Nautoja, sikoja, lampaita, vuohia ja munivia kanoja koskevat täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvontaan liittyvät vaatimukset
Vaatimukset kaikille tuotantoeläimille.
- Pitopaikka ja sen rakennukset ja laitteet ovat hyvässä kunnossa ja eläimille turvallisia.
- Materiaalit, joiden kanssa eläimet pääsevät kosketuksiin, ovat turvallisia, puhdistettavissa perusteellisesti ja desinfioitavissa.
- Eläinsuojan lattia ei aiheuta eläimille vahinkoa.
- Tilalla on riittävästi pätevää henkilökuntaa. Eläinten pitäjän on annettava ohjeita ja opastusta eläinten hoitoon ja käsittelyyn osallistuville henkilöille.
- Ulkotarha on turvallinen ja pysyy sopivan kuivana. Ulkotarhan ja laitumen aidat ovat eläimille sopivasta materiaalista, turvallisia sekä hyvässä kunnossa.
- Eläimet tarkastetaan riittävän usein.
- Tilalla kuolleiden eläinten lukumäärästä pidetään kirjaa.
- Ruokinta- ja juottolaitteistojen toimivuus tarkastetaan päivittäin.
- Ruokinta- ja juottolaitteistojen häiriöiden varalta on käytettävissä varajärjestelmä.
Lisäksi kutakin eläinlajia erikseen koskevat uudet vaatimukset on lueteltu kyseisen eläinlajin kohdalla.
Naudat
Edellä mainittujen kaikkia tuotantoeläimiä koskevien vaatimusten lisäksi naudoille on seuraavia vaatimuksia.
Koneellisen ilmanvaihdon toimivuus tarkastetaan päivittäin. Laitteiston häiriön varalta on käytössä varajärjestelmä. Käytössä on tarvittaessa hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen laitteiston häiriötilanteessa ja sen toimivuus testataan säännöllisesti.
Naudan kytkemiseen käytetty laite tai väline on asianmukainen. Naudan häntää ei pidetä jatkuvasti sidottuna.
Eläimet on suojattava huonoilta sääolosuhteilta asianmukaisesti ja sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava.
Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan on oltava eläimille sopiva ja pitopaikan valaistuksen sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.
Naudan on saatava riittävästi sille sopivaa hyvälaatuista ravintoa ja juotavaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet. Naudalle annettavan rehun on oltava koostumukseltaan sille sopivaa. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä.
Jos rehua ei ole jatkuvasti tarjolla, pihatossa olevien kaikkien nautojen on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Pihatossa ruokintapöydän reunan pituuden on oltava täysikasvuista nautaa kohden vähintään 70 cm ja nuorkarjaan kuuluvaa nautaa kohden vähintään 40 cm. Jos rehua on naudoille jatkuvasti tarjolla, ruokintapöydän reunan pituuden on oltava vähintään 40 cm täysikasvuista nautaa kohden ja vähintään 30 cm nuorkarjaan kuuluvaa nautaa kohden.
Ympärivuotisesti ulkona pidettävillä naudoilla on oltava asianmukaiset ruokinta- ja juoma-astiat.
Pihatossa on jokaista alkavaa 10 lypsylehmän ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite. Muilla kuin lypsylehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite kuitenkin siten, että juoma-astioita tai juottolaitteita on yli 10 naudan ryhmälle oltava vähintään kaksi. Kylmäpihatossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä.
Parren on oltava niin pitkä ja leveä, että nauta voi seistä ja maata tasaisella alueella.
Vasikat
Kaikkia nautoja koskevien vaatimusten lisäksi vasikoilla tulee noudattaa myös niille erityisesti annettuja pitovaatimuksia.
Vasikoiden kunto, terveys ja hyvinvointi on tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä.
Vasikkaa ei saa pitää kytkettynä kuin tilapäisesti esimerkiksi ruokinnan tai hoitotoimenpiteiden ajan.
Alle kaksiviikkoisella vasikalla on oltava hyvin kuivitettu makuupaikka. Vanhemmilla vasikoilla eläinsuojan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin.
Yksittäiskarsinassa pidettävän vasikan karsinan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä.
