3.1 Lampaiden ja vuohien ruokinta
Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikilla tilan hallinnassa olevilla lampailla ja vuohilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan kaikista lampaiden ja vuohien eläinryhmistä.
Toimenpiteen vähimmäistasona noudatettavat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvät tämän ohjeen lopusta liitteestä 2.
Rehuanalyysi
Ruokinnassa käytettävästä karkearehusta tulee olla satokautena tehty rehuanalyysi. Satokauden karkearehusta riittää yksi rehuanalyysi.
Kaikkien eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä.
Veden sulana pysyminen on varmistettava esimerkiksi lämmitetyillä juoma-astioilla tai lisäämällä juomavettä riittävän usein juoma-astiaan.
Ruokintasuunnitelma
Ruokintasuunnitelma tehdään vähintään erityyppisiin ruokintavaiheisiin kuten sisä- ja ulkoruokintakaudelle. Ruokintasuunnitelmassa voidaan laidunruohon osalta käyttää rehuanalyysin sijasta taulukkoarvoja.
Lampaat
Tilalla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ja karkearehun rehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläimen kasvuvaihe, tuotostaso ja tuotantokauden vaihe. Karitsat on huomioitava ruokintasuunnitelmassa kahden viikon iästä alkaen.
Vuohet
Tilalla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ja karkearehun rehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläimen kasvuvaihe, maidontuotantokauden vaihe ja karjan tuottama maitomäärä. Kilit on huomioitava ruokintasuunnitelmassa kahden viikon iästä alkaen.
Toimenpiteen korvausperusteena ovat ruokintasuunnitelman ja rehuanalyysin kustannukset.
3.2. Lampaiden ja vuohien pito-olosuhteiden parantaminen
Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikilla tilan hallinnassa olevilla lampailla ja vuohilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan kaikista lampaiden ja vuohien eläinryhmiin kuuluvista lampaista ja vuohista.
Toimenpiteen vähimmäistasona noudatettavat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvät tämän ohjeen lopusta liitteestä 2.
Lampaiden ja vuohien ryhmäkarsinat
Lampaita ja vuohia on pidettävä ryhmäkarsinoissa joissa on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuualue, jonne kaikki eläimet mahtuvat samanaikaisesti makaamaan.
Pässit ja vuohipukit tulee pitää ryhmäkarsinassa, ellei eläinlääketieteellinen syy tai aggressiivinen käytös edellytä eristämistä. Ryhmäkarsinassa pässiä tai vuohipukkia kohden tulee olla tilaa vähintään 1,7 m2.
Yksilökarsinassa pitäminen
Mikäli lammasta tai vuohta pidetään hyväksyttävästä syystä (esim. hoito ja sairaus) lyhytaikaisesti yksinään, karsinan on oltava vähintään 2,0 m² ja muodoltaan sellainen, että lammas tai vuohi pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri. Karsinassa on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuualue. Näköyhteys muihin lampaisiin tai vuohiin on oltava mahdollinen.
Pässi tai vuohipukki saa olla yksittäiskarsinassa jos tilalla on vain yksi pässi tai vuohipukki, jossa tulee noudattaa yksilökarsinan kriteereitä. Yksilökarsinan pinta-alan tulee olla vähintään 2,0 m2 ja karsinasta tulee olla näköyhteys toiseen yksilöön.
Karitsakamarit
Karitsoille, jotka eivät ole laitumella on oltava karitsakamarit kahden viikon iästä alkaen vieroitukseen saakka. Karitsakamareiden vähimmäispinta-alavaatimus on 0,2 m² karitsaa kohden. Karitsakamarit ovat rajattuja alueita jonne vain karitsat pääsevät. Karitsoille voi olla siellä tarjolla rehua ja vettä.
Vieroitettuja karitsoita ja kilejä on pidettävä ryhmässä
Alle 4 kuukauden ikäisillä vieroitetuilla karitsoilla on oltava käytettävissä ryhmäkarsinassa lattiapinta-alaa vähintään 0,6 m²/karitsa ja vähintään 4 kuukauden ikäisillä vähintään 1,0 m²/karitsa.
Alle 6 kuukauden ikäisillä vieroitetuilla kileillä on oltava käytettävissä ryhmäkarsinassa lattiapinta-alaa vähintään 0,33 m² /kili ja vähintään 6 kuukauden ikäisillä 0,6 m²/kili.
Ryhmä- ja yksilökarsinassa on eläimillä oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä saatavilla. Veden sulana pysyminen on varmistettava esimerkiksi lämmitetyillä juoma-astioilla tai lisäämällä juomavettä riittävän usein juoma-astiaan
Toimenpiteen korvausperusteena ovat lisäkuivikkeet, karsinoiden tilavaatimukset sekä karitsakamarit.
3.3 Lampaiden ja vuohien hoito
Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikilla tilan hallinnassa olevilla lampailla ja vuohilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan kaikille lampaiden ja vuohien eläinryhmiin kuuluvista lampaista ja vuohista.
Toimenpiteen vähimmäistasona noudatettavat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvät tämän ohjeen lopusta liitteestä 2.
Karitsointikarsina
Uuhelle ja sen vastasyntyneille karitsoille on oltava karitsointikarsina, jossa
eläinten käytössä olevaa lattiapinta-alaa on vähintään 2,2 m² ja jossa on lämmitysmahdollisuus ja/tai tilan tulee olla lämpöeristetty. Karitsointikarsinoita on käytettävä uuhen ja karitsojen leimautumisen varmistamiseksi.
Eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä.
Veden sulana pysyminen on varmistettava esimerkiksi lämmitetyillä juoma-astioilla tai lisäämällä juomavettä riittävän usein juoma-astiaan
Sairas- ja hoitokarsina
Sairas tai vahingoittunut lammas tai vuohi on siirrettävä sairaskarsinaan.
