4.1 Siipikarjan ruokinta ja hoito
Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikilla tilan hallinnassa olevilla munivilla kanoilla, broilereilla ja kalkkunoilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan kaikista siipikarjan eläinryhmistä, pois lukien teurastetut broilerit ja teurastetut kalkkunat.
Toimenpiteen vähimmäistasona noudatettavat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvät tämän ohjeen lopusta liitteestä 2.
Siipikarjatiloilla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläinten kasvu, tuotostaso ja tuotantovaihe.
Ruokinnassa käytettävästä viljasta on analysoitava valkuainen. Analysointi on tehtävä ruokintasuunnitelman vaihtuessa jos viljaerä vaihtuu. Jos käytetään tehdasvalmisteista rehua, jossa käytettävän viljan analysointi on jo rehun valmistaja tehnyt, tätä viljaa ei tarvitse analysoida uudelleen. Valkuaisanalyysin tulos tulee olla ruokintasuunnitelman osana.
Ruokintasuunnitelma voi olla sähköisessä muodossa.
Muniville kanoille, vähintään viikon ikäisille broilereille ja vähintään kolmen viikon ikäisille kalkkunoille on tarjottava rehun joukossa kokonaisia jyviä virikerehuina tai käytettävä kaupallista rehuseosta, johon sisältyy kokonaisia jyviä.
Ensimmäisinä kasvatuspäivinä tulee lihasiipikarjalla käyttää ruokintamenetelmää, jossa ravinto levitetään paperille, pahville tai kartongille (ns. paperiruokinta).
Toimenpiteen korvausperusteena ovat ruokintasuunnitelma, rehuviljan analyysit ja kokonaiset jyvät.
4.2 Broilereiden ja kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantaminen
Viljelijän on huolehdittava jatkuvasti kasvattamon lämmityksestä, ilmanvaihdosta, kosteudesta ja muista olosuhteista, jotta linnut voivat hyvin.
Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikilla tilan hallinnassa olevilla broilereilla ja kalkkunoilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan siipikarjan eläinryhmiin teurastetut broilerit ja teurastetut kalkkunat kuuluvista eläimistä.
Toimenpidettä 4.2 hakiessasi sinun on ilmoitettava teurastettujen broilerien ja/tai teurastettujen kalkkunoiden arvioidut lukumäärät (kpl). Jos haet muita siipikarjan toimenpiteitä (4.1, 4.3, 4.4 ja 4.5) sinun täytyy ilmoittaa broilerien, kalkkunoiden ja/tai munivien kanojen arvioidut lukumäärät (kpl).
Toimenpiteen vähimmäistasona noudatettavat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvät tämän ohjeen lopusta liitteestä 2.
Broilerit
Broileriparven teuraseräraportin lihantarkastuksessa vesipöhön vuoksi hylättyjen ruhojen %-osuus ei saa ylittää 1 % ja jalkapohjatulehdusarvioinnin tuloksen on oltava alle 40 pistettä. Mikäli jalkapohjatulehdusarvioinnin tulos on alle 30 pistettä, vesipöhön vuoksi hylättyjen ruhojen osuutta ei huomioida.
Kalkkunat
Kalkkunoiden teuraseräraporttikohtaisen kokoruhohylkäysten %-osuuden on oltava alle 6,5 % ajalla 1.5.–30.9 teurastetuissa erissä ja alle 5 % ajalla 1.10.–30.4. teurastetuissa erissä.
Kokoruhohylkäysten %-osuudessa ei oteta huomioon tuoreiden ruhjeiden, murtumien tai muun kuin lintujen kasvattajan toiminnan vuoksi hylättyjen ruhojen %-osuutta (taulukko 5)
Teuraseräraporttien toimittaminen
Teuraseräraportit sitoumusvuodelta on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 17.2.2020 mennessä eläinmääräilmoituksen liitteinä. Ne tulee säilyttää sitoumusvuoden ajan sekä neljä seuraavaa vuotta. Kirjanpito ja asiakirjojen säilytys ovat korvauksen toimenpiteen ehtona.