Yksittäiskarsinassa vasikan on voitava nähdä ja koskettaa lajitovereita. Umpiseinäistä karsinaa voidaan käyttää vain eläinlääketieteellisestä syystä. Yli kahdeksanviikkoista vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa kuin eläinlääketieteellisestä syystä.
Sarven aiheen tuhoaminen alle neljän viikon ikäiseltä vasikalta on sallittu ainoastaan käyttämällä kylmä- tai kuumapolttoa. Vaatimus on tullut täydentävien ehtojen vaatimukseksi loppuvuodesta 2017.
Vasikat on ruokittava ja juotettava vähintään kaksi kertaa päivässä. Vasikan on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen, kuitenkin viimeistään kuuden tunnin kuluttua syntymästä.
Sairaalla tai vahingoittuneella vasikalla on oltava jatkuvasti saatavilla puhdasta vettä. Kuumalla säällä kaikilla vasikoilla on oltava vettä jatkuvasti tarjolla. Vasikoiden juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina.
Siat
2018 sioille ei ole tullut uusia vaatimuksia edellä mainittujen kaikkia tuotantoeläimiä koskevien vaatimusten lisäksi.
- Toisilleen tuntemattomien sikojen yhdistäminen samaan ryhmään on pyrittävä tekemään sikojen ollessa mahdollisimman nuoria ennen niiden vieroittamista tai korkeintaan viikko sen jälkeen.
- Tiineet emakot ja ensikot on tarvittaessa lääkittävä ulko- ja sisäloisia vastaan.
- Ryhmissä pidettävien sikojen esteetön lattiapinta-ala.
Vieroitetuilla porsailla, lihasioilla ja kasvatussioilla on oltava ryhmäkarsinassa esteetöntä lattia-alaa sikaa kohden vähintään taulukon 1A tai 1B mukaisesti. 20.3.2017 toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan taulukon 1A tilavaatimuksia 31.12.2024 saakka ja 1.1.2025 alkaen noudatetaan taulukon 1B vaatimuksia. Kuitenkin 20.3.2017 jälkeen peruskorjattavan sikalan tai sen osaston ja rakennettavan uuden sikojen pitopaikan on täytettävä taulukon 1B vaatimukset, kun peruskorjaus tai uusi pitopaikka on valmistunut.
Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan lattia-alasta vähintään kaksi kolmasosaa on oltava kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin reijitettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta. 20.3.2017 toiminnassa olevaan sikalaan, jota ei ole peruskorjattu, sovelletaan vaatimusta 1.1.2028 alkaen. Peruskorjattuun ja uuteen sikalaan vaatimusta sovelletaan, kun peruskorjaus tai uusi pitopaikka on valmistunut.
Nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät kuivikkeisiin.
Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan on oltava eläimille sopiva. Jos sikojen hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, sikalassa on voitava järjestää sikojen hyvinvoinnin kannalta riittävä ilmanvaihto ilmanvaihtojärjestelmän häiriöiden aikana. Tällöin on ilmanvaihtojärjestelmässä oltava hälytysjärjestelmä toimintahäiriöiden varalle. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti.
Eläimet on suojattava huonoilta sääolosuhteilta asianmukaisesti ja sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava.
Valaistuksen voimakkuuden on oltava sikojen pitopaikassa vähintään 40 luksia ainakin 8 tunnin ajan päivässä.
Siat eivät saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä (dB(A)).
Sikojen on voitava nähdä muita sikoja ja niillä on oltava mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Niitä on pidettävä ryhmässä paitsi, jos yksittäin pitoon on eläinlääketieteellinen syy tai syynä sian väliaikainen vihamielisyys. Karjua voi kuitenkin pitää yksittäiskarsinassa. Sikoja ei pidetä kytkettynä.
Ryhmäkarsinan betonisen rakolattian on oltava taulukossa 2 esitettyjen vaatimusten mukainen.
Emakkoa ja ensikkoa voidaan pitää erillään ryhmästä porsimisen ja tiineyttämisen ajan. Tämä aika alkaa viikkoa ennen odotettua porsimista ja päättyy neljän viikon kuluttua tiinehtymiseen johtaneesta astutuksesta tai siemennyksestä. Tällöin niitä voidaan pitää kääntymisen estävässä porsitus- tai joutilashäkissä.
