MUISTA 2020
- Kotieläinkorotuksen eläinmäärät lasketaan ajalta 1.1.2020–31.12.2020.
- Kotieläinkorotuksen eläinmääräilmoituksen palautuspäivämäärä on 17.2.2021.
Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on turvata maataloustuotannon jatkuminen pohjoisesta sijainnista aiheutuvista epäsuotuisista ilmasto-oloista huolimatta ja estää maatalousmaan hylkääminen viljelykäytöstä maksamalla korvausta epäsuotuisten alueen ja vuoristoalueen viljelijöille.
Luonnonhaittakorvaus mahdollistaa maaseutumaiseman avoimena ja hoidettuna pitämisen, edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä ja maatalousluonnon monimuotoisuutta pysyvillä nurmilla. Lisäksi toimenpide vaikuttaa tilalukumäärän hallittuun kehittymiseen sekä taloudellisesti elinvoimaisten maatilayksiköiden säilyttämiseen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämiseen ja maaseutualueiden taloudellisen kehityksen edistämiseen.
Luonnonhaittakorvaus jakautuu kahteen erikseen maksettavaan korvaukseen: 1.osarahoitteinen osuus, jossa mukana kansallinen lisäosa ja 2. kansallinen kotieläintilan korotus. Kaikki tilat voivat hakea osarahoitteista tukea. Kotieläinkorotusta voivat hakea vain kotieläintilat.
* Lataa taulukko pdf-tiedostona
Pienin maksettava korvaus on 100 euroa tukityyppiä kohti.
1. Luonnonhaittakorvauksen yleiset ehdot
Hakijan edellytykset
Sinun tulee olla aktiiviviljelijä ja vähintään 18-vuotias. Voit olla myös alle 18-vuotias, jos puolisosi täyttää ikävaatimuksen tai harjoitat tuotantoa yhdessä ikävaatimuksen täyttävän perheenjäsenesi kanssa.
Sinun tulee noudattaa täydentäviä ehtoja (katso Täydentävien ehtojen opas) ja pitää maatalousmaa avoimena (eli laitumena tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa). Lue myös muut hakijaan ja maatilaan kohdistuvat yleiset tukikelpoisuusedellytykset Tuenhakijan perusoppaan luvusta 3.
Luonnonhaittakorvaus ja kotieläinkorotus ovat yksivuotisia vuosittain haettavia korvauksia. Korvaukset maksetaan hallinnassasi olevien korvauskelpoisten lohkojen pinta-alojen perusteella. Korvauskelpoisten lohkojen tulee olla hallinnassasi viimeistään 15.6. Luonnonhaittakorvauksessa korvauskelpoisuus jakautuu kahteen erilliseen kelpoisuuteen: korvauskelpoisuus ja LHK-kelpoisuus. Lisää korvauskelpoisuuden määräytymisestä sekä hakemisesta kerrotaan Tuenhakijan perusoppaan luvussa 7.
Vähimmäisala korvauksen maksamiseksi on 5 hehtaaria korvauskelpoisia lohkoja (korvauskelpoisuudeltaan Kyllä ja Vain LHK). Saaristoalueella korvauskelpoisia lohkoja tulee olla vähintään 3 hehtaaria. Saaristoalueet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa 5/2015. Pienin kasvulohko, jolle korvausta maksetaan, on 0,05 hehtaaria. Vähimmäisalaan voidaan kuitenkin lukea 0,01 hehtaaria ja sitä suuremmat korvauskelpoiset lohkot.
Vain LHK-korvauskelpoisuus-merkinnän ovat saaneet pysyväksi laitumeksi, luonnonniityksi tai hakamaaksi vuonna 2014 ilmoitetut alat: Pysyvä kuivaheinä, säilörehu- ja tuorerehu, Pysyvä laidunnurmi, Luonnonlaidun ja –niitty, Hakamaa avoin ja Erityistukisopimusala pysyvä laidun.
Ilmoita kirjallisesti kuntaan ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta, jolla on vaikutusta korvauksen suuruuteen tai sen lakkauttamiseen. Tee ilmoitus 15 työpäivän kuluessa siitä kun ilmoitus on mahdollista tehdä.
Tietojen toimittaminen
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (2014–2020) toimenpiteitä toteuttava korvauksensaaja sitoutuu ohjelman seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi toimittamaan pyydettäessä tiedot korvattavan toimenpiteen vaikutuksista.
