Kustannus ja rahoitus -välilehdellä valitaan, mitä kustannusmallia hankkeessa käytetään. ELY-keskus tekee lopullisen päätöksen kustannusmallista. Kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen. Jos hanke sisältää tuensiirtoa, on valittu kustannusmalli käytössä kaikilla hankkeen toteuttajilla.
Kustannusmallin valinta
Valitse alasvetovalikosta hankkeessa käytettävä kustannusmalli. Valinnan jälkeen paina Luo kustannusmalli. Valinnan jälkeen perustele Perustelu kustannusmallin valinnalle -kentässä, miksi valitsit kyseisen kustannusmallin ja miksi kyseinen malli on sopivin hankkeelle.
Jos haluat vaihtaa kustannusmallin, voit tehdä sen Vaihda kustannusmalli -painikkeesta. Huomaa, että kustannusmallin vaihtaminen poistaa hakemukselle mahdollisesti jo syöttämäsi kustannus- ja rahoitustiedot.
Kustannusmallit
Valittavat kustannusmallit ovat:
1. Flat rate 15 % (prosenttimääräinen korvaus)
2. Flat rate 24 % (prosenttimääräinen korvaus)
3. Korvaus todellisista hyväksyttävistä kustannuksista
4. Kustannusten hyväksyminen kertakorvausmenettelyllä.
Laskennalliset yleiskulut (flat rate)
Osa hankkeen niin sanotuista yleiskustannuksista voidaan hyväksyä laskennallisina. Laskennallisina yleiskuluina hyväksytään toimistokustannukset, hankehenkilöstön matkakustannukset, hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin, hankehenkilöstön lakisääteiset työterveyskustannukset, hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset ja tarjoilukustannukset sekä hankkeen ohjausryhmän kustannukset. Näinä yleiskustannuksina hyväksytään määrä, jonka suuruus on 24 % tai 15 % hankkeen palkkakustannuksista. Niitä ei tarvitse erikseen todentaa kuitein tai tosittein. Muut kulut todennetaan kuittiperusteisesti.
Hankkeissa, joissa on hankkeen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakustannukset esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön, verkostomaisen toiminnan tai pitkien etäisyyksien vuoksi, voidaan käyttää laskennallisen yleiskulun 15 %:n mallia. Tämä poikkeaa edellisestä siinä, että matkakustannukset haetaan maksuun tosiasiallisten kustannusten perusteella. Muutoin malli on sama kuin yllä.
Palkkakustannukset, ostopalvelut ja kaikki muutkin kuin edellä mainitut yleiskustannukset hyväksytään kuittiperusteisesti tavanomaisen käytännön mukaisesti.
Tätä mallia ei voi valita, jos hankkeessa ei ole palkkakustannuksia.
Kustannusten hyväksyminen yksinomaan toteutuneiden kustannusten mukaan
Kaikkien kustannusten hyväksyminen toteutuneiden kustannusten mukaan on tarkoitettu käytettäväksi perustelluissa poikkeustapauksissa. Kustannusarviossa tulee ilmoittaa hankkeen kustannukset ja kustannusten perustelut kustannuslajikohtaisesti. Kustannukset on todennettava maksuhakemusten yhteydessä.
Kustannusten hyväksyminen kertakorvausmenettelyllä
Kertakorvausta voidaan käyttää hankkeissa, joissa julkisen rahoituksen määrä on kokonaisuudessaan enintään 100 000 €. Julkiseen rahoitukseen lasketaan haettavan tuen (eli EU:n ja valtion rahoituksen) lisäksi hankkeen kunta- ja muu julkinen rahoitus. Rahoittava viranomainen päättää, voidaanko hankkeen rahoitus myöntää kertakorvauksena.
Kertakorvauksessa myönnetään määrätty summa tukea, joka maksetaan, kun myöntöpäätöksessä määritelty tulos on saavutettu. Tämän takia kertakorvaushankkeessa hankkeen tuloksen ja toteutettavien toimenpiteiden on oltava selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä. Hankkeen toteuttaminen voidaan jaotella erillisiin osiin, jos se hankkeen luonteen vuoksi on mahdollista. Kertakorvausta haettaessa on hakemuksessa esitettävä yksityiskohtainen kustannusarvio ja hakemuksen liitteenä kustannusarvio jaoteltuna myös osioittain.