Sairas- ja hoitokarsinat voivat olla myös usean eläimen yhteiskäyttöisiä, mutta eläimen eristämiseen on varauduttava.
Sairas- ja hoitokarsinan on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu, pehmeä ja siinä on oltava eläimen lämmitysmahdollisuus.
Useamman eläimen yhteisesti käyttämässä sairas- ja hoitokarsinassa tilaa on oltava vähintään 1,8 m2 lammasta tai vuohta kohden. Yksilökarsinassa tilaa on oltava vähintään 2 m2 lammasta tai vuohta kohden.
Eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä.
Veden sulana pysyminen on varmistettava esimerkiksi lämmitetyillä juoma-astioilla tai lisäämällä juomavettä riittävän usein juoma-astiaan
Kerintä
Yli 1-vuotiaat lampaat on kerittävä kaksi kertaa kalenterivuodessa. Kerintäpäivistä on pidettävä kirjaa.
Loistorjuntasuunnitelma
Lammas- ja vuohitiloilla on oltava loistorjuntasuunnitelma, johon otettavat papananäytteet perustuvat.
Loistorjuntasuunnitelma on tilakohtainen suunnitelma, jonka tavoitteena on lampaiden ja vuohien sisäloisten aiheuttamien kasvu- ja hyvinvointiongelmien ehkäisy.
Loistorjuntasuunnitelma sisältää suositukset laidunkierron toteuttamisesta ja loislääkityksestä. Nämä suositukset perustuvat muun muassa tietoihin tilan eläinmäärästä, laidunten määrästä ja laidunkierron nykytoteutuksesta.
Loistorjuntasuunnitelman tekee eläinlääkäri yksin tai yhteistyössä lammasasiantuntijan kanssa esimerkiksi siten, että eläinlääkäri vastaa loislääkinnästä ja lammasasiantuntija vastaa laidunnuksen järjestämisen suunnittelusta. Loishäädöt on merkittävä lääkekirjanpitoon.
Papananäytteet
Papananäytteet tulee ottaa vähintään kaksi kertaa sitoumusvuodessa vaikka loistorjuntasuunnitelman mukaan niitä ei tarvitsisi ottaa ollenkaan.
Papananäytteet voivat olla ryhmänäytteitä
Toimenpiteen korvausperusteena ovat lampaiden kerintä kahdesti vuodessa, karitsointi- ja sairas- hoitokarsinat sekä loistorjuntasuunnitelma ja papananäytteenotto.
3.4 Lampaiden ja vuohien laidunnus ja jaloittelu
Jos tilalla on sitoumus lampaita tai vuohia koskevasta luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta, toimenpidettä ei voi valita.
Toimenpiteen ehtoja on noudatettava tilan kaikilla vähintään 3 kk ikäisillä lampailla ja vuohilla.
Toimenpiteen vähimmäistasona noudatettavat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvät tämän ohjeen lopusta liitteestä 2.
Hyvinvointikorvaus maksetaan kaikille lampaiden ja vuohien eläinryhmiin kuuluvista lampaista ja vuohista.
Tila voi valita a- tai b- toimenpiteen.
3.4a Lampaiden ja vuohien laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella
Vähintään 3 kk ikäiset lampaat ja vuohet, lukuun ottamatta kahden viikon kuluessa poikivia uuhia tai kuttuja sekä uuhia tai kuttuja viikon aikana poikimisen jälkeen, on päästettävä laitumelle vähintään 60 päivänä 1.5.–30.9.
Lampaat ja vuohet, lukuun ottamatta kahden viikon kuluessa poikivia uuhia tai kuttuja sekä uuhia tai kuttuja viikon aikana poikimisen jälkeen, on päästettävä jaloittelemaan ulos myös laidunkauden ulkopuolella sään salliessa vähintään kerran viikossa.
Laitumella ja jaloittelutarhassa vuohilla on oltava mahdollisuus toteuttaa luontaista kiipeilytarvettaan. Tähän tarkoitettu rakennelma tai muu sellainen, myös siirrettävä, voi olla esimerkiksi isohko kivi tai muu vastaava jonka päälle vuohi pääsee kiipeämään.
Laidunnusta ja jaloittelua voidaan rajoittaa väliaikaisesti eläintautisyistä. Näihin liittyvistä tilakohtaisista rajoituksista tulee tilalla olla eläinlääkärin antama lausunto.
Laiduntamisesta ja jaloittelusta on pidettävä kirjaa.
Toimenpiteen korvausperusteena on laiduntamisen ja jaloittelun järjestäminen.
3.4b Lampaiden ja vuohien pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella
Vähintään 3 kk ikäiset lampaat ja vuohet, lukuun ottamatta kahden viikon kuluessa poikivia uuhia tai kuttuja sekä uuhia tai kuttuja viikon aikana poikimisen jälkeen, on päästettävä laitumelle vähintään 90 päivänä 1.5.–30.9.
Laitumella vuohilla on oltava mahdollisuus toteuttaa luontaista kiipeilytarvettaan. Tähän tarkoitettu rakennelma tai muu sellainen, myös siirrettävä, voi olla esim. isohko kivi tai muu vastaava jonka päälle vuohi pääsee kiipeämään.
Laidunnusta voidaan rajoittaa väliaikaisesti eläintautisyistä. Näihin liittyvistä tilakohtaisista rajoituksista tulee tilalla olla eläinlääkärin antama lausunto.
Laiduntamisesta on pidettävä kirjaa.
Toimenpiteen korvausperusteena on laiduntamisen järjestäminen.
Eläinten hyvinvointikorvausSitoumusehdot 2019