Kesantorajoite
Voit ilmoittaa kesantoja, luonnonhoitopeltonurmia ja suojavyöhykkeitä, joista on tehty ympäristösitoumus v. 2015, yhteensä enintään 25 % korvauskelpoisesta peltoalasta. Lopulla alalla sinun on ilmoitettava viljelykasveja, jotta korvaus voidaan maksaa koko tilasi korvauskelpoiselle alalle. Esimerkiksi viherlannoitusnurmi ja ympäristökorvauksen monimuotoisuuspellot luetaan rajoitetta määritettäessä korvaukseen oikeuttavaksi ja viljellyksi peltoalaksi, kun taas tilapäisesti viljelemätöntä alaa ja kasvimaata ei tällaiseksi lueta.
Voit laskea kesannon, luonnonhoitopellon ja suojavyöhykkeen (tehty ympäristösitoumus v. 2015 alkaen) korvaukseen oikeuttavan enimmäisalan viljeltyjen korvaukseen oikeuttavien kasvien yhteisalasta. Jaa yhteisala 3:lla ja pyöristä saatu ala alaspäin täyteen aariin.
Esimerkki 1
Tilalla on 100 ha korvauskelpoisia lohkoja. Tila ilmoittaa alasta 10 ha tilapäisesti viljelemättömänä, yhteensä 25 hehtaaria kesantoja, 10 hehtaaria LHP-nurmea, 20 hehtaaria suojavyöhykettä (sitoumus alkaen 2015) ja 25 hehtaaria kauraa ja 10 ha kasvimaata.
Muita kuin kesantorajoitteeseen laskettavia korvaukseen oikeuttavia viljelykasveja on peltoalalla yhteensä 25 hehtaaria (=kaura). Suurin sallittu kesantojen määrä on täten 25 ha/3 = 8,33 ha. Maksuala saadaan kertomalla muiden viljelykasvien ala 25 ha*4/3 = 33,33 ha.
Korvausta maksetaan kesannon, LHP-nurmen ja suojavyöhykkeen alalle 8,33 hehtaarille ja kauran 25 hehtaarille, joka on yhteensä yllä mainittu 33,33 ha. Korvausta ei makseta tilapäisesti viljelemättömälle alalle eikä kasvimaalle.
Esimerkki 2
Tilalla on 20 ha suojavyöhykettä (sitoumus alkaen 2015) ja 3 ha tilapäisesti viljelemätöntä alaa.
Koska korvaukseen oikeuttavia viljelykasveja ei ole, ei laskennassa synny korvattavaa alaa kesantorajoitteen kasveille. Korvausta ei siis makseta lainkaan (ei suojavyöhykkeelle eikä tilapäisesti viljelemättömälle alalle).
Viherlannoitusnurmen rajoite
Viherlannoitusnurmeksi ilmoitetusta lohkosta voidaan maksaa luonnonhaittakorvausta vain kolmelta peräkkäiseltä vuodelta. Tällöin viherlannoitusnurmeksi vuosina 2017, 2018, 2019 ja 2020 ilmoitettu sama lohko ei saa enää korvausta tukivuodelta 2020.
Korvauksen maksun perusteet
Korvaus maksetaan tilasi kaikille korvauskelpoisille lohkoille. Korvaus maksetaan myös edellisten ohjelmakausien mukaisille maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusaloille, jotka koskevat suojavyöhykenurmia sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämistä.
Korvausta ei kuitenkaan makseta seuraaville aloille: kasvimaat, metsäpuiden taimiaineiston tuottamisen alat, puuvartisten energiakasvien alat, muun kuin perustukeen oikeuttavan hampun alat. Korvausta ei myöskään makseta tilapäisesti viljelemättömiksi ilmoitetuille lohkoille, viljelemättömiksi ilmoitetuille lohkoille, 20-vuotisten erityistukisopimusten lohkoille eikä edellisten ohjelmakausien ympäristötukisopimusaloille, jotka koskevat kosteikkoja.
Talvituhoja kärsineille lohkoille korvaus voidaan maksaa, jos lohkoa on hoidettu täydentävien ehtojen vaatimusten mukaisesti ja pääosalla lohkon pinta-alasta on korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottava kasvusto. Jos satoa ei tuhojen vuoksi alalla ole mahdollista tuottaa, korvausta ei makseta, ellei alaa kylvetä keväällä uudelleen.