Maksuhakemuksessa ei yksilöidä toteutuneita kustannuksia tai toimiteta niitä koskevia tositteita, vaan maksu perustuu hankkeessa syntyneen tuloksen tai toimenpiteen todentamiseen. Kertakorvausmenettelyssä hankkeelle voi hakea maksua enintään kolmessa erässä. Kertakorvaushankkeissa maksua haetaan aina Ruokaviraston vahvistamalla lomakkeella, joka on saatavissa ruokavirasto.fi-sivustolta. Maksuhakemus toimitetaan paperisena päätöksen tehneeseen ELY-keskukseen.
Perustele kustannusmallin valinta. Kertakorvauksen on oltava soveltuva hankkeelle, joten perusteluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miksi kertakorvaus soveltuu käytettäväksi hankkeessa.
Kustannusten kohtuullisuus
Tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä on, että kustannuksia voidaan pitää kohtuullisina. Kustannusten kohtuullisuutta tarkastellaan, mikäli mahdollista, jo tuen myöntämisvaiheessa.
Hankintoihin tulee soveltaa julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007). Lakia ei sovelleta tavara- tai palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin eikä palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 30 000 euroa. Lakia ei myöskään sovelleta rakennusurakoihin ja käyttöoikeusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 150 000 euroa. Kertakorvausmenettelyä ei voida käyttää hankkeissa, joissa hankinta toteutetaan kokonaisuudessaan julkisena hankintana.
ELY-keskus arvioi rakentamiskustannusten kohtuullisuuden käyttäen niin sanottuja viitekustannuksia. Tämän vuoksi on tärkeää, että etenkin rakentamisen suunnitelmat, rakennusselostukset ja kustannusarviot ovat riittävän tarkkoja. Viitekustannuksilla tarkoitetaan sellaisia yleisesti käytössä olevia yhtenäisiä kustannuksia, joita yritykset ja viranomaiset kyseisellä toimialalla pääasiassa käyttävät arvioidessaan toimenpiteiden kustannuksia.
Hankinnoissa, jossa viitekustannuksia ei voida käyttää, tulee yli 2500 euron hankinnoista toimittaa selvitys niiden hintatasosta. Se voi olla selvitys tavanomaisesta hintatasosta, riittävä määrä tarjouksia tai muu selvitys, jonka perusteella tuen myöntäjä voi arvioida kustannusten kohtuullisuutta. Hintatasoa voit selvittää esimerkiksi kyselemällä liikkeistä tai käyttämällä internetistä löytyviä hintatietoja.
Tukea ei myönnetä sellaisten hankintojen kustannuksiin, jotka on tehty hakijalta, hänen perheenjäseneltään, hakijan tai hänen perheenjäsentensä määräysvallassa olevalta yritykseltä tai hakijan yrityksen johtavassa asemassa olevalta henkilöltä, jollei hankinnasta ole hankittu riittävästi tarjouksia muilta asianmukaisilta tahoilta.
Kertakorvaushankkeissa kustannusten kohtuullisuus on arvioitava aina jo tuen myönnön yhteydessä.
Arvonlisävero
Ilmoita, haetaanko hankkeen kustannukset sisältäen arvonlisäveron vai ilman arvonlisäveroa. Hankkeen kustannuksiin voidaan sisällyttää arvonlisävero, jos arvonlisävero jää hakijalle lopulliseksi kustannukseksi. Tämä on mahdollista silloin, kun hakija ei ole lainkaan arvonlisäverovelvollinen tai hakija on alv-velvollinen osasta toiminnastaan.
Jos hakija on alv-velvollinen osasta toiminnastaan, tulee hakemukseen liittää verohallinnon ohjaus arvonlisäveron käsittelystä hankkeessa. Jos hakija ei ole mistään toiminnastaan alv-velvollinen, hakemukseen liitetään vapaamuotoinen perustelu arvonlisäveron hyväksyttävyydestä hankkeessa.
Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi, jos hakija saa arvonlisäveron vähennyksenä tai palautuksena takaisin (Arvonlisäverolaki [1501/1993] 10 ja 12 luku). Jos hankkeen kustannuksiin liittyvät arvonlisäverot korvataan hakijan toimintaansa saamissa valtion myöntämissä rahoitusosuuksissa, ei arvonlisävero ole lopullinen kustannus hankkeelle.