Emakoita ja ensikoita voidaan pitää viikkoa ennen odotettua porsimista ja porsimisen ajan vailla näköyhteyttä muihin sikoihin esimerkiksi erillisessä porsitusosastossa. Porsimiskarsinassa on oltava emakon tai ensikon takana riittävästi esteetöntä tilaa porsimista varten. Porsimishäkkiin laitettaessa emakko tai ensikko on puhdistettu perusteellisesti. Emakoille annetaan ennen porsimista sopivaa materiaalia pesän rakentamista varten.
Porsituskarsinan tai -häkin on oltava sellainen, että emakko voi imettää pikkuporsaita vaikeuksitta. Jos emakko voi liikkua porsituskarsinassa vapaasti, on karsinassa oltava pikkuporsaita suojaavia rakenteita kuten porsasaitoja.
Porsaat on kastroitava alle 8 päivän ikäisenä, jos käytetään avointa leikkausmenetelmää. Vanhemmat porsaat kastroi eläinlääkäri anestesiaa ja kivunlievitystä käyttäen. Tilalla katkaistaan/hiotaan pikkuporsaiden hampaita rutiininomaisesti vain, mikäli emakoilla on havaittavissa nisävaurioita. Sikojen häntiä ei ole katkaistu ja muita kipua aiheuttavia toimenpiteitä on suoritettu vain sallituista syistä.
Pikkuporsailla on oltava porsituskarsinassa kiinteäpohjainen ja kuiva makuualue, johon kaikki pikkuporsaat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Lisäksi niillä on tarvittaessa oltava asianmukainen lämmitin.
Porsaita vieroitetaan ainoastaan yli 4 viikon ikäisinä, poikkeustapauksissa 3-4 viikon ikäisinä.
Sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävä määrä sellaista materiaalia, jonka avulla siat voivat toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan kuten tonkimista ja tutkimista. Tällaista materiaalia on muun muassa olki, heinä, puu, sahajauho, turve tai vastaavien materiaalien sekoitus. Kyseisen materiaalin on oltava riittävän hyvälaatuista, jotta se ei vaaranna sikojen terveyttä.
Ryhmien sekoittamista vältetään. Jos sikaryhmissä merkkejä kovista tappeluista, tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdytty.
Yli kahden viikon ikäisillä sioilla on oltava jatkuvasti saatavilla puhdasta ja raikasta vettä. Siat on ruokittava vähintään kerran päivässä. Sian on saatava riittävästi sille sopivaa hyvälaatuista ravintoa ja juotavaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet. Rehun on oltava sioille ravintoainekoostumukseltaan sopivaa ja riittävän energiapitoista. Ryhmäkarsinassa sikojen on voitava syödä yhtä aikaa, jollei rehua ole jatkuvasti tarjolla tai jollei ruokintaan käytetä automaattista siat yksittäin ruokkivaa ruokintalaitetta.
Emakot ja ensikot ryhmäkarsinassa (sovelletaan tiloilla, joilla vähintään 10 emakkoa)
Esteetöntä lattiapinta-alaa on oltava emakkoa kohden vähintään 2,25 m² ja ensikkoa kohden 1,64 m². Edellä mainitusta pinta-alasta on emakoilla oltava vähintään 1,3 m² ja ensikoilla vähintään 0,95 m² kiinteää tai sellaista rakolattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on
- enintään 15 % pinta-alasta (20.3.2017 toiminnassa olleet sikalat, joita ei peruskorjattu
tai - enintään 10 % pinta-alasta (20.3.2017 jälkeen peruskorjatut ja uudet sikalat, muut 1.1.2028 alkaen)
- esteettömään lattian kokonaispinta-alaan ei lasketa mukaan ruokinta- tai makuuhäkkien alla olevaa lattia-alaa. 20.3.2017 toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan vaatimusta 1.1.2028 alkaen. Kuitenkin 20.3.2017 jälkeen peruskorjattavan sikalan tai sen osaston ja rakennettavan uuden sikojen pitopaikan on täytettävä ko. vaatimukset, kun peruskorjaus tai uusi pitopaikka on valmistunut.