Luonnonhaittakorvaus ja kotieläinkorotus on peruttava lohkolta, joka poistuu maatalouskäytöstä ennen 31.12.2020. Perumista ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos lohko poistuu maatalouskäytöstä ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen syyn takia (esimerkiksi pakkolunastus tai tilusjärjestely) tai kun se siirtyy toisen hallintaan kesken tukivuoden.
Korvauksen asteittainen vähentyminen ns. degressio
Maksettava hehtaarikohtainen korvaus alenee tilasi luonnonhaittakorvauksen maksualan kasvaessa. Maksualaan luetaan vain lohkot, joille korvaus maksetaan. Korvaus maksetaan alennettuna alla mainittujen portaiden ylittävien hehtaarien osalta (ei tilan koko alalta). Sama alennus tehdään myös kotieläinkorotuksen maksualaan.
Lataa taulukko pdf-tiedostona
Esimerkki 3
Tila sijaitsee C-tukialueella ja tilalla on 180 hehtaaria korvauskelpoista alaa, mutta ei eläimiä. Kaikki 180 hehtaaria on todettu olevan korvauskelpoista, jolle maksetaan myös korvausta. Täyden korvauksen tila saa 150 hehtaarille: 150 ha x 242 e/ha = 36 300 e. Lopulle 30 hehtaarille korvaus maksetaan alennettuna eli 90 % täydestä tukitasosta: 30 ha x (242 e/ha x 90 %) = 6 534 e.
2. Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus
Hae luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotusta erikseen päätukihaussa. Kotieläinkorotus myönnetään, jos tilasi eläintiheysraja 0,35 eläinyksikköä korvauskelpoista peltohehtaaria kohti täyttyy. Peltopinta-alaan ei oteta mukaan Vain LHK-korvauskelpoisuus–merkinnällä olevia pellon ulkopuolisia lohkoja.
Korvauksen saamiseksi riittää, että eläimiä on vuosikeskiarvona riittävästi. Eläinmäärä ja peltopinta-ala määräytyvät hakuvuodelta.
Eläinmäärän laskenta
Eläinmäärä lasketaan eläinrekisteritietojen perusteella nautojen, lampaiden, vuohien ja sikojen osalta sekä kirjanpidon perusteella hevosten ja siipikarjan osalta. Hevosten ilmoitettu eläinmäärä tarkistetaan myös hallinnollisesti hevosrekisteristä.
Sinun on oltava rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi ja pidettävä eläinrekisterien tiedot ajan tasalla. Sinun on myös pidettävä kirjanpitoa siipikarjan ja hevosten määristä tilalla, koska niiden kuukausittainen eläinmäärä on ilmoitettava erikseen kuntaan eläinmääräilmoituksella kalenterivuoden 2020 jälkeen.
Huom. Ilmoita hevosten tai siipikarjan eläinmäärät vain, jos haluat käyttää niiden määrää eläintiheyslaskennassa. Sinun ei tarvitse tehdä eläinmääräilmoitusta, jos sinulla on vain rekisterieläimiä etkä käytä eläintiheyslaskennassa yhteisömuotoisen yrityksen eläimiä.
Muista ilmoittaa myös yhteisömuotoisen yrityksesi eläinmäärät. Yhteisömuotoisen yrityksen (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta), joka ei itse hae kotieläinkorotusta, eläinmäärä voidaan laskea mukaan kotieläinkorotuksesi eläinmäärään, jos kyseisen yrityksen määräysvalta on ollut 30.4.2020 perheyrityksesi jäsenten hallinnassa. Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan lukea kuitenkin vain yhden kotieläinkorotusta hakeneen tilan hyväksi. Liitä eläinmääräilmoitukseen mukaan kaupparekisteriote määräysvallan toteamiseksi.
Hallinto laskee keskitetysti tilasi eläintiheyden eläinrekisteritietojen ja kuntaan toimitetun eläinmääräilmoituksen avulla keväällä 2021. Jos tilasi eläintiheys (0,35 ey/ha) ei täyty, korotusta ei myönnetä. Huom. Eläintiheyden laskennassa desimaaleja ei pyöristetä.
Eläinmäärä eläinrekisteristä
Nautojen eläinyksikkömäärä on hakijan hallinnassa nautarekisterissä vuoden 2020 nautojen keskimääräinen eläinryhmittäinen eläinmäärä kerrottuna eläinryhmän eläinyksikkökertoimella. Vuosikeskiarvo lasketaan ajalta 1.1.2020–31.12.2020.
