Vuonna 2015 ympäristösitoumuksen antanut viljelijä on voinut sitoumuskauden ajaksi valita korvauskelpoiselle alalle seuraavia lohkokohtaisia toimenpiteitä:
- lietelannan sijoittaminen peltoon;
- ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen;
- valumavesien hallinta:
a) säätösalaojitus;
b) säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätys; - ympäristönhoitonurmet;
a) suojavyöhykkeet;
b) monivuotiset ympäristönurmet;
c) luonnonhoitopeltonurmet; - orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla;
- peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys;
- peltoluonnon monimuotoisuus;
a) viherlannoitusnurmet;
b) kerääjäkasvit;
c) monimuotoisuuspellot;
d) saneerauskasvit; - puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu.
Lohkokohtaisten toimenpiteiden vaihtamisesta on kerrottu myöhemmin.
Toimenpiteiden ilmoittamiseen liittyen: Kaikissa lohkojen hallinnanmuutoksissa seuraava viljelijä ei ole vastuussa edellisen viljelijän ilmoituksista. Seuraava viljelijä voi ilmoittaa siirtyvillä peruslohkoilla edellisen viljelijän ilmoittamia toimenpiteitä, esim. valumavesien hallinta, mutta hänen ei ole pakko tehdä niin.
5.1. Lietelannan sijoittaminen peltoon
Toimenpiteen voi valita ensimmäisenä sitoumusvuonna. Toimenpiteeseen ei tarvitse ilmoittaa aloja jokaisena sitoumusvuotena.
Lietelanta, virtsa, lietelannasta erotettu nestejae tai nestemäinen orgaaninen lannoitevalmiste (liite 6) on levitettävä lohkolle sijoittavilla tai multaavilla laitteilla. Ainetta on levitettävä vähintään 20 m³/ha vuodessa. Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa jokaisena sitoumusvuotena.
Lietelanta, virtsa ja vastaavat aineet on levitettävä laitteella, joka leikkaa lohkon pintaan viillon ja valuttaa tai ruiskuttaa lietelannan tai virtsan viiltoon. Hyväksyttävää on myös käyttää multaavaa laitetta, joka on kytketty aineita levittävään yksikköön. Merkitse lannoitteen levitysmäärä ja ala lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Levitettyjen aineiden sisältämät typpi- ja fosforimäärät on oltava ympäristösitoumuksen lannoitusrajoitusten mukaiset ja ne on merkittävä lohkomuistiinpanoihin.
Säilytä lanta-analyysi ja orgaanisen lannoitevalmisteen ravinnesisältöä osoittava tuoteseloste tilalla.Osoita tilasi ulkopuolelta tulevan lannan hankinta ja määrä luovutussopimuksen (esim. lomake 465L), maksukuitin tai rahti- tai kuormakirjan avulla syksyn ilmoituksen liitteenä. Jos käytät toimenpiteessä pelkästään tilalle vastaanotettua lantaa tai lannoitetta, ilmoita syysilmoituksella korkeintaan se määrä, jonka olet ilmoittanut vastaanottaneesi syysilmoituksen luovutussopimuksella tai muulla liitteellä. Varmista myös se, että lohkokirjanpitosi ei ole ristiriidassa syysilmoituksen ja liitelomakkeen kanssa.
Toimenpidettä voidaan toteuttaa lohkolla tai lohkon osalla, jolla lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys on sallittu. Lue lannoitusrajoituksista lisää Täydentävien ehtojen oppaasta.
Lohkot, joilla toimenpidettä toteutetaan, tulee ilmoittaa syysilmoituksella kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle vuosittain, viimeistään 31.10. Osoita tilasi ulkopuolelta tulevan lannan ja lannoitevalmisteen hankinta ja määrä luovutussopimuksen (esim. lomake 465L), maksukuitin tai rahti- tai kuormakirjan avulla syksyn ilmoituksen liitteenä. Jos käytät toimenpiteessä pelkästään tilalle vastaanotettua lantaa tai lannoitetta, ilmoita syysilmoituksella korkeintaan se määrä, jonka olet ilmoittanut vastaanottaneesi syysilmoituksen luovutussopimuksella tai muulla liitteellä. Varmista myös se, että lohkokirjanpitosi tiedot eivät ole ristiriitaiset luovutussopimuksen ja syysilmoituksen tietojen kanssa.
Huom. Luonnonmukaisessa tuotannossa ei voida maksaa korvausta sellaisten lannoitevalmisteiden levittämisestä, jotka ovat luomussa kiellettyjä.
Lietelannan sijoittamisesta peltoon maksetaan ympäristökorvausta enintään 60 prosentista ympäristösitoumuksen kohteena olevasta korvauskelpoisesta peltoalasta.
5.2. Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen
Toimenpiteen voi valita ensimmäisenä sitoumusvuonna. Toimenpiteeseen ei tarvitse ilmoittaa aloja jokaisena sitoumusvuotena.
Lohkolle on lisättävä ravinnepitoista orgaanista materiaalia, jonka orgaanisen aineksen kuiva-ainepitoisuus on vähintään 20 %. Käytettävien materiaalien on oltava lannoitevalmistelain (539/2006) mukaisia orgaanisia lannoitteita, maanparannusaineita tai kasvualustoja (liite 7), toiselta maatilalta hyötykäyttöön hankittua kuivalantaa tai lannasta erotettua kuivajaetta. Viljelijän tai sellaisen yhteisömuotoisen yrityksen, jossa viljelijä on osakkaana, hallinnassa olevalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine eivät oikeuta korvaukseen. Lisättävän määrän on oltava vähintään 15 m³/ha vuodessa. Maatila ei voi samanaikaisesti sekä luovuttaa että vastaanottaa orgaanista materiaalia.