Jos eläimiä pidetään alle kuuden eläimen ryhmissä, eläinten käytettävissä olevan esteettömän lattian kokonaispinta-alan on oltava 10 % suurempi kuin eläinryhmän tarvitsema laskennallinen pinta-ala osoittaa. Vähintään 40 eläimen ryhmässä pidettävien eläinten käytettävissä olevaa esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa voidaan pienentää 10 %.
Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinan seinämien pituuden on oltava yli 2,8 metriä. Jos ryhmäkarsinassa pidetään alle kuuden eläimen ryhmää, karsinan seinämien pituuden on kuitenkin oltava yli 2,4 metriä.
Karjun karsina
Karjulla on oltava esteetöntä lattiapinta-alaa vähintään 6 m².
Jos karsinaa käytetään myös astutukseen, esteetöntä lattiapinta-alaa on oltava vähintään 10 m².
Munivat kanat
Edellä mainittujen (liitteen 1 alussa) kaikkia tuotantoeläimiä koskevien vaatimusten lisäksi kanoille on seuraavia vaatimuksia.
Kanojen nokkia ei ole typistetty ja muita kipua aiheuttavia toimenpiteitä on suoritettu vain sallituista syistä.
Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan on oltava eläimille sopiva ja pitopaikan valaistuksen on oltava sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.
Kaksi- tai useampikerroksisen kanojen pitojärjestelmän on oltava sellainen, että jokainen kerros voidaan tarkastaa suoraan ja vaivatta.
Jos kanalan ilmanvaihto perustuu pääasiassa koneellisesti toimivaan ilmanvaihtoon, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen on oltava mahdollisuus myös laitteiston häiriöiden aikana. Koneellisesti toimivassa ilmanvaihtolaitteistossa on tarvittaessa oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen häiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti.
Eläimet on suojattava huonoilta sääolosuhteilta asianmukaisesti ja sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava.
Kanojen saatavilla on oltava riittävästi hyvälaatuista ja sille sopivaa rehua sekä riittävästi juomavettä. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet.
Kanalan valaistusrytmin on oltava sellainen, että vuorokaudessa on riittävän pitkä yhtäjaksoinen pimeä aika.
Varustellut häkit
Tilaa kanaa kohden on oltava vähintään yhteensä 750 cm², josta on oltava kanan käytettävissä olevaa alaa vähintään 600 cm². Niissä osissa häkkiä, jotka ovat käytettävissä olevan alan ulkopuolella, häkin korkeuden on oltava vähintään 20 cm. Häkin kokonaispinta-alan on aina oltava vähintään 2 000 cm². Ruokintakourun pituuden on oltava vähintään 12 cm täysikasvuista kanaa kohden. Häkissä on oltava asianmukainen, kanaryhmälle sopiva juottolaite. Jos kanojen juottoon käytetään vesinippoja tai kuppeja, kunkin kanan ulottuvilla pitää olla vähintään kaksi kuppia tai nippaa.
Kanahäkin oviaukon on oltava kooltaan, rakenteeltaan ja muodoltaan sellainen, että kana voidaan poistaa häkistä ilman, että sille aiheutuu tarpeetonta kärsimystä tai vahingoittumisen vaaraa.
Avokanalat (lattiakanalat, kerrosritiläkanalat)
Avokanalassa saa olla enintään yhdeksän kanaa käytettävissä olevan alan neliömetriä kohden. Ruokinta- ja juottopaikoilla on oltava riittävästi tilaa siten, että juomasta tai rehusta ei synny tarpeetonta kilpailua. Jos kanoilla käytetään ruokintakouruja, on niiden reunan pituuden oltava vähintään 10 cm kanaa kohden. Jos kanoilla käytetään pyöröruokkijoita, on niiden reunan pituuden oltava vähintään 4 cm kanaa kohden. Jos kanojen juottoon käytetään yhtäjaksoisia vesikouruja, niiden reunan on oltava kanaa kohti vähintään 2,5 cm. Pyöröjuottolaitteiden reunan pituuden on oltava vähintään 1 cm/kana. Jos käytetään vesinippoja tai – kuppeja, on oltava vähintään 1 nippa tai kuppi/ alkava 10 kanan ryhmä, ja kunkin kanan ulottuvilla vähintään kaksi nippaa/kuppia.