Sikojen eläinyksikkömäärä on sikarekisteriin merkittyjen vuoden 2020 sikojen eläinryhmittäinen keskimäärä kerrottuna eläinyksikkökertoimella. Vuosikeskiarvo lasketaan jokaisen kuukauden 1. päivän eläinmäärän vuosikeskiarvona ajalta 1.1.2020–31.12.2020. Ajanjaksolla on 12 kuukautta. Kahta pienintä kuukauden eläinmäärää ei oteta mukaan keskimääräisen eläinmäärän laskentaan, jolloin jakajana käytetään 10. Porsaiden (0-3 kk) määrästä lasketaan mukaan 2/3.
Lampaiden ja vuohien määrä on lammas- ja vuohirekisteriin merkittyjen vuoden 2020 lampaiden ja vuohien eläinryhmittäinen määrä. Vuosikeskiarvo lasketaan ajalta 1.1.2020–31.12.2020.
Eläinmäärä kirjanpidosta
Siipikarjan määrä on kirjanpitoosi merkittyjen vuoden 2020 siipikarjan eläinryhmittäinen määrä. Ilmoita yhden päivän suurin broilerimäärä joka kuukaudelta eli valitse 1.–5. päivän väliltä se päivä, jolloin eläinmäärä on ollut suurin. Ilmoita muun siipikarjan määrä kuukauden 1. päivän tilanteen mukaisena. Vuosikeskiarvo lasketaan jokaisen kuukauden ilmoitetun päivän eläinmäärän vuosikeskiarvona ajalta 1.1.2020–31.12.2020. Neljä pienintä kuukauden eläinmäärää ei oteta mukaan keskimääräisen eläinmäärän laskentaan, jolloin jakajana on 8. Säilytä kirjanpitoa tilallasi mahdollisia tarkastuksia varten vähintään vuoden 2024 loppuun asti.
Hevosten ja ponien määrä on kirjanpitoosi merkittyjen vuoden 2020 hevosten ja ponien eläinryhmittäinen määrä. Vuosikeskiarvo lasketaan jokaisen kuukauden 1. päivän eläinmäärän vuosikeskiarvona ajalta 1.1.2020–31.12.2020. Säilytä kirjanpitoa tilallasi mahdollisia tarkastuksia varten vähintään vuoden 2024 loppuun asti.
Ilmoita siipikarjan ja hevosten eläinmäärä erillisellä ilmoituksella kuntaan kalenterivuoden 2020 jälkeen. Ilmoituksen voit tehdä sähköisesti Vipu-palvelussa tai täyttämällä lomake 461 Eläinmääräilmoitus. Toimita kuntaan lisäksi tarkemmat tiedot hevosista ja poneista. Eläinmäärälomake (461) löytyy sivustolta www.ruokavirasto.fi/viljelijalomakkeet. Myöhässä jätetty ilmoitus alentaa korvausta, mutta liitteen toimittaminen ei aiheuta myöhästymistä.
* Lataa taulukko pdf-tiedostona
Esimerkki 4
Sikatilalla on ollut kalenterivuonna lihasikoja seuraavat määrät sikarekisteritietojen perusteella: huhtikuussa 200, toukokuussa 300, kesäkuussa 350, heinäkuussa 300, elokuussa 200, syyskuussa 200, lokakuussa 150 ja marraskuussa 200. Tilalla on peltoa 20 hehtaaria.
Eläintiheyden laskemiseen ei oteta mukaan 2 pienintä kuukautta eli tässä tapauksessa kaksi kuukautta, jolloin sikoja ei ole ollut lainkaan. Yhteensä eläimiä kertyy 10 kuukaudesta 1900 kpl ja keskimääräinen eläinmäärä ajanjaksolla on 1900/10 = 190 kpl. Eläinyksiköt ovat 190 kpl x 0,3 ey/kpl = 57 ey. Eläintiheys on 57 ey/20 ha = 2,85 ey/ha.
Tilan eläintiheys täyttyy ja kotieläinkorotus voidaan myöntää.
Hevoset
Hevosten tulee olla kokonaan hakijan hallinnassa. Jos hakijana on maatalousyhtymä, niin maatalousyhtymän hallinnassa. Osaomisteisia hevosia ei huomioida, ainoastaan kokonaan hakijan hallinnassa olevat. Valtakirjoja tai keskinäisiä sopimuksia ei hyväksytä. Dokumentteja ei tarvita tukihaussa, mutta ne tulee esittää tilalla tarpeen mukaan. Hallinnansiirto tulee olla merkittynä rekisteriin.