Levitettävän orgaanisen aineksen tyyppi ja levitysmäärä on merkittävä lohkoittain lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Viljelijän on kyettävä osoittamaan maatilan ulkopuolelta tulevan materiaalin hankinta ja määrä luovutussopimuksen, maksukuitin tai rahti- tai kuormakirjan avulla. Levitettyjen orgaanisten materiaalien sisältämät typpi- ja fosforimäärät on otettava huomioon ympäristökorvauksen lannoitusrajoitusten typpi- ja fosforimääriin ja ne on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Säilytä lanta-analyysi ja/tai toimenpiteessä käyttämäsi orgaanisen lannoitteen, maanparannusaineen tai kasvualustan ravinnesisältöä osoittava tuoteseloste tilalla. Ilmoita syysilmoituksella lantaa tai lannoitetta korkeintaan se määrä, jonka olet ilmoittanut vastaanottaneesi luovutussopimuksella tai muulla liitteellä. Varmista myös se, että lohkokirjanpitosi tiedot eivät ole ristiriitaiset luovutussopimuksen ja syysilmoituksen tietojen kanssa.
Toimenpidettä voidaan toteuttaa lohkolla tai lohkon osalla, jolla lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys on sallittu. Lue lannoitusrajoituksista lisää Täydentävien ehtojen oppaasta.
Lohkot, joilla toimenpidettä toteutetaan, tulee ilmoittaa syysilmoituksella kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle vuosittain, viimeistään 31.10.
Huom. Luonnonmukaisessa tuotannossa ei voida maksaa korvausta sellaisten lannoitevalmisteiden levittämisestä, jotka ovat luomussa kiellettyjä.
Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämisestä maksetaan ympäristökorvausta enintään 60 prosentista ympäristösitoumuksen kohteena olevasta korvauskelpoisesta peltoalasta.
5.3. Valumavesien hallinta
Toimenpiteen on voinut valita ensimmäisenä sitoumusvuonna (v. 2015). Toimenpidettä tulee toteuttaa lohkolla jokaisena sitoumusvuonna siitä lähtien, kun lohkolle ilmoitetaan säätösalaojitus tai säätökastelu/kuivatusvesien kierrätys. Toimenpiteeseen on voinut ilmoittaa uutta alaa vain v. 2015 ja v. 2016.
Lohkon hallinnan vaihtuessa seuraava viljelijä voi ilmoittaa valumavesialan omalla sitoumuksellaan, mutta toimenpiteen noudattamisesta lohkolla voi myös luopua. Jatkaessaan toimenpidettä, lohko on ilmoitettava tilan omaan toimenpiteeseen Vipu-palvelussa tai lomakkeella 463.
Ilmoitettujen alojen osalta toimenpidettä on toteutettava sitoumuskauden päättymiseen saakka.
Valumavesien hallintaa koskevan toimenpiteen toteuttaminen edellyttää, että korvauskelpoiselle lohkolle on rakennettu säätösalaojitus, säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä. Toimenpidettä voidaan toteuttaa koko maassa, jos lohkolla on ollut voimassa erityistukisopimus valumavesien käsittelystä.
Jos lohkoa ei ole koskenut edellisessä kappaleessa tarkoitettu maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus, toimenpidettä voidaan toteuttaa vain lohkolla, jonka on analyysin perusteella todettu olevan maalajiltaan turve- tai multamaata tai hapanta sulfaattimaata. Toimenpidettä voidaan toteuttaa hapanta sulfaattimaata olevalla korvauskelpoisella lohkolla vain, jos se sijaitsee Sirppujoen valuma-alueella, Liminganlahteen laskevien jokien valuma-alueilla ja näiden valuma-alueiden välisellä alueella (liite 5, kohdentamisalue I).
Lohko sijaitsee happamalla sulfaattimaalla, jos lohkolta 0,5–1,5 m syvyydeltä otetusta näytteestä laboratoriossa ilman inkubaatiota määritetty pH on alle 4,5 tai korkeintaan 16 viikon inkubaation jälkeen mitattu pH on alle 4,0.
Happamat sulfaattimaat on todettava laboratorion tekemän maa-analyysin perusteella. Turve- ja multamaat on todettava viljavuustutkimuksen perusteella. Näytteenotossa on noudatettava viljavuustutkimuksesta säädettyä näytteenottotiheyttä. Korvauksen hakijan on toimitettava viljavuustutkimus tai analyysitulos kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.9. sen kasvukauden aikana, jolloin hakija ensimmäisen kerran hakee ympäristökorvausta valumavesien hallinnasta. Jos Geologian tutkimuskeskus on ottanut lohkolta näytteen ja todennut sen perusteella lohkon happamaksi sulfaattimaaksi, erillistä näytteen analysointia ei tarvita.
Toimenpiteeseen ilmoitetuista alueista on tullut toimittaa ojastokartta kunnan maaseutuelinkeinoviran-omaiselle 30.9. mennessä ilmoittamisvuonna (2015 tai 2016).
Toimenpiteeseen ilmoitetut alueet ilmoitetaan Vipu-palvelussa tai lomakkeella 463. Uutta alaa ei voi hakea valumavesien hallinta -toimenpiteeseen vuoden 2016 jälkeen.
Säätösalaojitus
Säätösalaojitetulla lohkolla vedenpinnan säätöä on toteutettava nostamalla tai laskemalla padotuskorkeutta kokoojaojaan asennetuissa säätökaivoissa tai muilla padotuslaitteilla.
Säätösalaojituksen hoitotoimenpiteisiin kuuluvaa padotusta on hoidettava sää- ja kasvuolosuhteiden ja viljelytoimenpiteiden mukaan. Padotuksessa on otettava huomioon kylvö- ja korjuukoneiden vaatima maan kantavuus, kevätkosteuden varastoiminen peltoon, kasvien vesitaloudesta huolehtiminen sekä varastotilavuuden lisääminen ennen rankkasateita ja syyssateita. Talvella on käytettävä pientä padotusta. Viljelijän on säädettävä padotuskorkeutta ja mahdollista kasteluveden käyttöä asianmukaisesti ja huolehdittava laitteiden kunnosta.
Säädön toteutuksesta on pidettävä kirjaa, johon on merkittävä säätö-, hoito- ja huoltotoimenpiteet. Tiedot voidaan merkitä myös lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.
Säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätys
Säätökastelussa peltoalueen vesitaloutta on säädeltävä kokonaisvaltaisesti salaojaojastojen kautta tapahtuvan kastelun ja säädetyn kuivatuksen avulla. Kuivatusvesien kierrätyksessä peltoalueelta kertyvät valumavedet on varastoitava kevätvalunnan ja rankkasateiden aikana erilliseen altaaseen, josta ne kuivana kautena johdetaan kasteluvetenä takaisin pellolle.