Eläinmäärä lasketaan toimenpiteen ehdot täyttävien teuraserien keskiarvona. Jos maatilalle tullut untuvikkoparvi on teurastettu kahdessa tai useammassa teuraserässä, teuraserät yhdistetään vastaamaan alkuperäistä parvea. Saman untuvikkoparven hyväksyttyjen teuraserien eläinmäärät lasketaan yhteen. Vuoden 2019 laskennassa voidaan ottaa huomioon viimeistään 31.1.2020 teurastetut linnut mikäli kaikki sitä vastaavan untuvikkoparven linnut on teuratetty siihen mennessä.
Mikäli jokin teuraserä ei täytä toimenpiteen vaatimuksia, se hylätään.
Toimenpiteen korvausperusteena on kasvattamon pito-olosuhteiden parantamisesta aiheutuva lisätyö.
4.3 Munintakanalan ilmanlaadun parantaminen
Tilat, joilla on avolattiakanala, eivät todennäköisesti voi valita tätä toimenpidettä.
Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikilla tilan hallinnassa olevilla munivilla kanoilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan siipikarjan eläinryhmään munivat kanat kuuluvista eläimistä.
Toimenpiteen vähimmäistasona noudatettavat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvät tämän ohjeen lopusta liitteestä 2.
Kanalasta on poistettava lanta vähintään kolme kertaa viikossa. Näin parannetaan kanalan ilman laatua ja alennetaan ilman ammoniakkipitoisuutta.
Kanalan ilman viikkokohtainen ammoniakkipitoisuusarvo tulee avokanalassa olla alle 18 ppm ja virikehäkkikanalassa alle 8 ppm. Maatilalla on oltava ilmanvaihtotietokone, joka soveltuu ammoniakkipitoisuuden mittaukseen tai maatilan on hankittava tarvikkeet ammoniakkipitoisuuden kertamittaukseen. Kanalan lannanpoistosta ja ilman ammoniakkipitoisuudesta on pidettävä kirjaa.
Toimenpiteen korvausperusteena on lannan poistamiseen ja ammoniakin mittaamiseen liittyvä lisätyö.
4.4 Siipikarjan virikkeet
Toimenpidettä ei voi valita, jos tilalla on virikehäkkikanala.
Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikilla tilan hallinnassa olevilla munivilla kanoilla, broilereilla ja kalkkunoilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan kaikista siipikarjan eläinryhmiin kuuluvista eläimistä, pois lukien teurastetut broilerit ja teurastetut kalkkunat.
Toimenpiteen vähimmäistasona noudatettavat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvät tämän ohjeen lopusta liitteestä 2.
Virike-esineinä on käytettävä ketjussa riippuvia puupaloja tai muoviesineitä, joita linnut voivat pyöritellä, riippuvia köysiä tai muita vastaavia esineitä, esim. irrallaan olevat puubriketit, sähly- ja golfpallot tai riittävän kestävät muoviset mehupullot.
Kalkkunahalleissa virikkeitä on oltava osastoittain vähintään kaksi alkavaa 100 m2 kohden.
Broileri- ja munintakanahalleissa virikkeitä on oltava osastoittain vähintään neljä alkavaa 100 m2 kohden. Kerrosritiläkanalassa osaston pinta-alaan katsotaan kuuluvaksi lattian pinta-ala ja kerrosten pinta-alat.
Virikkeiden ei tarvitse sijaita tasaisesti osastoissa. Virikkeet voidaan poistaa aikaisintaan 3 vuorokautta ennen lintujen keräilyä. Tuolloin virikkeet tulee kuitenkin säilyttää niin että niiden olemassa olo on todistettavissa. Virikkeitä asetettaessa ja valittaessa tulee viljelijän kiinnittää erityistä huomiota hygienia- ja huoltotoimenpiteiden sujuvuuteen, sekä varmistua virikkeiden turvallisuudesta.
