailu kiinnosti mediaa ja uutinen valituista kylistä julkaistiin lukuisissa tiedotusvälineissä, niin valtakunnallisissa, alueellisissa kuin paikallisissakin.
Aivan kivuttomasti ei prosessi sujunut: suuri osallistujamäärä aiheutti heti haasteita erityisesti lähitapaamisten kanssa, vaikkakin osalla alueista esim. Leader-ryhmät ottivat hienosti vastuuta kylien sparraamisesta. Syksyn aikana järjestettiin verkkotapaamisia kylien tavoitteiden kirkastamiseksi, resursoinnin järjestämiseksi, sekä kokeilujen toteuttamiseksi. Lisäksi kylille otettiin käyttöön yhteinen sähköinen työskentelytila.
Mutta ei kisaa oikeasti voida koordinoida vain sähköisesti, vaan tarvitaan myös tapaamisia kasvokkain. Osalle kylistä järjestyi alueelliset tukiverkostot nopeasti, esimerkiksi Pirkanmaalla alueen Leader-ryhmät ottivat hienosti kopin ryhmän kokoamisesta ja työskentelyn käynnistämisestä. Kevään 2019 aikana tullaan järjestämään kaikille kisassa oleville kylille alueelliset tapaamiset työskentelyn tueksi, ja myös muita toimenpiteitä on suunnitteilla. Lisäksi vuoden 2019 alusta käynnistyvät Älykkäät kylät -teemaryhmä tulee olemaan kylien apuna.
Kisa on kokeilu, ja kuten kokeilukulttuuriin kuuluu, muokataan suunnitelmia tarvittaessa. Jo nyt on näköpiirissä, että kisan kestoa tullaan jatkamaan noin puolella vuodella, ja Suomen Älykkäin kylä palkitaan vuonna 2020 Maaseutugaalassa.
Lisätietoa kisasta: https://www.maaseutu.fi/maaseutuverkosto/teemat/suomen-alykkain-kyla/
Kaikki vuoden tapahtumat löydät tältä listalta.
Maaseutuverkoston toimintakertomus 201827.2.2019