Säätökastelun tai kuivatusvesien kierrätyksen hoitotoimenpiteenä ojastoihin on johdettava kasteluvettä luonnonvesistä pumppaamalla tai painovoimaisesti johtamalla. Kasteluvesi voidaan johtaa salaojaojastoon joko ojaston ylä- tai alapäästä. Vesi on padottava säätökaivojen tai muiden padotuslaitteiden avulla alueen salaojaojastoihin, joista se imeytyy maaperään. Kasteluveden johtamisessa alueelle on otettava huomioon sää- ja kasvuolosuhteet sekä viljelytoimenpiteet. Kuivatusvesien kierrätyksessä lisäveden hankintapaikasta tai erillisestä varastoaltaasta peräisin oleva vesi on johdettava peltoalueelle säätökastelujärjestelmän avulla sää- ja kasvuolosuhteet sekä viljelytoimenpiteet.
Säädön toteutuksesta on pidettävä kirjaa, johon on merkittävä säätö-, hoito- ja huoltotoimenpiteet. Tiedot voidaan merkitä myös lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.
5.4. Ympäristönhoitonurmet
Toimenpiteen voi valita ensimmäisenä sitoumusvuonna. Toimenpiteeseen ei tarvitse ilmoittaa joka sitoumusvuosi lohkoja (suojavyöhykkeet, monivuotinen ympäristönurmi tai luonnonhoitopeltonurmi), muutoin kuin määritettyjen ehtojen puitteissa.
Ympäristönhoitonurmien toimenpiteessä viljelijän on perustettava ja ylläpidettävä sitoumusalalla monivuotinen nurmikasvusto. Toimenpide voi koskea joko suojavyöhykettä, monivuotista ympäristönurmea tai luonnonhoitopeltonurmea. Ympäristönhoitonurmea ei voi perustaa pysyvän nurmen alalle. Toimenpide voi kattaa koko peruslohkon, vaikka vain osalla lohkosta olisi peruste toimenpiteen toteuttamiselle.
Suojavyöhykkeet
Ilmoita edellisenä vuonna suojavyöhykkeenä ilmoittamasi ala samoin v. 2019. Muussa tapauksessa suo-javyöhykkeelle maksettu korvaus peritään takaisin. Tämä ei koske tapauksia, joissa peruslohkon hallinta on muuttunut. Jos ilmoitat kokonaan uutta suojavyöhykealaa, ala muutetaan kunnassa viherkesannoksi alempana mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta.
Suojavyöhykkeet voidaan perustaa lohkoille, jotka sijaitsevat Natura-alueella, pohjavesialueella, vesistöjen (määritelmä ”suojakaista”- kappaleessa) tai valtaojien (valtaoja on kaivettu avouoma, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta) varsilla tai jotka rajautuvat ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon. Liitteessä 5 tarkoitetuilla kuntien saaristoalueilla suojavyöhykkeen voi perustaa kaikille ympäristösitoumuksessa korvauskelpoisille lohkoille. Suojavyöhykkeen on oltava yli 3 m leveä. Suojavyöhykkeellä on oltava monivuotinen, lannoittamaton ja kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön nurmi.
Suojavyöhykkeitä voidaan ilmoittaa vain ensimmäisenä sitoumusvuonna ja ne on säilytettävä kasvulohkolla sitoumuskauden loppuun asti.
Ympäristönhoitonurmien lohkokohtaisessa toimenpiteessä suojavyöhykkeen kasvusto voidaan perustaa käyttämällä valmiita nurmi- ja heinäkasvien siemenseoksia, eikä aluetta saa perustamisen jälkeen muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineella. Kasvuston perustamisen yhteydessä vähäinen lannoitus on mahdollista peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Tällöin voidaan käyttää enintään taulukon 3 ja 5 mukaisia luonnonhoitopeltonurmelle määrättyjä typpi- ja fosforimääriä. Suojavyöhyke voi olla myös aiemmin perustettu nurmi tai suojavyöhykkeen kasvusto voidaan perustaa suojaviljaan jo edellisenä kasvukautena. Vuonna 2015 kylvettävän suojavyöhykkeen siemenseoksessa voi olla enintään 20 % typensitojakasvin siemeniä.
Kasvusto on niitettävä vuosittain kasvukauden aikana. Kasvukautta seuraavana keväällä tehtävä niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide. Niiton ajankohdassa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden elinolot. Niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä ja sen voi käyttää hyödyksi. Niitetty kasvimassa on käsiteltävä ja varastoitava niin, että suojavyöhykkeen vesiensuojelutavoitteet eivät vaarannu. Kasvimassasta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä sitä saa kuljettaa metsään tai joutomaalle. Suojavyöhykettä voidaan laiduntaa, jos siitä ei aiheudu eroosiota ja se tehdään luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta eikä sille ole vesiensuojelullista estettä.
Hukkakauraa tai valvattia, pujoa, pelto-ohdaketta ja muita vastaavia tuulen mukana leviäviä vaikeita rikkakasveja voidaan torjua suojavyöhykkeeltä kemiallisesti kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti tai mekaanisesti. Jos suojavyöhykkeen kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu talven aikana, salaojien kaivamisen vuoksi hukkakauran torjunnan takia tai muusta vastaavasta syystä, vaurioituneelle alalle on kylvettävä uusi nurmikasvillisuus saman kasvukauden aikana heti olosuhteiden salliessa. Suojavyöhykkeen perustamis- ja hoitotoimenpiteistä, kasvuston tuhoutumisesta, hukkakauran tai muiden rikkakasvien torjunnasta ja kasvuston uudelleen perustamisesta on tehtävä merkintä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.