Kustannukset
Täytä kustannusarviotaulukko sen mukaisesti, minkä kustannusmallin olet valinnut. Jos hankkeessa on sekä kehittämistä että investointeja, tulee kustannusarvio täyttää molemmille osioille erikseen.
Kertakorvaushankkeissa täytetään taulukosta sama sarake Todelliset kustannukset kuin haettaessa tukea yksinomaan toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Siihen merkitään hankkeen osioiden yhteenlasketut kustannukset.
Hankkeen kustannusarvio täytetään kustannuslajitteluerittelyn mukaisesti. Ilmoita myös hankkeen mahdolliset tulot. Hankkeen toiminnasta syntyvät tulot vähennetään hankkeen kokonaiskustannuksista. Investointihankkeessa ei voi syntyä tuloa.
Palkat
Palkkakulut sisältävät hankkeeseen palkattavien henkilöiden palkkakulut lakisääteisine sivukuluineen.
Hankkeessa työskentelevien on pidettävä tuntipäiväkirjaa ja se tulee esittää maksuhakemuksen yhteydessä. Jos henkilö tekee työajastaan vain osan hankkeelle, voidaan hankkeelle hyväksyä esitetty palkan osuus kokonaistyöajan seurannan mukaan.
Palkkiot
Palkkiot sisältävät asiantuntijapalkkiot ja kokouspalkkiot sivukuluineen. Kohtuullisena palkkion suuruutena pidetään vastaavasta tehtävästä yleisesti maksettavaa palkkion määrää.
Ohjausryhmän kokouspalkkiot ovat hyväksyttäviä hankkeen kustannuksia. Ohjausryhmään kuuluvien viranomaisten osallistumisesta aiheutuvat kustannukset eivät voi olla hankkeen kustannuksia, jos osallistuminen kuuluu viranhoitoon. Luontaisetuina suoritettavat kustannukset eivät ole hyväksyttäviä.
Vuokrat
Vuokriin merkitään toimitilan, koneiden ja laitteiden sekä muiden vastaavien vuokraamisesta aiheutuneet kustannukset. Leasing-kustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia, jos kone tai laite ei sopimusehtojen mukaan siirry hakijan omistukseen.
Ostopalvelut
Ostopalvelut sisältävät ulkopuolisilta ostetut palvelujen hankinnat.
Matkakulut
Matkakulut korvataan valtion matkustussäännön mukaisesti. Matkakulut voivat sisältää sekä kotimaan että ulkomaan matkakuluja. Vain hankkeen toteuttamiselle välttämättömät matkakulut ovat hyväksyttäviä.
Muut välittömät kulut
Jos kustannusmalliksi on valittu laskennalliset yleiskulut, muihin välittömiin kuluihin kuuluvat ne kustannukset, jotka eivät kuulu laskennallisiin yleiskuluihin eivätkä muihin kululajeihin.
Laskennalliset yleiskulut (flat rate 24 % ja flat rate 15 %)
Laskennallisina yleiskuluina hyväksytään määrä, jonka suuruus on 24 % tai 15 % hankkeen palkkakustannuksista. Näitä kuluja ovat toimistokustannukset, hankehenkilöstön matkakustannukset, hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin, hankehenkilöstön lakisääteiset työterveyskustannukset, hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset ja tarjoilukustannukset sekä hankkeen ohjausryhmän kustannukset. Jos olet valinnut flat rate 15 % -mallin, matkakulut korvataan todellisiin kustannuksiin perustuen.
Muut kulut
Kun on valittu todellisiin kustannuksiin perustuva malli tai kertakorvaus, täytetään muut kulut. Kustannuksissa on esittävä vain se osuus hakijan toiminnan kustannuksista, joka tosiasiallisesti aiheutuu hankkeen toteuttamisesta. Se on eriteltävä hakijan muusta toiminnasta aiheutuvista kustannuksista. Muihin kuluihin sisältyy mm. hankkeen tiedotuskulut.
Vastikkeeton työ
Luontoissuorituksena voidaan hankkeen kustannuksena ja yksityisenä rahoituksena hyväksyä sellainen hankkeen hyväksi tehty vastikkeeton työ, joka on hankkeen toteuttamiseksi tarpeellista. Työn tekijän on oltava vähintään 15-vuotias. Yksityinen rahoitus voi koostua kokonaisuudessaan vastikkeettomasta työstä.