Toimenpiteen korvausperusteena ovat virikkeet ja niiden ylläpito.
4.5 Siipikarjan tasot, rampit ja orret
Toimenpidettä ei voi valita, jos tilalla on virikehäkkikanala.
Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikilla tilan hallinnassa olevilla munivilla kanoilla, broilereilla ja kalkkunoilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan kaikista siipikarjan eläinryhmiin kuuluvista eläimistä, pois lukien teurastetut broilerit ja teurastetut kalkkunat.
Toimenpiteen vähimmäistasona noudatettavat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvät tämän ohjeen lopusta liitteestä 2.
Tasojen, ramppien ja orsien määrät
Munivat kanat
Munivilla kanoilla käytössä on oltava tasoja ja ramppeja. Toimenpiteen toteuttamiseen ei voi käyttää orsia.
Kerrosritiläkanalassa osaston pinta-alaan katsotaan kuuluvaksi lattian pinta-ala ja kerrosten pinta-alat. Tasoja tai ramppeja on oltava vähintään 10 % osaston pinta-alasta. Esimerkiksi osaston koko 1 000 m2 x 10 % = 100 m2 tasoja ja ramppeja.
Broilerit ja kalkkunat
Broilereiden ja kalkkunoiden käytössä on oltava tasoja, ramppeja tai orsia.
Kaikki orret tulee olla asennettuina 31.1.2018 lähtien.
Orsia on oltava vähintään 10 %:lle lihasiipikarjasta niin, että yhtä broileria kohden on vähintään 15 cm ortta ja kalkkunaa kohden on vähintään 20 cm ortta. (esimerkiksi broilereille 20 000 x 0,10 x 0,15 m = 300 m ja kalkkunoille 4000 x 0.10 x 0.20 m = 80 m).
Tasoja tai ramppeja on oltava vähintään 10 % osaston pinta-alasta. Esimerkiksi osaston koko 1 000 m2 x 10 % = 100 m2 tasoja ja ramppeja.
Jos tilalla on sekä tasoja, ramppeja että orsia, voidaan niiden määrän laskea yhteen, esim. 5 % osaston pinta-alasta ramppeja ja 5 % osaston pinta-alasta tasoja.
Kalkkunoille tasojen, ramppien ja orsien määrä voidaan laskea loppukasvatusvaiheen mukaan, eli kun kalkkunat on jaettu sukupuolen mukaan osastoihin.
Käytettäessä kalkkunan alkukasvatuksessa kasvatusrinkejä, ei niissä tarvitse olla tasoja, ramppeja tai orsia ensimmäisinä 7 vuorokautena.
Taulukot 6 ja 7. Laskuesimerkkejä (halli = osasto) jos lihasiipikarjatilalla käytetään ramppeja ja tasoja sekä orsia:
Taulukko 6. Ramppien, tasojen ja orsien tarve broilereille.
Taulukko 7. Ramppien, tasojen ja orsien tarve kalkkunoille.
Tasojen, ramppien ja orsien vaatimukset
Tasojen, ramppien tai orsien materiaalina voidaan käyttää puuta, muovia tai metallia.
Tasojen, ramppien ja orsien on oltava kestäviä ja linnuille turvallisia.
Orsien tulee olla pyöreitä ja lintujen tulee voida kiertää varpaansa niiden ympärille.
Jos kerrosritiläkanalan eläintiheys on enintään 9 kanaa / kanojen käytettävissä olevan alan neliömetriä kohden, voidaan tämän pinta-alavaatimuksen täyttymisen jälkeen ylittävät tasot ja rampit huomioida hyvinvointikorvauksessa täyttämään 10 %:n vaatimusta.
Toimenpiteen korvausperusteena ovat tasojen, ramppien ja orsien asentamiseen, siirtelyyn, puhdistamiseen ja huoltoon liittyvä lisätyö.
Eläinten hyvinvointikorvausSitoumusehdot 2019