Suojavyöhykkeistä maksetaan sitoumuskaudella ympäristökorvausta vain sellaisesta ympäristösitoumuksen kohteena olevasta korvauskelpoisesta peltoalasta, joka on vuonna 2015 ollut suojavyöhykkeenä ja jonka viljelijä on tukihakemuksessaan ilmoittanut myöhempinä vuosina suojavyöhykkeenä. Suojavyöhykkeeksi hyväksytään myös kuitenkin ala, jolta on päättynyt erityistukisopimus suojavyöhykkeiden perustamisesta ja hoidosta tai erityistukisopimus luonnon ja maiseman monimuotoisuuden hoidosta. Tämä edellyttää kuitenkin suojavyöhykkeen sitoumusehtojen täyttymistä.
Monivuotiset ympäristönurmet
Ilmoita edellisenä vuonna monivuotisena ympäristönurmena ilmoittamasi ala samoin v. 2019. Muussa tapauksessa monivuotiselle ympäristönurmelle maksettu korvaus peritään takaisin. Tämä ei koske tapauksia, joissa peruslohkon hallinta on muuttunut. Jos ilmoitat kokonaan uutta monivuotisen ympäristönurmen alaa, ala muutetaan kunnassa monivuotiseksi nurmeksi.
Monivuotiseksi ympäristönurmeksi voidaan ilmoittaa nurmea kasvava kasvulohko, joka sijaitsee joko pohjavesialueella tai happamalla sulfaattimaalla tai jonka maalaji on turvetta tai multamaata. Happamilla sulfaattimailla ympäristönurmia voi perustaa liitteessä 5 tarkoitetulla kohdentamisalueella 1.
Monivuotisia ympäristönurmia voidaan ilmoittaa vain kahtena ensimmäisenä sitoumusvuonna aikana ja ne on säilytettävä kasvulohkolla sitoumuskauden loppuun asti.
Ympäristönhoitonurmien lohkokohtaisessa toimenpiteessä monivuotisella ympäristönurmella on kasvatettava nurmi- ja heinäkasveja koko sitoumuskauden ajan. Kasvustoa ei voida uusia muokkaamalla sitoumuskauden aikana, mutta nurmikasvustoa voidaan uudistaa ilman muokkausta suorakylvömenetelmällä. Monivuotisella ympäristönurmella voidaan tehdä salaojitus, kalkitus, valtaojien kaivuu ja perkaus sekä muu vastaava maan rakennetta ja vesitaloutta parantava lyhytaikainen toimenpide. Edellä mainittujen toimenpiteiden yhteydessä rikkoutunut tai tuhoutunut kasvusto on heti toimenpiteen jälkeen kylvettävä nurmi- tai heinäkasveilla.
Kasvusto on korjattava vuosittain ja sen saa käyttää hyödyksi. Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamiseksi niitto on toteutettava siten, ettei vaaranneta lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Alueen laidunnus on sallittua, mutta tällöin on huolehdittava siitä, että pellon pinta pysyy nurmipeitteisenä. Lannoituksessa on noudatettava taulukossa 3 ja 5 tarkoitettuja rajoituksia ja kasvinsuojelussa täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (4/2015) säädettyjä vaatimuksia. Lohkokohtaisiin muistiinpanoihin on merkittävä peruste monivuotisen ympäristönurmen perustamiselle.
Happamat sulfaattimaat, turve- ja multamaat on todettava valumavesien hallinta toimenpiteessä kerrotulla tavalla. Korvauksen hakijan on toimitettava analyysitulos kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.9. sen kasvukauden aikana, jolloin hakija ensimmäisen kerran hakee ympäristökorvausta monivuotisista ympäristönurmista. Uutta alaa ei voi hakea monivuotisiin ympäristönurmiin enää vuoden 2016 jälkeen.
Luonnonhoitopeltonurmet
Nurmi voidaan perustaa luonnonhoitopeltonurmeksi tai sellaiseksi voidaan ilmoittaa monilajiseksi kehittyneitä vanhoja nurmia. Luonnonhoitopeltonurmet voivat olla kokonaisia peruslohkoja tai kasvulohkoja. Luonnonhoitopeltonurmina ilmoitettavia kasvulohkoja voidaan perustaa myös yli 3 m leveänä kaistana lohkojen reunoille, etenkin etelään ja länteen avautuville reunoille sekä suurten peltoaukeiden keskelle. Luonnonhoitopeltonurmi on säilytettävä samalla lohkolla vähintään kaksi kasvukautta.
Luonnonhoitopeltonurmia voi olla yhteensä enintään 20 % maatilan sitoumusalasta liitteessä 5 tarkoitetulla alueella (kohdentamisalue II ja saaristoalueet) ja enintään 5 % muulla alueella.
Luonnonhoitopeltonurmia ja monimuotoisuuspeltoja voi olla yhteensä enintään 20 % maatilan sitoumusalasta liitteessä 5 (kohdentamisalue II ja saaristoalueet) tarkoitettujen kuntien alueella ja enintään 15 % muulla alueella.
Ympäristönhoitonurmia koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä luonnonhoitopeltonurmien kasvusto on perustettava monivuotisten nurmi- tai heinäkasvien siemenillä kylväen. Siemenseoksessa saa olla enintään 20 % typensitojakasvien siementä. Kasvusto voidaan perustaa jo edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa tai sänkeen kylvämällä.
Luonnonhoitopeltonurmet voivat myös olla aiemmin perustettuja monivuotisia ja monilajisiksi kehittyneitä nurmia tai vuosina 2009–2014 niittykasveilla perustettuja monimuotoisuuspeltoja. Aiemmin perustetun monivuotisen nurmen kasvillisuus voi merkittävissä määrin koostua luonnonvaraisista heinistä ja ruohovartisista kasveista, jotka ovat syrjäyttäneet aiemmin perustettua nurmikasvustoa. Kasvuston perustamisen yhteydessä vähäinen lannoitus on mahdollista peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Lannoituksessa on noudatettava taulukossa 3 ja 5 tarkoitettuja lannoitusrajoituksia.
Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on niitettävä joka toinen vuosi. Vaikeissa rikkakasvitilanteissa niitto on tehtävä vuosittain ja sellaisena ajankohtana, että rikkakasvien leviäminen voidaan estää. Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lajien elinolot, minkä vuoksi niitto on toteutettava siten, ettei lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia vaaranneta. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin, ellei lohkon keskelle jätetä niittämätöntä kaistaa.