Hevonen tai poni on kokonaan hakijan hallinnassa, jos se on
- hakijan ja hänen puolisonsa yhteisomistuksessa tai -hallinnassa
- hakijan ja hänen alaikäisen lapsensa / alaikäisten lastensa yhteisomistuksessa tai yhteishallinnassa tai
- hakijan ja hänen puolisonsa sekä alaikäisen lapsen / alaikäisten lasten yhteisomistuksessa tai yhteishallinnassa.
Hallintaoikeuden siirto Hippoksen rekisterissä on mahdollista tehdä joko kasvattaja-, kilpailu- tai omistajarekisteriin. Riippumatta siitä, mihin rekisteriin hallintaoikeuden siirto on tehty, hevosen haltija on oikeutettu hakemaan hevosesta tukea tai laskemaan hevosen mukaan eläintiheyteensä, ei hevosen omistaja. Eli kun hallintaoikeus on annettu kilpailurekisterissä toiselle, hevonen ei enää ole omistajan hallinnassa eikä omistaja voi laskea sitä hevosmääräänsä mukaan eläintiheyteen. Poisvuokratut ja hoitohevoset eivät myöskään kuulu eläinmäärään mukaan.
Hevosrekisterissä olevat yli 6 kk ikäiset hevoset ja ponit tulee olla tunnistettu. Tunnistetulla hevosella tai ponilla on oltava UELN- tai rekisterinumero, joka käy ilmi hevospassista (aikaisemmin rekisteritodistus). Eläintiheyden laskennassa ei huomioida hevosta, joka ei ole kokonaan hakijan hallinnassa, jota ei ole tunnistettu tai jota ei ole rekisteröity Hippoksen, Eestin raskaat vetohevoset ry:n tai Suomen Irlannincob-yhdistyksen hevosrekisteriin. Hevosten tunnistamiseksi liitä eläinmääräilmoitukseesi tarkemmat tiedot hevosista ja poneista: hevosen/ponin nimi, UELN- tai rekisterinumero sekä tieto kenen hallinnassa eläin on laskenta-aikana ollut. Puutteellisesti rekisteröidyt eläimet hylätään eläintiheyslaskennasta.
Tuotannon tai tilarakenteen muutokset
Ilmoita kirjallisesti kuntaan poikkeuksellisesta olosuhteesta, jolla on vaikutusta kotieläinkorotuksen suuruuteen tai sen lakkauttamiseen. Tee ilmoitus 15 työpäivän kuluessa siitä kun ilmoitus on mahdollista tehdä.
Kotieläinkorotus voidaan myöntää jatkavalle tilalle, jos sukupolvenvaihdos tai koko tilan hallinnansiirto on tehty viimeistään 31.8.2020 ja entinen haltija on hakenut kotieläinkorotusta. Tilan entisen haltijan eläinmäärä otetaan huomioon jatkavan haltijan eläinmäärän laskennassa, jos näin on viljelijöiden kesken sovittu. Jos jatkava haltija ei halua, että eläinmäärä lasketaan myös entiseltä haltijalta, jatkavan haltijan on siitä ilmoitettava kuntaan.
Laskentapäivään ajoittuva tuotantotauko vaikuttaa eläinmäärien laskennassa keskimääräistä eläinmäärää vähentävästi (=kyseisen/kyseisten kuukausien eläinmäärä on nolla). Tuotantotauon ajoittumisella tai pituudella ei ole muita rajoituksia.
Eläinsuojelurikoksen ja -rikkomuksen vaikutus
Kotieläinkorotuksen maksaminen keskeytetään sen eläinlajin osalta, kun eläinsuojelurikosta tai eläinsuojelurikkomusta koskevassa asiassa on aloitettu syyteharkinta.
Kotieläinkorotusta ei myönnetä sen eläinlajin osalta, josta tuenhakija on tuomittu eläinsuojelurikoksesta ja määrätty eläintenpitokieltoon. Kyseistä eläinlajia ei huomioida eläintiheyden laskennassa kyseisenä vuonna.
Kotieläinkorotusta ei myöskään myönnetä sen eläinlajin osalta, jolle tuenhakijalle on määrätty eläintenpitokielto. Korotusta ei myönnetä eläintenpitokieltoajalta eikä tekovuoden ja lainvoimaisen tuomion antamisen väliseltä ajalta eikä kyseistä eläinlajia huomioida eläintiheyden laskennassa.
Päätukihaun tuet 202026.3.2020