Vastikkeetta tehtävästä työstä on esitettävä erillisellä liitteellä (3306F) alustava suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää arvio työn määrästä tunteina ja laadusta sekä arvio sitä tekevien henkilöiden lukumäärästä. Vastikkeetta tehdyn työn arvona pidetään 15 euroa tunnilta työn tekijää kohden. Jos työntekijä käyttää traktoria tai muuta vastaavaa työkonetta, työn arvona pidetään yhteensä 45 euroa tunnilta työn tekijää kohden (30 euroa konetyötunti ja 15 euroa henkilölle, joka ohjaa tai kuljettaa konetta). On huomattava, että vastikkeetta tehty työ on seurannan ja valvonnan kohteena kuten muutkin toimet, joten jo hakuvaiheessa kannattaa olla realistinen. Tuen myöntänyt viranomainen vahvistaa päätöksessä mahdollisen vastikkeettoman työn osuuden yksityisestä rahoituksesta ja hyväksyttävistä kustannuksista. Vastikkeettoman työn yhteydessä kohtuulliset tarjoilukustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia.
Vastikkeetta tehty työ ei voi sisältyä koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin, eikä yhteistyö-toimenpiteen mukaisiin hankkeisiin.
Jos hanke sisältää vastikkeetonta työtä, vastikkeettomasta työstä täytetään lomake 3306F: Arvio vastikkeettoman työn laadusta ja määrästä liitteeksi hakemukselle. Lomake löytyy ruokavirasto.fi-sivustolta.
Hankkeen tulot
Hankkeen tuloja ovat hankkeen toteuttamiseksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen sekä hankkeen tuotosten myynnistä saadut tulot sekä hankkeen hyödykkeistä ja toimitiloista saadut käyttökorvaukset. Hankkeen tulot vähentävät maksettavan tuen määrää. Huomioon otetaan tulot, jotka maksetaan tuen saajalle hankkeen toteuttamisaikana.
Kustannusarvio esitetään tarkemmalla tasolla hankesuunnitelman liitteenä.
Rahoitussuunnitelma
Rahoitussuunnitelmassa ilmoitetaan, miten hanke rahoitetaan. Kaikki hankkeelle haettu tai saatu julkinen rahoitus on ilmoitettava. Hankkeen mahdolliset tulot lisätään tässä kohdassa osaksi hankkeen rahoitusta.
Rahoitus eritellään suunnitelmassa haettavaan avustukseen (EU:n ja valtion rahoitus) ja muuhun julkiseen rahoitukseen. Muuksi julkiseksi luetaan kunnan rahoitus ja muilta julkisyhteisöitä, esim. seurakunnalta saatu rahoitus. Kunnan rahoitukseksi luetaan vain Leader-ryhmän maksama kunnan rahoitusosuus. Jos kunta maksaa osuuttaan hankkeesta, luetaan se muuksi julkiseksi.
Rahoitussuunnitelmassa eritellään myös yksityinen rahoitus. Yksityisenä rahoituksena hyväksytään rahallinen osuus tai vastikkeetta hankkeelle tehty työ. Vastikkeetta tehtyä työtä ei voi sisältyä koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin, eikä yhteistyötoimenpiteen mukaisiin hankkeisiin.
Hakemuksen liitteeksi tulee laittaa tarkempi, yksilöity kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Tästä on käytävä ilmi arvio hankkeen kustannuksista koko hankkeen ajalta. Rahoitussuunnitelmassa selvitetään hankkeen koko rahoitus rahoituslähteittäin: yksityinen rahoitus, kuntarahoitus ja muu julkinen rahoitus. Muun julkisen rahoituksen osalta on selvitettävä:
- onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta
- mistä ja milloin rahoitusta on haettu
- kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty.
Huomaa, että kokonaiskustannusten ja -rahoituksen tulee olla yhtä suuret.
Kun haluat tallentaa täyttämäsi tiedot, valitse lomakkeen vasemmasta reunasta Tallenna. Jos haluat jatkaa hakemuksen täyttämistä seuraavalle välilehdelle, valitse Seuraava. Tällöin lomakkeen tiedot tallentuvat ja täytettäväksi aukeaa Tavoitteet-välilehti.
HYRRÄ-OHJEKehittämishanke24.8.2015