Niittojätteen saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Jos luonnonhoitopeltonurmelta korjataan nurmisato, korjuu voidaan tehdä tavanomaisena sadonkorjuuaikana. Aluetta voidaan laiduntaa, jos pellon pinta säilyy heinä- ja nurmipeitteisenä ympäri vuoden.
Luonnonhoitopeltonurmilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita kasvuston perustamisen jälkeen. Luonnonhoitopeltonurmia ei saa muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Luonnonhoitopeltonurmet saa päättää aikaisintaan toisen kasvukauden jälkeen 1.9. alkaen tai 15.7. alkaen, jos kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöä varten. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittua päättämisen yhteydessä. Kasvusto on pyrittävä päättämään vasta seuraavana keväänä. Jos toisen kasvukauden jälkeen syksyllä ei kylvetä uutta kasvustoa, muokkaus on tehtävä mahdollisimman myöhään syksyllä.
Luonnonhoitopeltonurmilla voidaan tehdä salaojitus, kalkitus, valtaojien kaivuu ja perkaus sekä muu vastaava maan rakennetta ja vesitaloutta parantava lyhytaikainen toimenpide. Edellä mainittujen toimenpiteiden yhteydessä rikkoutunut tai tuhoutunut kasvusto on heti olosuhteiden salliessa toimenpiteen jälkeen kylvettävä nurmi- tai heinäkasveilla.
5.5. Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla
Toimenpiteen voi valita ensimmäisenä sitoumusvuonna. Toimenpiteen lohkojen ala voi vaihdella vuosittain, mutta tilalla on oltava vuosittain vähintään yksi lohko (min. 0,05 ha) sellaista kasvia, jolla käytetään korvaukseen oikeuttavaa katetta. Muussa tapauksessa toimenpide hylätään ja toimenpiteen korvaus peritään takaisin sitoumusajalta.
Orgaanisen katteen käyttöä puutarhakasveilla ja siemenperunalla koskevassa toimenpiteessä viljelijän on sitouduttava kattamaan yksivuotisten puutarhakasvien rivit ja monivuotisten kasvien rivit tai rivivälit ilmoittamiltaan ympäristösitoumukseen sisältyviltä korvauskelpoisilta kasvulohkoilta. Toimenpiteen voi valita kaikille niille puutarhakasvilohkoille ja sertifioidun siemenperunan valvotussa tuotannossa oleville lohkoille, joilla toimenpiteen toteutus on mahdollinen. Siemenperunan tuotannossa oleva lohko on katettava kokonaan.
Yksivuotisten puutarhakasvien rivien kohdilta maanpinta on katettava oljella, hakkeella, ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla, katepaperilla tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella materiaalilla. Sertifioidun siemenperunan tuotantoalalla rivien kohdat ja rivivälien maanpinta on katettava oljella.
Monivuotisten kasvien maanpinta on katettava rivien kohdilta oljella, hakkeella, ruoko- tai ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla tai muulla orgaanisella materiaalilla, katepaperilla tai leikattavalla nurmikatteella. Rivivälit on katettava joko riviväleihin perustettavalla leikattavalla nurmikatteella tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella katteella. Lohkosta voi kattaa vain rivin tai rivivälin tai lohkon voi kattaa kokonaan.
Yksivuotisten puutarhakasvien katevaatimus on täytettävä kesäkuun loppuun mennessä. Esikasvin vaativilla kasveilla sekä salaattikasveilla, kiinankaalilla, kukkakaalilla tai parsakaalilla katevaatimus on täytettävä heinäkuun loppuun mennessä. Kate on säilytettävä sadonkorjuuseen asti ja monivuotisilla kasveilla kasvin kaikki viljelyvuodet. Leikattava nurmikate on perustettava ensimmäisenä sitoumusvuonna ja sen on peitettävä maanpinta viimeistään toisena sitoumusvuonna. Katettujen lohkojen ala voi vaihdella vuosittain viljelytilanteen mukaan.
Katetun rivin tai rivivälin katemateriaalin on peitettävä katettavan maan pinnasta 90 %. Leikattava nurmikate on pidettävä lyhyenä leikkaamalla se kasvukauden aikana riittävän usein.
Viljelijän on ilmoitettava vuosittain Vipu-palvelussa tai lomakkeella 102B ne lohkot, joilla toimenpidettä toteutetaan.
Puutarhakasvit on lueteltu liitteessä 4.
5.6. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
Toimenpiteen voi valita ensimmäisenä sitoumusvuonna. Toimenpiteessä tilalla täytyy olla jokaisena sitoumusvuotena vähintään 20 % sitoumusalasta kasvipeitteistä alaa kohdentamisalueella ja muulla alueella erikseen. Muussa tapauksessa toimenpide hylätään ja toimenpiteen korvaus peritään takaisin sitoumusajalta.
Peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä koskevassa toimenpiteessä viljelijän on pidettävä liitteessä 5 tarkoitettujen kuntien alueella (kohdentamisalue III) vähintään 20, 40, 60 tai 80 % maatilan sitoumusalan kokonaispinta-alasta kasvukauden ulkopuolella kasvipeitteisenä. Edellä mainitun 20 % kasvipeitteisyyden voi toteuttaa myös kevennetyllä muokkauksella. Kohdentamisalueella III vähimmäiskasvipeitteen (20 %) ylittävillä aloilla on oltava kasvavaa kasvia tai kasvin sänkeä (aito kasvipeitteisyys).
Kohdentamisalueen III ulkopuolella maatilan sitoumusalan kokonaispinta-alasta vähintään 20, 40 tai 60 % on oltava kasvipeitteisiä kasvukauden ulkopuolella. Kasvipeitteisyyden voi toteuttaa joko kevennetyllä muokkauksella tai aidolla kasvipeitteisyydellä.
Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen voidaan hyväksyä seuraavat lohkot:
- monivuotiset viljellyt nurmet, talven yli säilytettävät yksivuotiset nurmet ja ruokohelpi;
- monivuotiset puutarhakasvit ja kumina;
- viljan, öljykasvien (ml. öljyretikka ja valkosinappi), tattarin, siemenmausteiden ja kuitupellavan sekä härkäpavun, herneen ja lupiinin sänki ja suorakylvö sänkeen;
- kerääjäkasvien viljely, jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti;
- syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä ja muut syyskylvöiset viljat, syysrypsi, syysrapsi ja muut syyskylvöiset öljykasvit sekä muut syyskylvöiset kasvit ja keväällä korjattava pellava ja hamppu.