Vähintään 350 kanan avokanaloille asetettavat lisävaatimukset
Jos kanoilla on käytössä ulkotila, on sinne johdettava useita vähintään 35 cm korkuisia ja vähintään 40 cm levyisiä ulosmenoaukkoja. Ulosmenoaukot on sijoitettava rakennuksen koko pituudelle, ja niiden yhteenlasketun leveyden on oltava vähintään 2 metriä jokaista 1 000 kanan ryhmää kohden. Tarhassa on päästävä suojaan epäsuotuisilta sääoloilta ja petoeläimiltä. Tarvittaessa tarhassa on oltava juottolaitteet.
Lampaat
Edellä mainittujen (liitteen 1 alussa) kaikkia tuotantoeläimiä koskevien vaatimusten lisäksi lampaille on seuraavia vaatimuksia.
Lampaiden käytettävissä on asianmukainen makuupaikka.
Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, lämpötila, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Pitopaikan valaistuksen on oltava sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.
Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava ja eläimet suojattava huonoilta sääolosuhteilta asianmukaisesti.
Lampaan on saatava riittävästi sille sopivaa hyvälaatuista ravintoa ja juotavaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet. Lampaille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.
Jos rehua ei ole lampaille jatkuvasti tarjolla, ryhmän kaikkien eläinten on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Tällöin ruokintahäkin reunan pituuden lammasta kohden on oltava vähintään 35 cm suoraa ruokintahäkkiä käytettäessä ja vähintään 20 cm ympyränmuotoista ruokintahäkkiä käytettäessä. Suoraa ruokintahäkkiä käytettäessä ruokintahäkin reunan pituuden tiinettä uuhta kohden tulee olla vähintään 45 cm.
Jos rehua on jatkuvasti tarjolla, ruokintahäkin reunan pituuden lammasta kohden on oltava vähintään 17 cm.
Karitsan on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Viikon ikäisestä alkaen karitsan saatavilla on oltava ruohoa, heinää tai muuta kuitupitoista rehua sekä puhdasta vettä.
Virtsa ja ulosteet eivät saa liata lampaiden rehua tai juomavettä. Vesi ei myöskään saa päästä jäätymään.
Jos lammasta pidetään yksittäiskarsinassa, on karsinan oltava kooltaan vähintään 1,4 m² ja muodoltaan sellainen, että lammas pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri.
Vuohet
Edellä mainittujen (liitteen 1 alussa) kaikkia tuotantoeläimiä koskevien vaatimusten lisäksi vuohille on seuraavia vaatimuksia.
Vuohien käytettävissä on asianmukainen makuupaikka.
Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, lämpötila, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Pitopaikan valaistuksen on oltava sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.
Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava ja eläimet suojattava huonoilta sääolosuhteilta asianmukaisesti.
Vuohen on saatava riittävästi sille sopivaa hyvälaatuista ravintoa ja juotavaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet. Vuohille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.
Kilit saavat ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Kili ruokitaan maidolla vähintään kahdeksan ensimmäisen elinviikon ajan. Viikon ikäisestä alkaen kilin saatavilla on kuitupitoista rehua ja puhdasta vettä.
Jos rehua ei ole vuohille jatkuvasti tarjolla, ryhmän kaikkien eläinten on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Tällöin ruokintahäkin reunan pituuden kiliä kohden on oltava vähintään 20 cm, nuorvuohta kohden vähintään 33 cm, täysikasvuista vuohta kohden vähintään 40 cm ja tiinettä kuttua kohden vähintään 45 cm.
Virtsa ja ulosteet eivät saa liata vuohien rehua tai juomavettä, eikä vesi saa päästä jäätymään.
Jos täysikasvuista vuohta pidetään yksittäiskarsinassa, on karsinan oltava kooltaan vähintään 1,4 m² ja muodoltaan sellainen, että vuohi pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri.
Täydentävät ehdot2020