Kasvipeitteisyysvaatimusta ei voi kuitenkaan täyttää seuraavilla aloilla:
- suojavyöhyke
- monivuotinen ympäristönurmi
- luonnonhoitopeltonurmi
- viherlannoitusnurmi
- monimuotoisuuspellot (niittykasvit, riistakasvit, maisemakasvit)
- monivuotisten puutarhakasvien katettu ala (ympäristösitoumuksen lohkokohtainen toimenpide)
- edellisten ohjelmakausien erityistukisopimusalat: suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito tai turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely, jos sopimus on tehty peltoalueelle.
Kasvipeitteisyyden 20 % vähimmäisvaatimusta voi kohdentamisalueella III täyttää myös kevennetyllä syyssänkimuokkauksella vilja-, öljykasvi-, tattari-, siemenmauste-, kuitupellava- ja härkäpapulohkoilla, jos muokkaus tehdään kultivaattorilla, lautasäkeellä, joustopiikkiäkeellä, lapiorullaäkeellä tai rullailmastimella yhteen kertaan ajaen. Muulla alueella kevennetty syyssänkimuokkaus voi täyttää talviaikaisen kasvipeitteisyyden ehtoa kaikkiin prosenttirajoihin asti.
Kasvipeitteisyysvaatimusta voi täyttää myös kesannoksi ilmoitetulla alalla, johon on kylvetty syysvilja tai syysöljykasvi tai joka on nurmen tai edellä 3) kohdassa tarkoitetun sängen peittämä. Sänkeä lukuun ottamatta kasvusto, joka tuhotaan kemiallisesti, ei voi täyttää kasvipeitteisyysvaatimusta.
Kasvipeitteinen ala voi vaihdella vuosittain. Kasvipeitteisyyden on säilytettävä lohkolla kylvömuokkaukseen tai vastaavaan viljelytoimenpiteeseen asti. Kasvipeitteiset lohkot on pyrittävä sijoittamaan vesistöihin ja valtaojiin rajoittuville lohkoille tai muille vesiensuojelun kannalta tärkeille lohkoille.
Ala, jolla toimenpidettä toteutetaan, tulee ilmoittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle vuosittain, viimeistään 31.10.
5.7. Peltoluonnon monimuotoisuus
Toimenpiteen voi valita ensimmäisenä sitoumusvuonna (v.2015). Toimenpiteeseen ei tarvitse ilmoittaa joka sitoumusvuosi toimenpiteeseen liittyviä kasveja (viherlannoitusnurmet, monimuotoisuuspellot, kerääjäkasvit ja saneerauskasvit), muutoin kuin kasville määritettyjen ehtojen puitteissa.
Peltoluonnon monimuotoisuutta koskevassa toimenpiteessä viljelijän on perustettava viherlannoitusnurmia tai monimuotoisuuspeltoja tai viljeltävä kerääjäkasveja tai saneerauskasveja.
Kerääjäkasvit
Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15.8. Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Viljelykasvin on oltava yksivuotisena viljeltävä peltoviljelykasvi tai puutarhakasvi, ei kuitenkaan nurmikasvi. Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu heinä, apila tai muu nurmipalkokasvi. Yksivuotisilla puutarhakasveilla ja varhaisperunalla kerääjäkasvi voi olla myös hunajakukka, öljyretikka tai muokkausretiisi. Viljaa voidaan kylvää kerääjäkasviksi vain lohkolle, jossa on samana vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia.
Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä kasvusto. Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista nurmea, luonnonhoitopeltonurmea, monivuotista ympäristönurmea, viherlannoitusnurmea tai seuraavan vuoden viljelykasvustoa. Kerääjäkasvikasvustoa voi käyttää viherkesannon perustamiseen. Kerääjäkasvi voidaan kylvää varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia kasvaneelle alalle kyseisten kasvien sadonkorjuun jälkeen tai hieman ennen sadonkorjuuta. Muita peltoviljelykasveja tai puutarhakasveja kasvavalle alalle kerääjäkasvi on kylvettävä kyseisen kasvin kylvön yhteydessä tai viimeistään sen oras- tai taimivaiheessa rikkakasviäestyksen, -ruiskutuksen tai muun vastaavan toimenpiteen yhteydessä. Kerääjäkasvia ei saa lannoittaa. Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1.10. Kasvuston voi päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9.
Kerääjäkasveista maksetaan ympäristökorvausta enintään 25 prosentista ympäristösitoumuksen kohteena olevasta korvauskelpoisesta peltoalasta.
Viherlannoitusnurmet
Viherlannoitusnurmen kasvusto on perustettava joko kasvukauden alussa tai edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa. Viherlannoitusnurmi on perustettava kylvämällä nurmi- tai heinäkasvien ja typensitojakasvien siemeniä. Viherlannoitusnurmen perustamiseen käytettävän siemenen painosta vähintään 20 % on oltava typensitojakasvien siemeniä.
Viherlannoitusnurmen voi päättää ennen syysviljan kylvöä. Jos seuraava viljelykasvi kylvetään keväällä, viherlannoitusnurmen saa päättää aikaisintaan 1.9. ja muokata aikaisintaan 1.10. Sama kasvulohko voi olla viherlannoitusnurmena enintään 3 vuotta peräkkäin, mukaan lukien kaikki aiemmat vuodet. Lannoituksessa on noudatettava taulukossa 3 ja 5 tarkoitettuja lannoitusrajoituksia. Viherlannoitusnurmen jälkeen kasvulohkolle ilmoitetulla kasvilla ei ole merkitystä.
Saneerauskasvit
Ympäristökorvausta saneerauskasveista voidaan myöntää vuodesta 2019 eteenpäin sille peruslohkon alalle, jolle on ilmoitettu perunaa, sokerijuurikasta tai avomaan puutarhakasveja vuonna 2015, 2016 tai 2017. Avomaan puutarhakasveihin luetaan kaikki muut puutarhakasvien korvaukseen vuosina 2015-2017 oikeutetut kasvit kuminaa lukuun ottamatta.
Saneerauskasvina on käytettävä öljyretikkaa, valkosinappia, samettikukkaa tai näiden seoksia. Öljyretikaksi katsotaan myös muokkausretikka. Saneerauskasvi on kylvettävä keväällä ja sen saa muokata maahan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä. Kasvusto voidaan niittää tai murskata kasvukauden aikana. Sama kasvulohko voi olla saneerauskasvilla kylvettynä enintään 2 vuotta peräkkäin. Saneerauskasvia saa lannoittaa samalla tavalla kuin luonnonhoitopeltonurmea. Saneerauskasvia ei saa päättää kemiallisesti.
Saneerauskasveista maksetaan ympäristökorvausta enintään 25 prosentista ympäristösitoumuksen kohteena olevasta korvauskelpoisesta peltoalasta.
Monimuotoisuuspellot
Monimuotoisuuspeltoja voi olla enintään 15 % maatilan sitoumusalasta. Edellä tarkoitettuja luonnonhoitopeltonurmia ja monimuotoisuuspeltoja voi olla yhteensä enintään 20 % maatilan sitoumusalasta liitteessä 5 (kohdentamisalue II) tarkoitettujen kuntien alueella ja enintään 15 % muulla alueella.
Monimuotoisuuspeltoja voivat olla riista- tai maisemakasveilla vuosittain perustettavatmonimuotoisuuspellot tai niittykasveilla ja peltolinnuille soveltuvilla kasveilla perustettavat vähintään kaksivuotiset monimuotoisuuspellot. Monimuotoisuuspelto voi olla kokonainen peruslohko tai kasvulohko. Monimuotoisuuspeltona ilmoitettava kasvulohko voidaan perustaa myös yli 3 m leveänä kaistana lohkojen reunoille, etenkin etelään ja länteen avautuville reunoille sekä suurten peltoaukeiden keskelle.
Monimuotoisuuspeltojen perustaminen ja hoito
Peltoluonnon monimuotoisuutta koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä monimuotoisuuspellot on perustettava niittykasvien, peltolinnuille soveltuvien kasvien, riistakasvien tai maisemakasvien siemenseoksilla. Syyskylvöiset kasvit voidaan kylvää jo edellisen vuoden syksyllä. Kylvössä on pyrittävä käyttämään kotimaisia kasvilajeja ja kotimaassa tuotettuja siemeniä. Monimuotoisuuspellon kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä edellisen vuoden nurmeen. Kasvuston voi perustaa kylvämällä sänkeen. Monimuotoisuuspeltoja voidaan lannoittaa kasvuston perustamisen yhteydessä peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Lannoituksessa on noudatettava taulukossa 3 ja 5 tarkoitettuja lannoitusrajoja.
Niittykasvien siemenseoksessa on oltava nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava niittykasvi. Lisäksi seoksessa voi olla yksivuotisten niittykasvien, virnojen tai muiden yksivuotisten kasvien siemeniä.
Peltolinnuille tarkoitetun monimuotoisuuspellon siemenseoksessa voi olla edellä mainittujen lisäksi pienempiä määriä ruisvirnan, hunajakukan, kehäkukan tai muiden yksivuotisten kukkivien linnuille ravintoa tarjoavien kasvien siemeniä tai pellavien, durran, punahirssin, tattarin, hampun, maissin, auringonkukan, kinuan, rypsin, rapsin, kuminan, viljojen tai muiden vastaavien peltokasvien siemeniä. Viljojen siemeniä voi olla enintään 50 kg/ha. Apilat eivät ole toimenpiteessä hyväksyttäviä niittykasveja. Niittykasveilla perustettavat monimuotoisuuspellot on säilytettävä lohkolla kaksi kasvukautta. Kolmantena vuotena lohkon samaa kasvustoa ei voi korvausta haettaessa ilmoittaa niittykasveilla perustetuiksi monimuotoisuuspelloiksi. Lohkolle voidaan kuitenkin tällöin ilmoittaa luonnonhoitopeltonurmi tai joku muu kasvi. Lohkolle on kylvettävä uusi niittykasvikasvusto, jos lohko halutaan ilmoittaa niittykasveilla perustetuksi monimuotoisuuspelloksi.
Riista- ja maisemakasveilla perustettavat monimuotoisuuspellot on kylvettävä vuosittain ja kylvettäessä on pyrittävä riittävän kasvuston aikaansaamiseen. Riista- ja maisemakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi ja ne on säilytettävä lohkolla ensimmäistä kasvukautta seuraavaan kevääseen.
Maisemakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, virnat, ruiskaunokki, malvat, kehäkukka, mesikät. Maisemakasviseoksessa voi olla myös nurmi- ja heinäkasveja, mutta niiden osuus siemenseoksesta voi olla enintään 30 %.
Riistakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat. Heinäkasvien ja apilan riistakasviseoksissa on aina oltava myös jonkin yksivuotisen kasvin, joka ei ole heinä tai apila, siemeniä. Riistakasvit voidaan kylvää kaistoina. Riistakasvien siemenseoksella perustettavia monimuotoisuuspeltoja ei saa perustaa sellaisten teiden läheisyyteen, joiden liikennetiheys on yli 3000 autoa vuorokaudessa. (Ks. liikennetiheys)
Peltoluonnon monimuotoisuutta koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä monimuotoisuuspeltojen kasvuston niittäminen ei ole pakollista. Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lajien elinolot, minkä vuoksi niittoa ei saa aloittaa ennen 1.8. Niitto on toteutettava siten, että se ei vaaranna lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin, ellei lohkon keskelle jätetä niittämätöntä kaistaa. Niittojätteen voi korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Riistakasvien siemenseoksilla kylvettyjen peltojen kasvusto on käytettävä riistan ruokintaan joko monimuotoisuuspellolla, sen läheisyydessä tai erillisellä ruokintapaikalla. Monimuotoisuuspeltojen kasvusto on vaikeissa rikkakasvitilanteissa niitettävä ja puiden ja pensaiden kasvu on estettävä.
Monimuotoisuuspelloilla ei voi kylvön jälkeen käyttää kasvinsuojeluaineita. Monimuotoisuuspeltoja ei voi muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Monimuotoisuuspeltoja ei saa laiduntaa.
Maisema- ja riistakasvikasvuston voi päättää aikaisintaan kylvöä seuraavana keväänä, niittysiemenkasvuston toisen vuoden jälkeen 1.9. alkaen tai 15.7. alkaen, jos kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöön. Jos syksyllä ei kylvetä uutta kasvustoa, päättäminen on tehtävä mahdollisimman myöhään syksyllä tai vasta seuraavana keväänä.
5.8. Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu
Toimenpiteen voi valita ensimmäisenä sitoumusvuonna. Toimenpiteeseen valittu kasvinsuojelumenetelmä ja lohkojen ala voi vaihdella vuosittain, mutta maatilan on viljeltävä vuosittain vähintään yhdellä lohkolla (min. 0,05 ha) sellaista kasvia, jolla vaihtoehtoisia kasvinsuojelumenetelmiä käytetään. Muussa tapauksessa toimenpide hylätään ja toimenpiteen korvaus peritään takaisin sitoumusajalta.
Puutarhakasvien vaihtoehtoista kasvinsuojelua koskevan toimenpiteen voivat valita ne maatilat, joiden viljelemille puutarhakasveille tai osalle niistä on olemassa vaihtoehtoinen torjuntamenetelmä. Kasvinsuojelumenetelmänä voidaan käyttää makroeliövalmisteita, mehilästen levittämiä mikrobiologisia kasvinsuojeluaineita ja kasvutunneleita (menetelmäryhmä 1). Kasvinsuojelumenetelmänä voidaan käyttää myös tuhohyönteisverkkoja, mekaanisesti levitettäviä mikrobiologisia kasvinsuojeluaineita sekä rikkakasvien torjuntaa tunnistavalla haralla, traktorikäyttöisellä liekittimellä tai muulla vastaavalla laitteella (menetelmäryhmä 2). Makroeliövalmisteiden, pölyttäjähyönteislajien ja –tuotteiden sekä mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden on oltava Suomessa kyseiseen käyttöön hyväksyttyjä.
Viljelijän on käytettävä kasvinsuojelussa ensisijaisesti kyseiselle kasvilajille tai kasvintuhoojalle soveltuvaa biologista tai mekaanista kasvinsuojelumenetelmää sellaisenaan. Jos viljelijä toteaa seurannan perusteella, että torjunta on epäonnistunut, sitä voidaan täydentää kemiallisin kasvinsuojelumenetelmin. Kemiallisen torjunnan käytön perustelut on kirjattava lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Korvauskelpoiselle kasvulohkolle voi valita vain yhden kasvinsuojelumenetelmän ja sitä on toteutettava koko lohkolla. Menetelmäryhmään 1 kuuluvia kasvinsuojelumenetelmiä ei voi valita yksivuotisten puutarhakasvien lohkolle.
Puutarhakasvien vaihtoehtoista kasvinsuojelua koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä on käytettävä vähintään yhtä taulukossa 8 määritellyistä kasvintuhoojakohtaisista kasvinsuojelumenetelmistä. Käytetystä kasvinsuojelumenetelmästä ja torjunnan onnistumisesta on tehtävä lohkokohtaisia muistiinpanoja.
Menetelmäryhmään I kuuluvia kasvinsuojelumenetelmiä käytettäessä on hankittava menetelmän mukaiset valmisteet tai torjuntaeliöt. Jos kasvinsuojelumenetelmään kuuluu mehiläisten käyttäminen valmisteen levityksessä, alueella on oltava viljelijän hallinnassa olevia mehiläispesiä vähintään kaksi kappaletta hehtaaria kohden. Mehiläispesissä on oltava asianmukainen kasvinsuojeluaineen levitinlaite sekä erilliset ulostulo- ja sisäänmenoaukot mehiläisille. Kasvutunneleita käytettäessä lohkolla on oltava kevytrakenteinen muovilla katettu kasvutunneli tai kausikasvihuone. Kasvutunneleita tai kausikasvihuoneita on oltava sellainen määrä, että ne kattavat sen alueen, jolla toimenpidettä toteutetaan.
Menetelmäryhmään II kuuluvia kasvinsuojelumenetelmiä käytettäessä on hankittava menetelmän mukaiset valmisteet. Jos kasvinsuojelumenetelmänä on hyönteisverkkojen käyttö, on käytettävä hyönteistorjuntaan tarkoitettuja verkkoja, joiden on katettava koko se ala, jolla toimenpidettä toteutetaan. Jos valittu kasvinsuojelumenetelmä on rikkakasvien torjunta, kasvusto on harattava tarkkuusharalla, joka on varustettu kasvin tai kasvirivin tunnistavalla optisella, sähköisellä tai satelliittipaikannukseen perustuvalla järjestelmällä, tai vaihtoehtoisesti liekitettävä traktorikäyttöisellä liekittimellä. Haraus- tai liekityskertoja on oltava kasvukauden aikana vähintään kaksi. Traktorikäyttöistä liekitintä tai optista haraa käytettäessä kalusto kasvinsuojeluun on joko oltava maatilalla tai kasvinsuojelu voidaan teettää urakointipalveluna.
Viljelijän on käytettävä kullekin kasvilajille sopivia taulukossa 8 tarkoitettuja seurannan apuvälineitä tai vastaavaa menetelmää, jolla seurataan vaihtoehtoisen kasvinsuojelun onnistumista. Viljelijän on tehtävä lohkokohtaisia muistiinpanoja kasvuston tai kasvituhoojien tarkkailusta ja torjunnasta sekä tarvittaessa pystyttävä osoittamaan ostokuitti tiettyjen valmisteiden hankinnasta tai urakointityöstä.
Et voi ilmoittaa toimenpidettä maustekasvien alalle.
Viljelijän on ilmoitettava Vipussa tai lomakkeella 102B ne lohkot, joilla toimenpidettä toteutetaan ja käytetty kasvinsuojelumenetelmä.
Ympäristökorvauksen sitoumusehdot 2015Sisältää 2015- 2019 muutokset16.4.2019